Tällä viikolla alkoivat sitten koulut. Pohjois-Karjalan radiossa arvuuteltiin aamulla, montako sivua on siinä aapisessa, jonka saavat käteensä Tohmajärven Kemien koulun ekaluokkalaiset. Oikea vastaus ei jäänyt mieleeni. Noin 160 sivua taitaa olla.
Vuokko, pistäpä Värtsilän koulun ekaluokkalaiset kuvana Värtsiin! Ja nimet myös. Kiitos!
Ierikka
Kuulepa Ierikka. Elä ollenkaan pyyvä tuommosta Vuokolta. Siitä voip tulla sanomista yheltä jos toiselta.
Näin on ensimmäinen koulupäivä saatu päätökseen. Värtsilän MLL jakoi jälleen ”pääasian” eli pyöräilykypärän koulutulokkaille. Lämpimät kiitokset MLL:lle tästä tärkeästä lahjoituksesta! MLL on ihailtavalla tavalla tukenut lasten toimintaa koulussa monin eri tavoin. Kiitoksia teattereista, keilauksista ja kaikesta muusta, jolla koululaiset ovat saaneet vaihtelua koulutyöhönsä. Arvostamme koululla työtänne suuresti. Uskomattoman toimiva MLL:n paikallisyhdistys on Värtsilässä.
Mitä ekaluokkalaisten kuviin Värtsissä tulee, niin toistaiseksi emme koulun kautta niitä julkaise. Oppilastietolomakkeet lähtivät tänään koteihin ja siellä kysytään mm. mahdollista julkaisulupaa lasten kuviin erilaisissa tiedotusvälineissä. Kysymyksissä on eritelty koulun julkaisut, netti ja sanomalehdet. Eli ennen luvan myöntämistä tai myöntämättä jättämistä emme kuvia julkaise. Näin se tietosuoja toimii.
Otamme mieluusti myös vastaan yhteistyöehdotuksia Värtsilän yhdistysten tai muiden tahojen kanssa. Koulu ei saa olla salainen, suljettu alue yhteiskunnan keskellä, sehän on avoin laitos.
Mukavaa jatkuvaa kesää ja alkavaa syksyä kaikille Värtsin lukijoille!
Kiitos tietosuojan takaa saamastani selvityksestä! Taas yksi esimerkki siitä, miten olen pudonnut ulkopuolelle nykyisestä yhteiskuntaelämästä.
Onko kouluelämän uutiskuvatkin etukäteen sensuroitu?
Ierikka
Mitä pitäisi tehdä luvussa ”Kaustajärven koulun kevät 1964” oleville kuville ja niissä esiintyvien nimille?
Ierikka
Valokuvaajille ja kuvien julkaisijoille on kyllä olemassa ohjeita. Internetin käyttö kuvien julkaisussa on kaikkineenkin vähän ongelmallista sen vuoksi, että niiden käyttöä on ihan mahdotonta valvoa. Erityisesti henkilökuvia ja niihin liittyviä tietoja säädellään monilla ohjeilla. Tässä esimerkkinä pari linkkiä.
Ierikän kysymykseen Kaustajärveläisten vanhasta koulukuvasta vastaisin omana arvelunani, ettei siitä mitään prosessia nouse.
Kuvan iälläkin on merkityksensä ja sillä missä tarkoituksessa se on julkaistu.
Jos tuota verrattaisi siihen, että Vuokko kuvaisi ja julkaisisi ekaluokkalaisten kuvat ja nimet olisi myös kuvien julkaisijan henkilöllä merkityksensä. On eri asia onko kuvan julkaisija esimerkiksi jonkin tiedotusvälineen edustaja vai tässä tapauksessa koulun työntekijä. Epäilen ettei yksikään toimittaja pistäisi nettiin koulun kaikkien ekaluokkalaisten kuvia nimitietoineen. Kuvien julkisuuteen saattajana tiedotusvälineelläkin on vastuunsa, nettilehti Värtsilläkin.
Jo noita linkkejä lukiessa huomaa, ettei tämä mikään läpihuutojuttu ole jos asiaa joudutaan lakikirjan kanssa selvittelemään. Toivottavasti ei jouduta. Kuvaajillakin on oikeutensa kuvaamiseen ja olisi aika tylsää jos ihmisiä ei saisi kuvata, eikä kuvia julkaista.
Kun tässä on tullut seurattua Moskovan urheilukisoja, niin on pakko tunnustaa, että se on lupaava urheilijan ura takanapäin. (siis minulla) Syy lienee patjassa, tai sen puutteesta. Jos meillä pentuna olisi ollut paksu patja niin oltaisiin varmaan hypätty korkeutta yli metri ja seipään kanssa kaksi. Ei sitä multakasaan uskaltanut korkealta pudota.
