Muikku oli parasta tarjotuista eväistä.
Siili mutusteli ensin kalan kauttaaltaan ennenkuin alkoi ”oikeasti” syömään. Vastasikohan se meidän pihvin nuijimista. Kuva: Alpo R.
Värtsiläpäivien aikoihin meidän pihamaille ilmestyi siilin poikasia. Ovat saattaneet asustella pihalla jo pitempään en vain ole ennen huomannut.
Siilit olivat noin 10 sentin mittaisia. Yksi oli erityisen vilkas ja rohkea. Olisiko ollut poikaviikari. Kaksi muuta olivat selvästi varovaisempia. Siilit ilmestyivät aamulla 8-9 vaiheilla ja katosivat päiväksi ilmeisesti päiväunille.
Ne etsivät maasta innokkaasti jotain ja napsivat suihinsa. Tarjosin monenlaista syötävää. Marjat eivät kelvanneet. Muikut olisivat kelvanneet. Meinasivat syödä kaikki minun muikut.
Radiossa kerrottiin silloin, että nyt on juuri se aika, jolloin siilien pitäisi syödä paljon talvihorroksen varalle. Talvipesiäkin kehoittivat tekemään. Pesälaatikko on n 50×50 cm ja 30 cm korkea. Maan rajassa siilin mentävä ovi ja yläreunassa tuuletusreikä. Ohjeita on netissä.
Laitoin jo muutaman kattolevyn pöllien varaan ja alle kuivaa heinää. Saavat halutessaan totutella mahdolliseen talvikortteeriinsa. Kiroilevista siileistä en juuri välitä, mutta sellaiset suht hyvätapaiset asetan etusijalle.
Olitpas Alpo saanut kivan kuvankin. Kiitti
MirjaSisko
Siilin sanotaan eläneen lähes muuttumattomana vuosimiljoonia,
eli se on elävä fossiili.
Siilille ei pitäisi antaa maitoa, tai maidon on oltava
ainakin laktoositonta.
Meillä ei tässä paikalla ole siilejä näkynyt, mutta Joensuussa
niitä oli runsaasti.
Siilit näyttävät tänään olevan ”pinnalla”. Verkkokarjalainenkin uutisoi niistä tänään:
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/33838-siilinpoikaset-karsivat-kesan-aariolosuhteista
Olen nähnyt tämän kesän ainoan siilin heinäkuussa Joensuun Taitokorttelin pihalla. Se tuli ikuistetuksi monen muunkin kuin minun kameralla.
Siili bongattiin terassilla.
Katso kuvaa:
http://www.kotimusic.fi/21
Lomailin Kaustajärvellä viimeviikon ja olipa kiva yllätys, kun mökillä Vuorenkilpien alla rapisteli siili. Koskaan aikaisemmin en ole Kaustajärvellä siiliä tavannut. Oikein mieluinen vieras!
Oi, sanoi siili.
Olen tunteellinen siili.
Olen kiltti, hyvä, hellä.
Ja kenelläpä, kellä
ois vastaan sanomista?
Se on surullista
että piikkikuoren alla
siilin herkkyys piili.
Kirsi Kunnas
Siilin poikasia on ilmestynyt näkösälle, koska emo on ajanut ne pois kotoa kiistelemästä. Nyt ne aloittelevat ruoan etsimisen jaloa taitoa. Ihminenkin voisi tässä auttaa. Paljon hyviä neuvoja löytyy mm tuosta alla olevasta linkistä.
http://www.siilikiikarissa.fi/
Auttaa voisi jättämällä osan piharuohosta pitemmäksi ja lehtiä haravoimatta, että niitten alta siili löytäisi omaa ravintoaan eli hyönteisiä.
Martin ottamasta siilikuvasta tulee mieleen kuinka siili siinä ajattelee, että tässä kohtaa pitäisi olla kissan ruoka- ja vesikupit.. Ainakin muissa taloissa on.
Meidän pihasta paljastui joskus muinoin keväällä lehtikasan alta siili. Olikohan talvehtinut siinä.
Mirja