Kaustajärwen työwäenyhdistys

Kesäjuhlat Kaustajärven työväentalolla 1930-luvulla. Kuva on aiemmin julkaistu Värtsissä 30.1.2011 Tellervon jutussa "Katse piikkilankojen taa"

Kesäjuhlat Kaustajärven työväentalolla 1930-luvulla. Kuva on aiemmin julkaistu Värtsissä 30.1.2011 Tellervon jutussa “Katse piikkilankojen taa”

Surfailin tänään (22.4) digitaalisessa sanomalehtiarkistossa etsien juttuja Pälkjärveltä. ”Oheistuotteena” löytyi juttu Kaustajärven työväenyhdistyksestä. Juttu on julkaistu Sortavalassa ilmestyneessä Karjalan köyhälistön äänenkannattajassa Rajavahdissa 22.2.1909. Jutun kirjoittajan nimeä ei mainittu.

Kaustajärwen työwäenyhdistyksen wuosikokouksessa t.k. 14 pnä luettiin tili ja wuosikertomus sekä myönnettiin johtokunnalle tiliwapaus. Puheenjohtajaksi kuluwaa toimiwuotta warten walittiin U. Kauppinen ja waralle I. M. Majainen, kirjuriksi O. Flinkman ja waralle J. Niiranen, rahastonhoitajaksi T. Flinkman. Johtokuntaan walittiin 5 warsinaista ja 3 warajäsentä, sekä tilintarkastajiksi J. Lemetti ja U. Haaranen.

Sisäänkirjoitusmaksu pysytettiin entisellään 50 penniä, mutta naisten jäsenmaksu alennettiin 15 penniin kuukaudelta. Kuukausikokoukset päätettiin pitää jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina J. Watasen talossa.

Yhdistyksen jäsenille suotakoon minun tämän yhteydessä muistuttaa, että tulisiwat kokouksiin ennen toisten poislähtöä, sillä sellainen wetkutteleminen ei ole mitään yhteistoimintaa, waan toisten jäsenten kiusaamista. Huwitoimikuntalaisille pitää minun myös antaa pieni näpäys nenälle, että muistaisiwat tänä wuonna käydä kokouksissa ja lukea roolinsa niin, että niitä ei tarvitse sitte iltamailmoituksen perästä waihdella ja peruutella kuin hewosta markkinoilla.

Iltamat päätettiin pitää t.k. 28 pnä J. Watasen talossa. Saapukaapa silloin oikein miehissä, sillä siellä näytellään silloin ”Metsän powessa” y.m. hauskaa.

XXX

Värtsissä oli 14.4.2013 kuva Kaustan kolmesta komeasta pojasta. Kuvan kommenteissa mainittiin Kaustajärven työväentalo useampaankin kertaan. Milloinkahan talo on rakennettu? Vuonna 1909 sitä tuskin vielä oli, koskapa kokoukset ja iltamat on pidetty J. Watasen talossa.

Share

40 comments for “Kaustajärwen työwäenyhdistys

  1. Kalevi Tikka
    25.4.2013 at 8:02

    Voi olla pieni mahdollisuus siihen, jotta yhdistyksen arkisto olisi SDP:n arkistossa. Tai sitten 1930 luvulla toimineiden johtokunnanjäsenten mukaan lähteneenä ja perikuntien hallussa, tai kadonneena.

  2. 25.4.2013 at 8:52

    “Kun seurojentalolla tanssittiin”…

    Kyläyhteisön rakenteesta riippuen oli
    erilaisia seuroja ja seurojentaloja,
    joissa näyteltiin, urheiltiin, pidettiin kokouksia,
    iltamia, tansseja…

    Seurojen taloja oli mm maamiesseuroilla, suojeluskunnilla,
    nuorisoseuroilla, työväenyhdistyksillä. Jos mikä
    näistä lienee vielä säilynyt alkuperäisessä asussaan,
    niin keski-ikä on varsin korkea.

    Saarivaarassa on pidetty hyvää huolta kylän nuorisoseuran-
    talosta. Kokoontumisia ja tapahtumia on edelleenkin,
    -50 luvulla se toimi elokuvateatterinakin.

    Rajavahti lehden nimenä on varsin enteellinen. Kaustajärven
    työväentalokin jäi tavallaan rajavahdiksi, nippa nappa
    Neuvostoliiton puolelle.

  3. Erkki Lintunen
    25.4.2013 at 9:02

    Työväen arkisto perustettiin v. 2009. Se sijaitsee Helsingissä. Nykyinen soite on Sörnäisten rantatie 25.

    Rajavahdin vauhdikas juttu on samalta vuodelta kuin e.m. arkiston synty. Tuona vuonna 1909 erkani Värtsilä Tohmajärven seurakunnasta. Tehdasseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta. Samalla piirrettiin uuden seurakunnan rajat kartalle. Mielenkiintoisia sattumia vuodelle 1909!

    Värtsilä on hyvin edustettu Työväenarkistossa. Olisipa taas hyödyllinen aihe jollekin pro gradu -tukielmaksi. Lähdeaineiston kanssa ei olisi vaikeuksia. Ehdotelkaapa tuttaville nuorille! Outi Tiainen voinee antaa vinkkejä.

    Lissulle taas kiitoksia! Bongaapa jatkossakin lintusten lisäksi myös vanhojen lehtien juttuja!

    Ierikka

  4. siltainssi
    25.4.2013 at 9:13

    Mielenkiintoista luettavaa tälläinen lähihistoria ja tämä herättää etsimään lisää tietoa.Ierikka Outin sukunimi taitaa olla nykyisin Örn.

  5. Erkki Lintunen
    25.4.2013 at 10:08

    Niinhän se on, ja onnellisen aviomiehen nimi on Antti. Tutkielmien aikana Antti ihaillen katseli tiaista. Sitten kotka kaappasi tiaisen syliinsä. Sellaista se on tämä elämä!

    arvelee Ierikka-lintunen

  6. Ilmari
    25.4.2013 at 10:14

    Kaustajärven työväentalo on rakennettu 30 luvun vaihteessa.
    Jonka valmistuminen talkoilla on vaatinut kylän väeltä
    akttiivista osallistumista. Siihen aikaan tuo talkoohenki
    oli vielä kovasti voimissaan.

  7. Kalevi Tikka
    25.4.2013 at 19:50

    RAJAVAHDISTA poimittua, selailin Lissun innostamana lehden numeroita ja niissä on aika usein mainintaa Värtsilän seudun tapahtumista ja riennoista. Tässä esimerkki eräistä iltamista.

    22.09.1909 ILTAMAT ( lyhennelmä )
    Uudenkylän Työväenyhdistys järjestää arpajaiset 26.09.-09 klo 2 ip
    omalla talolla.

    Ohjelma kentällä
    -torvisoittoa
    -Avauspuhe
    -runo
    -arpojen myyntiä
    -torvisoittoa
    -juhlapuhe
    väliaika

    Kilpailuja
    -kuulanheittoa
    -pituus ja korkeushyppyä
    -köydenvetoa
    -poikien säkkijuoksua

    Iltamat klo 7 ip
    -torvisoittoa
    -näytöskappale Torpparit 3:ssa näytöksessä
    -lopuksi tanssia

    Pääsymaksut kentälle 25p
    Iltamiin 75p ja 50p lapset 25p
    Arvat 25p
    Tuohon tapaan sen ajan iltamissa on touhuttu.
    Seuraavaksi täytynee selailla Pellervolaisia lehti ilmoituksia kuinka riennot on niissä järjestettty.

  8. Erkki Lintunen
    25.4.2013 at 20:05

    Herranen aika, Kalevi, missä on ollut Uudenkylän työväentalo? Maamiesseuran talon tiedän. Siinä oli vuosia sotien jälkeen väliaikainen kirkko. Viimeiseksi jokin autokorjaamo ja nyt mikä lie.

    Uudenkylän Terällä oli vuosikymmeniä sitten tanssilava. Seura oli TUL:n jäsenseura. Mikä lie sen tila nyt?

    Lavan lattiaa olin talkoissa höyläämässä. En kengillä hiomassa, kun en vielä silloin osannut. Ensimmäiset hiihtokilpailuni – itse järjestettyjen jälkeen – kävin Terän ladulla. Armas Sairanen ja Eino Koukku olivat silloin pomoja.

    Mutta Uudenkylän Työväenyhdistyksestä, puhumattakaan sen omasta talosta, minulla ei ole tietoa. Kiinnostusta sitäkin enemmän.

    Ierikka

  9. Lissu
    25.4.2013 at 21:20

    Ilmarille kiitos vastauksesta kysymykseeni.

    Jäin miettimään yhtä nimeä tuossa valittujen toimihenkilöiden luettelossa. Varapuheenjohtajaksi on valittu I. M. Majainen. Olisikohan kysymyksessä sittenkin Majoinen?

    Ierikalla taisi olla painovirhepaholainen aamulla kyttäämässä kommentin kirjoitusta. Työväenarkiston perustamisvuosi on 1909.

    Vuoden 1909 tapahtumista mainittakoon vielä, että tuota jutussa puheena ollutta vuosikokousta edeltävänä päivänä eli 21.2 keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut, että Suomea koskevien asioiden alistaminen Venäjän ministerineuvostolle oli ”soveltumaton Suomen lakeihin ja käytännössä tuhoisa”.

    Tein sen havainnon, että tuohon aikaa esim. Laatokka-lehdessä kirjoitettiin lähes joka numerossa eduskunnan päätöksistä ja käsiteltävistä asioista.

  10. Kalevi Tikka
    25.4.2013 at 21:27

    Erkille en tiedä tuon enempää kuin ilmoituksessa luki. Laatokka lehden selaukseen päätin tämän hakukierroksen. Siellä todellakin seurattiin eduskunnan istuntoja aivan kiitettävästi.

  11. Erkki Lintunen
    25.4.2013 at 22:40

    On hyvin antoisaa lukea vanhoista lehdistä Suomen poliittista historiaa. Näin myös seurata politiikan nyky menoa. Tänään on ollut todella antoisa päivä TV:n äärellä: kansalaisaloitteen synnyttämä keskustelu eduskunnassa ja A-studio:Talk eläkeläisten tulevista eläkkeistä.

    Mutta yksi asia on mediassa lähes vaiettu. Kun ei enää ole sen kertomisen aihetta, miten Perussuomalaisten “jytky” jatkuu, niin jauhettiin päiväkaupalla Kaikkosta. Jossain vaiheessa vilahti gallup-tieto, että Keskusta oli noussut kannatuksessa toiseksi prosenttiyksikön päähän Kokoomuksesta. Se uutinen jäikin sitten siihen. Miksi? Olishan sitä voinut vähän aikaa ihmetellä, ilman että olisi sortunut ilakoimaan.

    Mutta klo 22.45 käännän kanavan TV 3:lle. Siellä utelee Hjallis. En tiedä, keneltä ja mitä, mutta on niin mielenkiintoinen kaveri. Saattaa joskus viritellä keskustelua politiikastakin. On se rohkea kaveri ja tottunut vastavirtaankin kulkemaan.

    Ierikka

  12. Erkki Lintunen
    25.4.2013 at 23:22

    No, tulihan sieltä polittiikka! Hjallis pisti lujille Sipilän. Lupas tavata uudelleen kahden vuoden kuluttua ja potkaista nivusiin, jos tämä on muuttunut.

    Saa nähdä, kuka potkii ketäkin ja mihin kehon kohtaan!

    Ierikka

  13. Lissu
    25.4.2013 at 23:36

    Tämä ei liity jutun aiheeseen, mutta kun Ierikka tuossa edellisessä kommentissaan kertoo tv:n katseluistaan, niin kerronpa minäkin mitä parhaillaan katselen ikkunasta tätä kirjoittaessani.

    Taivaalla on täysikuu ja parhaillaan on menossa osittainen kuunpimennys, jonka syvin vaihe oli 23.07. Kuusta on pimentynyt vain vähän yläreunaa. Kuun alapuolella on muutama vaalea pilvensuikale, kuin maalarin siveltimen vetoja.

    Täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan
    Täysikuu, kun avaruuden puet loistoon hopean…

  14. Erkki Lintunen
    26.4.2013 at 0:23

    Täysikuu.
    Hopeista hohtoa vie
    puron suu.
    Sielläkö aarteeni lie?

    Ierikka, kuvittelee ikkunan takana

  15. 26.4.2013 at 8:02

    Kalevi mainitsee kommentissaan Uudenkylän
    työväenyhdistyksen. Voisiko olla niin,
    että Patsolan työväentalona
    tunnettu rakennus olisi ollut tuon yhdistyksen
    omistama? Vai lieneekö Patsolassakin ollut
    oma vastaava yhdistys?

    Patsolan työväentalosta on ollut muutaman
    kerran juttua Värtsissäkin,jutut löytyvät googlesta
    hakusanalla Patsolan työväentalo / Värtsi.

  16. Kalevi Tikka
    26.4.2013 at 8:40

    Juttu itamista oli vuodelta 1909 joten paljon on voinut tapahtua tuon työväentalon kohdalla. Näitä seurojen taloja ja yhdistysten taloja on tehty monenlaisista tarpeista vanhoista ja uusista. Niitä on palanut maan tasalle ja niitä hävitettiin sisällisodan tiimoilta ja sen jälkeen. Kokonaisuudessaan ei liene niin hirveän tärkeä asia Värtsilän historiasta missä kyseinen talo on ollut.

  17. Alpoaatos
    26.4.2013 at 9:18

    Tuossa ylempänä olleessa iltamailmoituksessa on ohjelmaan merkittynä kilpailuja korkeushyppy, pituushyppy ja kuulan heitto jotka viittaavat urheilukentän lähellä oloon. Niiralassa Terän tanssilavan lähellä oli muistini mukaan urheilukenttä. “Kentälle” on näköjään myyty eri lippu. Eli siinä missä ennen tie meni valtatieltä Sairasen ohi Kypärään. Onhan siellä saattanut hyvinkin olla “Oma talo” niinkuin ilmoituksessa sanotaan. Patsolan työväentalon läheisyydessä ei ollut urheilukenttää.

  18. seppoilmari
    26.4.2013 at 9:53

    Tässä on ihmetelty Uudenkylän työväentalon paikkaa. Arjenhistoria.fi sivustolta, hakusanalla Värtsilä, löytyy useampikin kuva Uusikylän työväentalosta. Paikkakunnaksi on merkitty Värtsilä ja vuosiluvuksi 1954. Pikkasen epäilen onko tieto oikea.

    http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?from=searchext&id=99943&prms=q%3Dv%C3%A4rtsil%C3%A4%26option%3Dcom_ekuvasearch%26view%3Dekuvasearch%26Itemid%3D1

    Uudenkylän työväentaloja on kyllä muuallakin, esimerkiksi Tampereella.
    Samaisella sivustolla on vanhaan Värtsilään liittyviä kuvia. Käykääpä vilkaisemassa.

    Patsolan työväenyhdistyksellä oli ihan oma talo ja sillä paikalla on nykyisinkin talo, tosin vain yhden perheen asumana. Iltamia lienee Patsolassakin joskus pidetty. Muuan vanha iltamavieras muisteli miten iltamatalon vieressä miteltiin voimia kuulantyönnössä. Työväenyhdistyksen kuula oli sittemmin toiminnan loppuessa kadonnut. Piha-aluetta raivatessamme siivosimme pois melkoisen määrän kenkien puolipohjia ja pullonraatoja. Kadonnut kuulakin löytyi sattumalta. Puhdistettuna ja maalattuna se on nyt muistona työväenyhdistyksen mökillä, ellei ole uudelleen kadonnut.

  19. Erkki Lintunen
    26.4.2013 at 10:25

    Ei tuo talo taida olla Värtsilän Uusikylästä. Muistaisiko Hilkka, onko rakennus rajan taakse jääneestä Värtsilästä?

    Seppo, kun olet taitava nettinörtti, niin teepä ilmoitus arkistoon, että tarkistavat tietonsa. Se olisi palvelus paikallishistorian tutkimukselle. Joku tutkija saattaisi lainata kuvan väärän tiedon varassa.