Tunnelmia ja varmasti myös joitakin kuvia koulun alkamispäivästä on tulossa, kunhan saadaan oppilaiden mukana nämä Kimmon mainitsemat oppilastietolomakkeet kuvaamislupineen ym. palautumaan koululle. Odotellaan…
Nämä tietosuojakysymykset ovat esillä myös terveyskeskuksissa.
Potilaan nimitiedot eivät saa olla näkyvillä vuoteen
ulkopäädyssä kuten ennen. Niinpä sitten viime kesänä erään
terveyskeskuksen vuodeosastolta iloitettiin elävä henkilö
kuolleeksi hänen omaisilleen surunvalitteluineen. Omaisten
mentyä paikalle kielokimpun kanssa, tuli ”vainaja” käytävällä
vastaan ollen menossa laboratorioon. Mitä muuta mahtoi vaihtua?
Kaikki me varmaankin olemme lukeneet Suomenkansan hölmöläissatuja? Ne ovat kaukonäköisiä ja kaukaa viisaita. Tässäkin osiossa käsittelemme hölmöläissatujen esimerkein elävää elämää.
Satunnaisena kulkijana Värtsilän raitilla
tein tänä aamuna seuraavia huomioita:
”Jytkyn” kohdalle oli ilmaantunut varoitus metsä-
kauriista, hyvä, hyvä!
Koulubussia odottavat koulukkaat seisoivat kaato-
sateessa pysäkeillä, eipä ole minkään sortin katosta
tai suojaa.
Välillä Niirala-Kaurila on tiessä niin syvät painaumat,
että vesiliirto vaanii kaiken aikaa. Kyllä siinä vesi roiskusi
kun oli aika paljon vastaantulijoita Venäjälle päin
menossa.
Tellen kommentin myötä piti lähteä ihan ”päältä kauten” katsomaan uusia varoitusmerkkejä. Halutuissa kohdissa näyttivät olevan sekä Ilomantsin- että Värtsiläntiellä.
Merkinnästä teki aloitteen Värtsilän Riistamiesten johtokunta viime vuoden lopulla. Homma vaati muutaman puhelinsoiton ja kirjallisen hakemuksen karttaliitteineen. Päätöksen asiasta teki Pohjois-Savon ELY-keskus ja merkit asensi Destia Kitee. Merkkien asentaminen piti tapahtua jo kesäkuussa, mutta Destialle ulkopuolelta tulevana tilaustavarana niiden toimitus lienee viivästynyt.
Merkkejä anottiin myös Sikkerivaarantielle jonka ympäristössä sijaitsee tärkein talvehtimisalue, mutta vuorokautinen liikennemäärä (max. 100-200 ajoneuvoa) ei siellä täytä kriteerejä. Perusvaatimus merkinnälle on muiden ehtojen lisäksi vähintään 300-500 ajoneuvon päivittäinen liikennöinti.
Merkkiprojekti sujui ennakkoarvailujen vastaisesti siis varsin kivuttomasti. Muistelen, että hirvimerkkien saanti Ilomantsintielle oli aikoinaan huomattavasti työläämpää.
Kauriita on esiintynyt säännöllisesti Värtsilän laaksossa kohta parikymmentä vuotta ja runsaamman kannan aikana takavuosina muutamia kolareita tapahtui. Mikään merkkihän niitä ei sinällään estä, mutta asia ehkä nyt tiedostuu paremmin. Muitakin inhimillisiä uhkia tälle pienelle hirvieläimelle kyllä on; viime sunnuntain vastaisena yönä Patsolassa nuori uroskauris oli jostakin syystä takertunut nautakarjan sähköpaimenaitaan ja hirttäytynyt siihen.
…. Aki Parviainen toi Moskovaan Ruuskaselle uuden
tukijalan kengän. Parviainen käytti kenkää
suutarilla Tuupovaarassa. Suutari Martti Koljonen
laajensi kengän kärkeä, mikä toi lisätilaa. Ruuuskanen
heitti karsinnan sillä ja kehui erinomaiseksi.
Kun Parviainen kävi kengän suutarista, niin Martti sanoi,
että tämä ei maksa mitään hän sponsoroi…
Tällä viikolla alkoivat sitten koulut. Pohjois-Karjalan radiossa arvuuteltiin aamulla, montako sivua on siinä aapisessa, jonka saavat käteensä Tohmajärven Kemien koulun ekaluokkalaiset. Oikea vastaus ei jäänyt mieleeni. Noin 160 sivua taitaa olla.
