Omenanpuolisko

Aatun yöuni keskeytyi klo 4 vaiheilla. Hän oli nukkunut siihenkin asti huonosti. Mutta nyt alkoi valvottaa niin, ettei saanut unen päästä lainkaan kiinni. Eilisiltainen riita Eevin kanssa pyöri kiivaasti aivoissa.

Aatu yritti analysoida tapahtunutta, mutta siitä ei saanut minkäänlaista järkevää otetta. Riidan aiheet olivat kuin sotkuinen lankavyyhti.

Aatu heitti täkin sivuun. Nousi ylös. Puki päälleen aamutakin ja hiipi pois maakuuhuoneesta. Eevi ei herännyt, vaan jatkoi untaan vuoteen toisella reunalla. Aatu sulki makuuhuoneen oven varovasti.

Aatu näki vedenkeittimen pöydällä. Hän lisäsi siihen vettä ja painoi sähkön päälle. Kun vesi alkoi porista, Aatu kaatoi murukahvia mukiin ja sen päälle kiehuvaa vettä ja kahvikermaa. Kaapista löytyi pala leipää.

Aatu istuutui pöytään. Yhtäkkiä hän näki Eevin paikalla kahtia halkaistun omenan. Mieleen palautui illan ja riidan aikana tapahtunut yksityiskohta. Eevi oli tarjonnut pöydän yli omenan puolikasta. Aatu oli huitaissut kädellään ja torjunut tarjouksen. Se ei ollut yöllisen jaakobinpainin tuoksinnassa tullut mieleen. Nyt hän muisti sen, ja tapahtuma vei ajatukset Raamatun kertomukseen. Eeva oli paratiisissa houkutellut Aatamin haukkaamaan omenaa, jonka oli poiminut kielletystä hyvän ja pahan tiedon puusta. Jumala oli torunut puolisoita ja ajanut heidät pois paratiisista.

Aatua alkoi huvittaa. Eevihän oli tarjonnut vain puolikasta. Ja hän oli torjunut sen. Oliko kieltäytyminen ihan typerää? Vain puolikas! Ja sekin kaupasta ostettu, ei mistään luvatta otettu. Maksettu tuloilla, joista oli vähennetty lain mukainen vero. Ei siis turpakäräjien väärti.

Aatu teki päätöksen. Kun Eevi herää, hän ottaa omenanpuolikkaan ja kiittää: ”Rakas Eeva – anteeksi Eevi – olin illalla ihan typerä. Anna anteeksi! Tämä omena on varmaankin oikein maukas!”

2 comments for “Omenanpuolisko

  1. Se oli varmaan kauniimpi puolikas siitä omenasta,mitä Eevi tarjos.

  2. No viime yönä häiritsi minunkin yöunta joku.
    Rupesin lukemaan tohmajärveläisistä kirjoitettuja ”suakkunoita:”
    Omilla mailla ja mualiman kuppiloissa vuodelta 1999.Monta tuttua nimeä sieltä paljastui. Kiva,että tuli lopultakin luettua.
    Kiitos lahjoittajalle!
    MirjaSisko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *