Pitkäsiimalla kalastusta harrastavat niin kotitarve- kuin ammattikalastajat. Siimapyynti tarjoaa mukavaa, tosin aikaa vievää puuhastelua mutta saalis usein palkitsee vaivan. Monien muistoissa ovat lapsuudesta tutut touhuilut isän tai ukin kanssa. Vuosien saatossa monet ammattikalastajat ovat todenneet pitkäsiimapyynnin tehon. Kilometrejä pitkiä siimoja laskettiin takavuosina pyytämään haukea ja kuhaa, merialueilla lohta.
Nykyisin moni kotitarve kalastaja tyytyy uittamaan vedessa kalastustarvikekaupoissa myytäviä, valmiita 25-50 koukun siimoja mutta innokkaat kalamiehet rakentavat pitkäsiimansa itse. Itse käytän molempia, tosin kalastuskauppojen pitkäsiimoissa olen kokenut isoksi ongelmaksi tapsien heikon kestävyyden.
Kesäkuulta aina syyskuulle
Pitkäsiimakauteni Jänisjoella alkaa yleensä kesäkuussa ja jatkuu aina syyskuulle. Aiemmin käytin täkyinä ainoastaan Sääperistä pyydettyjä pikkusärkiä sekä ahvenia mutta nyt suosin enemmän ruutanaa sen pitkän hengissä kestävyyden johdosta. Perinteinen pitkäsiimapaikkani sijaitsee lähellä rajaa ja rajamiesten Jänisjoen ylittävää riippusiltaa.Siima tulisi kokea mieluisten 2-3 kertaa päivässä mutta se on ylivoimaisen työlästä ja aikaa vievää. Useimmiten koenkin siimani 1-2 kertaa päivässä. Ennakkoon tiedossa olevina päivinä jolloin matkan tai muun syyn takia tiedän olevani estynyt, tyhjään siiman täkykaloista.
Jänisjoki antaa pitkäsiimalla pääasiassa haukea mutta kuhaakin saa joinain vuosina ihan mukavasti. Heinäkuun helleahvenet ovat hyvin yleisiä saaliskaloja. Pitkäsiimakalastus on hieno ja mielenkiintoinen tapa kalastaa, toivoisin tämänkin kalastusperinteen jatkuvan tulevilla sukupolvilla.
Saalistakin saa…
Tämän kesän kalatilasto näyttää tähän mennessä seuraavaa siimapyyntini osalta:
- Hauki: 6,6 kg, useita yli 2 kg kaloja, pienten haukien määrästä en ole pitänyt kirjaa
- Kuha: 3,1 kg, 1,4 kg ja 1,2 kg. Lisäksi 14 kpl kilon ja alle painoisia kuhia
- Ahven: ei punnittuja, helleviikkoina mukava määrä
Tällä hetkellä meneillään on ELY-keskuksen tutkimus Jänisjoen kalojen elohopeapitoisuuksista ja sitä varten keräänkin pakkaseen elokuun ajan näytepaloja rajalta pyytämistäni kaloista.
Isän kassa olin aikoinaan siimalla Pyhäselällä – eipä uskois minusta.
Terv. MirjaSisko
Ei ole elohopeaa, sillä tuon kokoinen hauki painaisi muutoin 10 kg. Lienee vieläpä ihan kotimaista kalaa, jos ei ole viisumia evän välissä.
Mukavaa luettavaa, kiitos.
Hyvä, että joku jaksaa uurastaa vielä Värtsilässäkin mainitun pyyntivehkeen kanssa. Itselläni on hallussa parikin siimaa, mutta ei niitä vaan saa veteen viedyksi. Joskus poikavuosina homma olisi kiinnostanut paljonkin; pieniä pätkäsiimoja virvelinsimoista laadittiinkin. Ykkössintteihin jäivät saaliit, Sääperistä joskus kalatäyllä useitakin ahvenia ja hauenpulikoita.
Muutamaan vuoteen en ole lunastanut edes siimalupaa, mutta mieleni tekisi kokeilla siimalla ainakin mateen pyyntiä jään alta. Tiedän sitä Suomessakin tehdyn ja You Tuben venäläisissä kalastusvideoissa (Russian Ice Fishing) olen siihen jonkin verran tutustunut. Täystäminenhän se lienee siinäkin suurin ongelma, madekoukkujen kanssa pelatessakin syöttien saanti pilkkipelissä on pikkukalan huonon syönnin aikaan joskus yllättävänkin työlästä.
Pitkäsiiimalla kalastaminen on mielenkiintoista puuhaa minäkin
harrastin sitä jo edesmenneen kalakaverin kanssa Pyhäselällä.
Meillä oli siimassa noin 150 koukkua syöttinä käytimme isoja
matoja mm kastikkaita.Joiden kerääminen oli joskus kuivana kesänä kovan työn takana joka sinänsä olis oman tarinan paikka.
Saalista tuli tuli vaihtelevasti riippuen tietysti miten
täkykalat olivat olleet syönnillään,joskus kävi niinkin huono
tuuri, ettei sellaisessa koukku määrässä ollut yhtään syönti
kelpoista kalaa. Kokeilimme myös Pienlammeissa tietysti
pienemmällä koukku määrällä tulokset vaihtelivat myös ajakohta
vaikutti asiaan,särki oli täkykalana paras johon hauki otti
hanakasti.Kyllä sen tunsi kokiessa milloin siimassa oli kaloja
haaviakin joskus tarvittin.Nämä minun pyynti kokemukset ajoittuvat 80 luvulle sen jälkeen tuo mukavuus on tullut tilalle
verkolla ja uistelemalla on saanut helpommalla paistokalat.
Tuulastaminen on kanssa mielenkiintoista puuhaa tänä syksynä aion kokeilla sitä myös mökkimme lähivedellä miten se homma onnistuu.
Jussille olisi mieluisa tehtävä;)
Varmaan tilastoista löytyy kaikki Värtsilän vesistä pyydetyt ennätyskalat? Itse en tiedä kuin Markku Taposen Kukkolammesta pyytämää 6kg siikaa.
Tiedän että Jänisjärvestä on saatu 18kg hauki ja Jänisjoesta itsekin (Venäjän puolelta) 11kg. Ukko-Topi on ”kuulemma” saanut 13kg hauen ja Kososet joskus 8kg kuhan.
Mukava olisi tietää tilastoja:
Hauki
Kuha
Taimen
Ahven
Lahna
Made
Muut kalat
Mielenkiinnolla odotellessa!
Suuria kaloja juttu. 22.1.2013 Värtsissä http://www.vartsi.net/2013/01/22/suuria-kaloja/comment-page-1/
”Ukko-Topi” eli isäni Toivo L. sai Jänisjoesta rysällä hauen, josta oli ennen punnitusta valunut melkoisesti mätiä veneen pohjalle. Otus oli saatu rysästä pokoralla, jonka isä sai käteensä joen vierellä ajaneesta kuorma-autosta.
Hauen paino oli jossain 12,5 – 13 kg:n välillä. Sen söi luutnantti Janne Lukkarisen perhe.
Ierikka
Lupaukseni päivittää Eiran mainitsema kalatilasto on edelleen lunastamatta, mutta yritän sen kyllä tehdä; mielessä asia on menneelläkin viikolla taas ollut! Sen voin ulkomuististakin sanoa, että joidenkin lajien kohdalla vähintään kympin kärki on jonkin verran muuttunut.
Enpä muistanut tuota tilastoa! Siinähän ne ovatkin!
Minua aikoinaan tympi, kun suuritöisen pitkäsiiman lähes joka koukussa oli kiiski. (Siis saaliina, ei syöttinä). Sinne meni hyvät kastemadot kiiskien suihin. Eipä tullut silloin mieleen, että olisi jätetty ”kiiskisiima” pyytämään seuraavaksi yöksi.
Hieno homma tuo Eero-Matin siimapyynti. Pystyisiköhän sitä tallettamaan videolle. Siinä olisi mainiot paikallisen perinnedokumentin ainekset. Saisi vain Eiran teljolle kuvaamaan