Vuokko, pistäpä Värtsilän koulun ekaluokkalaiset kuvana Värtsiin! Ja nimet myös. Kiitos!
Ierikka
Kuulepa Ierikka. Elä ollenkaan pyyvä tuommosta Vuokolta. Siitä voip tulla sanomista yheltä jos toiselta.
Näin on ensimmäinen koulupäivä saatu päätökseen. Värtsilän MLL jakoi jälleen ”pääasian” eli pyöräilykypärän koulutulokkaille. Lämpimät kiitokset MLL:lle tästä tärkeästä lahjoituksesta! MLL on ihailtavalla tavalla tukenut lasten toimintaa koulussa monin eri tavoin. Kiitoksia teattereista, keilauksista ja kaikesta muusta, jolla koululaiset ovat saaneet vaihtelua koulutyöhönsä. Arvostamme koululla työtänne suuresti. Uskomattoman toimiva MLL:n paikallisyhdistys on Värtsilässä.
Mitä ekaluokkalaisten kuviin Värtsissä tulee, niin toistaiseksi emme koulun kautta niitä julkaise. Oppilastietolomakkeet lähtivät tänään koteihin ja siellä kysytään mm. mahdollista julkaisulupaa lasten kuviin erilaisissa tiedotusvälineissä. Kysymyksissä on eritelty koulun julkaisut, netti ja sanomalehdet. Eli ennen luvan myöntämistä tai myöntämättä jättämistä emme kuvia julkaise. Näin se tietosuoja toimii.
Otamme mieluusti myös vastaan yhteistyöehdotuksia Värtsilän yhdistysten tai muiden tahojen kanssa. Koulu ei saa olla salainen, suljettu alue yhteiskunnan keskellä, sehän on avoin laitos.
Mukavaa jatkuvaa kesää ja alkavaa syksyä kaikille Värtsin lukijoille!
Kiitos tietosuojan takaa saamastani selvityksestä! Taas yksi esimerkki siitä, miten olen pudonnut ulkopuolelle nykyisestä yhteiskuntaelämästä.
Onko kouluelämän uutiskuvatkin etukäteen sensuroitu?
Ierikka
Mitä pitäisi tehdä luvussa ”Kaustajärven koulun kevät 1964” oleville kuville ja niissä esiintyvien nimille?
Ierikka
Valokuvaajille ja kuvien julkaisijoille on kyllä olemassa ohjeita. Internetin käyttö kuvien julkaisussa on kaikkineenkin vähän ongelmallista sen vuoksi, että niiden käyttöä on ihan mahdotonta valvoa. Erityisesti henkilökuvia ja niihin liittyviä tietoja säädellään monilla ohjeilla. Tässä esimerkkinä pari linkkiä.
http://www.ptk.fi/images/stories/koulutus/hyvatietaa2005_3_valokuva_ja_tietosuoja.pdf
http://www.ptk.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=433%3Avalokuvat-ja-internet&Itemid=50
Ierikän kysymykseen Kaustajärveläisten vanhasta koulukuvasta vastaisin omana arvelunani, ettei siitä mitään prosessia nouse.
Kuvan iälläkin on merkityksensä ja sillä missä tarkoituksessa se on julkaistu.
Jos tuota verrattaisi siihen, että Vuokko kuvaisi ja julkaisisi ekaluokkalaisten kuvat ja nimet olisi myös kuvien julkaisijan henkilöllä merkityksensä. On eri asia onko kuvan julkaisija esimerkiksi jonkin tiedotusvälineen edustaja vai tässä tapauksessa koulun työntekijä. Epäilen ettei yksikään toimittaja pistäisi nettiin koulun kaikkien ekaluokkalaisten kuvia nimitietoineen. Kuvien julkisuuteen saattajana tiedotusvälineelläkin on vastuunsa, nettilehti Värtsilläkin.
Jo noita linkkejä lukiessa huomaa, ettei tämä mikään läpihuutojuttu ole jos asiaa joudutaan lakikirjan kanssa selvittelemään. Toivottavasti ei jouduta. Kuvaajillakin on oikeutensa kuvaamiseen ja olisi aika tylsää jos ihmisiä ei saisi kuvata, eikä kuvia julkaista.
Kun tässä on tullut seurattua Moskovan urheilukisoja, niin on pakko tunnustaa, että se on lupaava urheilijan ura takanapäin. (siis minulla) Syy lienee patjassa, tai sen puutteesta. Jos meillä pentuna olisi ollut paksu patja niin oltaisiin varmaan hypätty korkeutta yli metri ja seipään kanssa kaksi. Ei sitä multakasaan uskaltanut korkealta pudota.
