11 comments for “Satujen maa

  1. Erkki Lintunen
    24.6.2013 at 8:31

    Kirkkohallituksen asettama työryhmä suunnittelee virsikirjaan lisävihkoa, joka päivittäisi virsikirjan sisältöä. Yleisö on ehdottanut, että siihen otettaisiin mm. Unto Monosen “Satumaa”. Sanat on aseteltu tangon tahtiin.

    Kirjoittaessani edellä olevaa tekstiä painoin vahingossa yhdessä kohtaa i-kirjaimen r-kirjaimen sijasta. En ajatellut silloin vitsikirjaa enkä ajattele nytkään. Onhan virsikirjassa ollut kautta luterilaisen ajan sävelmiä ns. viihdemusiikin puolelta.

    Ierikka

  2. Maija- Liisa
    24.6.2013 at 9:25

    Totta ne sadutkin ovat. Itse vierastan “Satumaa tango”- ajatusta
    virsikirjassa. Menevät mielestäni hutut ja vellit sekaisin.

    Tässä maassa riittäisi kyllä luovuutta usien sävellysten ja
    sanoitusten kirjoittamiseen. Entisiäkin “laahaavia” virsiä
    voitaisiin muuttaa nopeampaan tempoon. “Minne käy tuulen
    ilmassa tie”, kaikille tutun laitan tähän esimerkiksi.

    Julistakaa virsikilpailu!

  3. Sakari H
    24.6.2013 at 9:31

    Reijo Taipale – Satumaa (orig 1962)

    http://www.youtube.com/watch?v=8C31lO7_Naw

  4. 24.6.2013 at 9:50

    Tutkailin Lissun “lehtokaivo” kuvaa
    sillä silmällä että josko jollakin
    lumpeenlehdellä istuisi sammakko joka
    suudelman saatuaan muuttuisi prinssiksi…

  5. Alpoaatos
    24.6.2013 at 10:03

    Erkillä saattaa olla enteellisiä kykyjä.
    Virsikirja saattaa hyvinkin muuntua vitsikirjaksi jos sinne otetaan mitä tahansa. Toivottavasti harkitsevat tarkoin mitä lisäävät.

  6. Lissu
    24.6.2013 at 11:08

    Olen lukemassa Kyllikki ja Saara Villan kirjaa “Äidin lokikirja”. Kyllikki Villa (1923-2010)tuli tunnetuksi kirjailijana ja suomentajana, joka teki työtään usein pitkillä rahtilaivamatkoilla. Vuosina 1965-1971 mukana kulki myös tytär Saara, tuolloin 5-12 vuotias.

    Kirja antaa moniulotteisen kuvan lapsen ja vanhemman matkakumppanuudesta, jonka johtotähtenä on yhdessä seikkailemisen ja selviytymisen henki.

    Elokuussa 1966 äiti ja tytär olivat palaamassa Kreikasta. Saara oli tuolloin kuuden ikäinen. Lainaan tähän pätkän Kyllikin päiväkirjasta:

    “Saara kertoi minulle illalla syntymättömien maasta, joka on unimaan ja satumaan naapurissa. Siellä ovat syntymättömät ihmiset (myös ne jotka ovat muuttuneet uusiksi hengiksi, sanoi hän), mutta myös syntymättömät kaupungit ja syntymättömät sadut. Uni- ja satumaan kautta hänet sieltä tuotiin, vuoria ja mannerta pitkin syntymään maailmaan. – Kaikki eivät sitä muista, minä sanoin. – Kun minä tulen aikuiseksi, en minäkään enää muista, sanoi Saara”

    Virittäköön edellä kerrottu lukijat ajatusten vaihtoon erilaisista maailmoista.

    Telle; Kuva on heijastus Kruunuvuoren lammelta. Sammakon lapsi pelästytti minut loikkaamalla eteeni kauempana lammesta. Annoin sen jatkaa rauhassa matkaansa, koska en kaivannut mitään prinssiä rinnalleni.

  7. Mirja Pusa
    24.6.2013 at 11:25

    Niinhän se on, että tangoja ja virsiä laahataan – ei pysytä säestäjän perässä- se ärsyttää.
    MirjaSisko

  8. Mikko
    24.6.2013 at 17:03

    “Viesti oikeiden ihmisten maailmasta – Marlo Morgan”

    “Kertomus pitkästä vaelluksesta halki erämaan Australian aboriginaalien joukossa.” Kirja on mielenkiintoista luettavaa.

    Minun ajatukseni palasi ja toi muistoja heidän maailmasta ja elämästä Australian takamailla. “Uluru”, “Kata Tutja”, kaikki nämä heidän pyhät paikat ja uskomukset. “Dream Time”, unen aika ja maailma.

  9. Alpoaatos
    25.6.2013 at 9:43

    Mielestäni virsiä pitääkin laahata, että kaikki ehtii mukaan. Kanttorit vaan yrittävät pyrkiä seurakunnan edelle. Oikeastaan kanttorin pitäisi älytä odotella säkeen lopulla kaikki mukaan ennenkuin alkaa säestää seuraavan säkeen. On se kumma kun nykyään aina mennään nopeimpien mukaan. Luulisi kirkon olevan sellainen paikka, jossa hitaimmatkin pysyvät elämän kiihkeässä rytmissä mukana.

    Mutta hiukan vakavammin ottaen; Hidastempoiset virret toimivat kirkoissa paremmin,koska kirkkojen kaiku sekoittaa laulun. Esimerkiksi joitakin kuorolauluja ei voi esittää tietyissä kirkoissa niiden kaiun vuoksi. Lisäksi hidastempoiset virret tuntuvat ainakin minusta arvokkaammilta ja sopivimmilta kirkoissa esitettäväksi.

  10. Maija- Liisa
    25.6.2013 at 10:48

    Pakko myöntää, että Alpo tietää nämä virsilaulut minua paremmin.

    Ehkä se on niin, että muka kiireisillä ihmisillä ei ole aikaa
    edes veisata hartaasti. Mutta jos kanttorin täytyy odottaa laulajia,eikös hänellä ole edessään nuotit, jos ne eivät salli
    odottelua?

    Mainitsin tuolla alkukommenteissa tuon “Minne käy tuulen ilmassa
    tie”, josta on olemassa hidas ja nopea versio. Siihen säveleen
    käy muuten virsi “Oi Herra jos mä matkamies maa.”

    Vexi Salmeltahan on olemassa kaunis joululaulu “Näin sydämeeni
    joulun teen.” Näiltä nykymuusikoilta syntyisi varmasti uusia
    ja kauniita virsiä sekä muuta hengellistä musiikkia enemmänkin.

    Tehdäänkö Alpo diili: minä väännän kesän aikana virren sanat
    ja sinä teet sitten niihin sävelen? Saathan sinä kyllä sanatkin
    aikaiseksi.

  11. Erkki Lintunen
    25.6.2013 at 11:44

    Toivotan Maija-Liisan ehdotuksen saavan sävelkaikua, siis vastakaikua, Alpoaatoksen mielessä. Hyvä idea! Menestystä virsikisassa!

    Ierikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *