Mihin sinut on kasvatettu ja valmistettu? Elämäntaisteluun. Aina ja kaikessa vain taisteluun. Onko sinua koskaan valmistettu elämänviljelyyn ja elämäniloon?
Oiva Paloheimo
Mihin sinut on kasvatettu ja valmistettu? Elämäntaisteluun. Aina ja kaikessa vain taisteluun. Onko sinua koskaan valmistettu elämänviljelyyn ja elämäniloon?
Oiva Paloheimo
Eläkeaika antaa luvan elää lopultakin oleskeluyhteiskunnassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että eläkeläinenkin kustantaa veroillaan tätä oleskeluaan.
Ja jos tekee vielä mieli jotain tehdä, on sarkaa kolmannella sektorilla. Tätä sarkaa voi kyntää Värtsilässä, niin paljon kuin jaksaa ja huvittaa.
Taakse jääneet raatamisen vuodet antavat hyvän perustan elämänviljelylle ja -ilolle.
Mutta ei sitä ihan kokonaan ole menneistä kiireen tunteista eroon päässyt. Sen huomasin tänä aamuna, kun kävin Venäjällä tankkaamassa. Tein ennätyksen: 1 tunti ja 10 minuuttia / 42 km edestakaisin. Oli kyllä onnellisempi olo kuin joskus aiemmin, kun aikaa kului 3 tuntia. Tässä onnentunteessa on hyvä muistaa, että se perustui sekä Suomen että Venäjän rajavartijoiden ja tullien raatamiseen. Kovin olivat virkeitä, vaikka päivä oli vasta aamuvarhaisessa. Kiitos ja spasiba! Menen sohvalle pötkälleen ensin kahvit hörpättyäni.
Ierikka
Eikö sitä raatamistakin voisi tehdä iloiten?
Iloisella ja tyytyväisellä mielellä mielellä tehty työ, olkoon se suurta tai pientä, ei tunnukaan enää raatamisella.
Työstä sanottua:
– kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
– pitää kantaa kortensa kekoon.
– työlläkin elää, mutta kauppa se on joka kannattaa.
– ei Luojakaan laiskoja elätä.
– työ on huvia, jossa hikoilu on kiellettyä.
– työntekijän on tehtävä työnsä ilolla.
– juttele jonkun kanssa, jolla on jo työ.
*****
Sinä siis haluat päivän vapaaksi? Katsotaanpas. Vuodessa
on 365 päivää ja 52 viikkoa. Niistä sinulla on jo 2 päivää
viikosta vapaata. Jäljelle jää 261 päivää työntekoa varten.
Koska sinä käytät 16 tuntia poissa töistä, sinä olet ollut
170 päivää poissa työstäsi, jolloinka olet ollut 91 päivää
töissä. Käytät 30 minuuttia päivässä kahvitaukoon. Se
tarkoittaa 23 päivää vuodessa, jolloinka jää 68 päivää
työntekoon. Sinun tunnin lounastauoillasi keräät
käyttämättömät 46 päivää, jolloinka jää vain 22 päivää
työtä varten. 2 päivää vuodesta olet sairaana. Jäljelle
jää 20 päivää työtä varten. Olemme kiinni 5 eri pyhäpäivää,
ynnä muuta semmoista vuodessa, joten olet 15 päivää töissä.
Me kuitenkin annamme hyvää hyvyyttämme sinulle 2 viikkoa
vuodessa lomaa, jolloin jää vain 1 päivä vuodessa töille.
Ja sinä vielä kehtaat pyytää vapaata?! Oletko sekaisin?!
– sinun pomosi-
Miksi työksi lasketaan vain se mitä tehdään palkan edestä jonkun toisen firmassa ja yrittäjänä?
Näistä töistä ei makseta:
– kotityö omassa kodissa
– oppilaan koulutyö
– surutyö
– talkootyö
**
Lisää työperäisiä sanontoja:
Pidän työstä, se lumoaa minut. Voisin tuntikausia istua.
katselemassa sitä.
Rapsuta koiraa kerran, niin ei sinulta työtä puutu.