Tunnelmia ja varmasti myös joitakin kuvia koulun alkamispäivästä on tulossa, kunhan saadaan oppilaiden mukana nämä Kimmon mainitsemat oppilastietolomakkeet kuvaamislupineen ym. palautumaan koululle. Odotellaan…
Nämä tietosuojakysymykset ovat esillä myös terveyskeskuksissa.
Potilaan nimitiedot eivät saa olla näkyvillä vuoteen
ulkopäädyssä kuten ennen. Niinpä sitten viime kesänä erään
terveyskeskuksen vuodeosastolta iloitettiin elävä henkilö
kuolleeksi hänen omaisilleen surunvalitteluineen. Omaisten
mentyä paikalle kielokimpun kanssa, tuli ”vainaja” käytävällä
vastaan ollen menossa laboratorioon. Mitä muuta mahtoi vaihtua?
Kaikki me varmaankin olemme lukeneet Suomenkansan hölmöläissatuja? Ne ovat kaukonäköisiä ja kaukaa viisaita. Tässäkin osiossa käsittelemme hölmöläissatujen esimerkein elävää elämää.
Satunnaisena kulkijana Värtsilän raitilla
tein tänä aamuna seuraavia huomioita:
”Jytkyn” kohdalle oli ilmaantunut varoitus metsä-
kauriista, hyvä, hyvä!
Koulubussia odottavat koulukkaat seisoivat kaato-
sateessa pysäkeillä, eipä ole minkään sortin katosta
tai suojaa.
Välillä Niirala-Kaurila on tiessä niin syvät painaumat,
että vesiliirto vaanii kaiken aikaa. Kyllä siinä vesi roiskusi
kun oli aika paljon vastaantulijoita Venäjälle päin
menossa.
Tellen kommentin myötä piti lähteä ihan ”päältä kauten” katsomaan uusia varoitusmerkkejä. Halutuissa kohdissa näyttivät olevan sekä Ilomantsin- että Värtsiläntiellä.
Merkinnästä teki aloitteen Värtsilän Riistamiesten johtokunta viime vuoden lopulla. Homma vaati muutaman puhelinsoiton ja kirjallisen hakemuksen karttaliitteineen. Päätöksen asiasta teki Pohjois-Savon ELY-keskus ja merkit asensi Destia Kitee. Merkkien asentaminen piti tapahtua jo kesäkuussa, mutta Destialle ulkopuolelta tulevana tilaustavarana niiden toimitus lienee viivästynyt.
Merkkejä anottiin myös Sikkerivaarantielle jonka ympäristössä sijaitsee tärkein talvehtimisalue, mutta vuorokautinen liikennemäärä (max. 100-200 ajoneuvoa) ei siellä täytä kriteerejä. Perusvaatimus merkinnälle on muiden ehtojen lisäksi vähintään 300-500 ajoneuvon päivittäinen liikennöinti.
Merkkiprojekti sujui ennakkoarvailujen vastaisesti siis varsin kivuttomasti. Muistelen, että hirvimerkkien saanti Ilomantsintielle oli aikoinaan huomattavasti työläämpää.
Kauriita on esiintynyt säännöllisesti Värtsilän laaksossa kohta parikymmentä vuotta ja runsaamman kannan aikana takavuosina muutamia kolareita tapahtui. Mikään merkkihän niitä ei sinällään estä, mutta asia ehkä nyt tiedostuu paremmin. Muitakin inhimillisiä uhkia tälle pienelle hirvieläimelle kyllä on; viime sunnuntain vastaisena yönä Patsolassa nuori uroskauris oli jostakin syystä takertunut nautakarjan sähköpaimenaitaan ja hirttäytynyt siihen.
Kiitos Telle Värtsilän uutisista. Kertoile vastakin, ihan kuvien keralla.
Majava kävi eilen illalla naapurin tontilta kaatamassa 2 pientä
haapaa.Lähti sitten uimaan luonnon suojelualueelle Jormanaisen
niemeen.
Keihäskisaa odotellessa pikku uutinen
sanomalehti Karjalaisesta:
TUUPOVAARAN SUUTARI LAITTOI
RUUSKASEN KENGÄN KUNTOON
…. Aki Parviainen toi Moskovaan Ruuskaselle uuden
tukijalan kengän. Parviainen käytti kenkää
suutarilla Tuupovaarassa. Suutari Martti Koljonen
laajensi kengän kärkeä, mikä toi lisätilaa. Ruuuskanen
heitti karsinnan sillä ja kehui erinomaiseksi.
Kun Parviainen kävi kengän suutarista, niin Martti sanoi,
että tämä ei maksa mitään hän sponsoroi…