Työ tekijäänsä kiittää.
Tehköön työt se, joka on ne keksinyt.
Työmies on palkkansa ansainnut.
Raskas työ vaatii raskaat huvit.
Homma on työn alla.
Laiska töitänsä luettelee.
Elämään valmistamista:
Jos kaadut maahan, nouse ylös.
Ainoat asiat, joita elämässä tarvitaan, ovat tietämättömyys
ja itseluottamus, silloin menestys on taattu.
Ei ole parempaa puolustusta kuin taidokas kohteliaisuus.
Ei se ole rikas, jolla on paljon, vaan se, joka antaa paljon.
Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin.
Elä yksinkertaisesti, jotta toiset voisivat yksinkertaisesti
elää.
Ihminen, joka ei tee virheitä, ei tavallisesti tee muutakaan.
Mielenkiintoisia näkemyksiä työstä Lissulla ja Maija-Liisalla! – Jatketaan:
Monen nyt eläkkeellä olevan työuraan sisältyy sekä iloisen työn että loppuun palamiseen johtaneen työn kausia.Jotkut ovat uupuneet, kun ovat kohdanneet uudistuksilleen vastustusta. Iloiseenkin työhön voi liittyä rasittavaa matkustamista ja kotoa poissa oloja. Kun työ tulee mukaan uneen, ei lepää tarpeeksi seuraavaa päivää varten. Jne, jne… Niinpä joskus tuntee enemmän raatavan kuin työskentelevän.
Eläkkeellä noita aikoja voi muistella turvallisesti. Tosin joskus vieläkin jokin työ työntyy uneen painajaisen muodossa. Sen jälkeen voi herättyään todeta, että sehän oli unta vain. Keitänpä kahvit!
Ierikka
Kun valmistan keväällä kasvimaani kylvökuntoon se on elämään valmistamista. Uusi elämä versoo siemenestä ja se on suuri ihme.
Kasvimaalla minä toteutan elämäänviljelyä ja elämän ilon tuo versolle noussut taimi, uuden elämän airut.
Erinomainen esimerkki Kalevilta miten itse voi osallistua elämänviljelyyn ja sitä kautta saada elämäniloa. Kiitos!
Tässä yhteydessä lienee kohdallaan oikaista erästä sitkeähenkistä väärinkäsitystä, jota kutsutaan luterilaiseksi työmoraaliksi.
Karl Marxin yhteiskunnallisten mielipiteiden vaihtoehdoksi kirjoitti sosiologi Max Weber (1864-1920) teoksen ”Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki”. Syntyneessä keskustelussa kirjan nimestä poimittiin esille hallitsevaksi käsitteeksi sen ensimmäinen sana ”protestanttinen”, ja siihen sisällytettiin myös luterilaisuus.
Tarkemmin Weberiin perehdyttäessä on huomattu, että protestanttisuudella kirjassa tarkoitetaan kalvinismia, pietismiä, metodismia ja Englannista Amerikkaan muuttaneita uudestikastajia, ja erityisesti Calvinin ja Zwinglin oppeihin perustuvaa kalvinismia. Sieltä löytyy työn käsitys, josta on kasvanut kapitalismin henki.
Luther korosti voimakkaasti lepopäivän ja joutilaisuuden merkitystä. Tässä olisi aineksia myös nykyiseen keskusteluun työstä ja sen osuudesta ihmisen olemassaolon koko kuvassa.
Lissun ja Kalevin näkemyksissä on kysymys nimenomaan luterilaisesta työn käsitteestä, vaikka he eivät sitä itse sellaiseksi tunnistaisikaan.
Tähän liittäisin mielelläni myös leikin syvällisiä ominaispiirteitä.
Ierikka
http://joutenolo.vuodatus.net/lue/2009/01/kirjaesittely-max-weber-protestanttinen-etiikka-ja-kapitalismin-henki
Eilen oli minulla joutilasta aikaa heitellä kuluneita
sanontoja(idiomeja)tänne Lissun hienon kuvan alle.
Yksi lapsen kasvatukseen liittyvä on jäänyt mieleeni tuttuni
kertomana: Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta,
katso koko elämä!
Wikipedia määrittelee työtä seuraavasti: Työllä takoitetaan
jonkin tehtävän suorittamisen tähtäävää pitkäjänteistä,
aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy
tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö)tai
yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden
tyydyttämiseen (kotityö) Muunlaista työtä kutsutaan vapaaehtois-
työksi. On ollut tapana puhua ruumiillisesta ja henkisestä
työstä, mutta tämä jako on harhaanjohtava, koska kaikessa
ihmisen työssä ovat olennaisina edellytyksinä älykkyys sekä
kokemuksen opettamat seikat ja siihen liittyvä harjaantuneisuus.
Eero- Matin laittamassa linkissä on kiintoisaa lukemista.
Tämän päivän Karjalaisessa on hyvä alempi pääkirjoitus. Kannattaa lukea!
Eero-Matin antamat linkkitiedot ovat hyviä. Kiitos!
Ierikka
Verratkaa elämistä, elintasoa ja ihmisten luotettavuutta niin sanotuissa Luterilaisen tömoraalin maissa ja katolisen työmoraalin maissa. Jakolinja kulkenee skandinavian maat, saksa ja osin englanti vastaan muu eurooppa.
Hienoa, että aamun ajatus on herättänyt keskustelua.
Keskustelusta tuli hyvin ”työkeskeistä” vaikka Paloheimon esittämässä ajatuksessa ei lainkaan mainita sanaa työ. Keskustelu työstä kertoo mielestäni hyvin sen mihin meidät suuret ikäluokat ja meitä vanhemmat sukupolvet on kasvatettu ja valmistettu – työhön, työhön ja työhön.
Työn ja suoritusten kautta olemme ansainneet olemassaolomme ja tulleet hyväksytyiksi. Ja kuten Ierikka kommentissaan mainitsee, monet ovat ovat työurallaan kokeneet loppuunpalamisen kausia. Kuka mistäkin syystä on uupunut ”kesken taiston”. Uupuminen on monen tekijän summa.
Uupuneella ihmisellä on kadoksissa elämänilo. Kun sen toipumisen myötä vähitellen löytää uudelleen, niin sitä haluaa vaalia kaikin keinoin.
Näiden kommenttien joukkoon tungen vielä vinkin. Klikkaa J. Huizinga / Ikä kuin ikä on leikki-ikä.
Valtiotieteen tohtori Erkki A. Koskinen kertoo siellä hollantilaisesta John Huizingasta, jonka v. 1938 ilmestyneen kirjan Homo Ludens (suomennos Leikkivä Ihminen) ahmin nuorisopappikautenani suurella antaumuksella. Kirjalla on ollut merkittävä vaikutus käsitykseeni työstä ja kulttuurista.
Suosittelen Koskisen kirjoitusta, jos itse kirjan hankkiminen ei tunnu tarpeelliselta.
Ierikka
Antiikin Kreikassa vapaan miehen toimia olivat urheiluleilkit ja filosofioiminen. Työnteko oli orjien tehtävänä. Niin joskus vapaat miehet lähtivät ryöstöretkille naapurikaupunkeihin.
Poimin edellä suosittelemastani Koskisen kirjoituksesta seuraavan sitaatin:
”Monelle lapselle aikuisten ohjelmoimista `vapaa-ajan` harrastuksista on tullut aikuisten työtä vastaava rasite ja ahdistuksen lähde. Aikuisten kellovaltakunta hiipii leikin kautta kimppuun aiemmin kuin ennen. Jotkut tutkijat puhuvat jo leikin kuolemasta.”
Tässä on ajattelemisen aihetta lasten vanhemmille ja erilaisten harrastusten ohjaajille, ehkä eniten urheilevien lasten ja nuorten menestykseen kiihottajille.
Ierikka
Kiitos vinkistä Ierikka. Luin tuon Koskisen ajatuksia herättävän kirjoituksen.
Meidän aikuisten tulisi myös vaalia leikkivää lasta itsessämme.