    Ei tuo kuva taida olla siitäkään työväentalosta, josta Alpoaatos on kirjoittanut. Se oli ollut nyt jo pois siirretyn Patsolan rukoushuoneen paikalla ja palanut tuhkaksi.

    Ierikka

  20. Pentti Pakarinen
    26.4.2013 at 11:07

    Terän lavan vieressä oli urheilu kenttä.Tuli poikien kanssa käytyä
    lavalla -50 luvun alussa,Olavi Virta oli esiintymässä järjestetyissä
    iltamissa.
    Työväen talosta en tiedä,mutta Terän hiihtokilpailujen lähtö-ja maaliin
    tuloalue oli niiden vanhojen uittoyhdistyksen talojen edessä.
    Oliko näissä taloissa työväen yhdistyksellä toimintaa?
    Tietäisköhän Sairasen Reino asiasta jotakin?

  21. Alpoaatos
    26.4.2013 at 20:01

    Tuon työväentalon takana oleva rakennus saattaisi olla paremminikin tunnistettavissa, mutta se on suuri, kaksikerroksinen, eikä sellaista kait Suomen Niiralassa liene.

    Uusikylän työväentalon keittiön kuva löytyi. Ei ihme jos taloa on vaikea muistaa jos keittiökin on tällainen.

    http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=99240&from=searchext&view=lres&prms=q%3Dv%C3%A4rtsil%C3%A4%26limit%3D20%26option%3Dcom_ekuvasearch%26view%3Dekuvasearch%26Itemid%3D1

  22. Kalevi Tikka
    26.4.2013 at 21:19

    Jotenkin oudon näköisiä kuvia, Puhelin tolppaa ja linjoja jokunen määrä kävisikö Uutenkylään?

  23. Mirja Pusa
    26.4.2013 at 22:40

    Patsolan työväentalon (ent.) mistä kuulakin löytyi ja paljon muuta
    oli myöskin maapenkkaan tehty sauna maantien puolelle.
    Olikohan hyvät löylyt?
    MirjaSisko

  24. pera
    25.4.2014 at 15:08

    Uudenkylän Työväenyhdistyksen Talo oli entinen Uittoyhdistyksen talo.Se sijaitsi lähellä Terän kenttää. Todennäköisesti Erkki on hiihtänyt Terän kisossa sillä kuten minäkin.

  25. pera
    25.4.2014 at 15:14

    Piti kirjoittaa todennäköissti Erkkikin on hiihtänyt Terän kisoissa kilpaa,jotka pidettiin aina ko talolla.Minäkin hiihtelin ko talolla Terän kisoja.

  26. pera
    25.4.2014 at 15:48

    Uudenkylän Työväinyhdistyksen talosta tietää,varmasti Sairasen Reino,Koukun Martti,ja Eeva. Minunkin isä oli aktiivi ko yhdistyksen puuhamies.Talolla pidettiin yhdistyksen toimesta mm äitienpäivä juhlia ym.

  27. Kalevi Tikka
    25.4.2014 at 20:09

    Pera kertoo mielenkiintoista juttua. Vuonna 1954 osallistuin Niiralassa Terän kentällä ensimmäisiin urheilukilpailuihini. Kentästä jotakin muistan ja tanssilavan, mutta talosta en muistikuvaa mieleeni saa. Muuten kilpailuihin pääsin istuen veli Erkin polkupyörän tarikalla ja samalla tavalla kotiin Kaustajärvelle.

  28. Esko Tarvainen
    25.4.2014 at 20:16

    Olisi kiva mökille mennessäni nähdä Kaustajärvenviitan olevan paikallaan.
    Mökkivaara on olematon paikka.
    Kaupungissa viittoja vievät viittoja tarvitsevat teekkarit ja niihin rinnastettavat nuoret kevään illanviettoihinsa.
    Minulle ja monelle Kaustajärveläiselle viitanvienti tarvitsee viitan palautusta.
    Meillä Kaustajärveläisillä on omahistoria josta on vain pieni tarina on julkilausuttu.
    Kaustajärveltä on lähtenyt myös ihmisiä tekemään suomenhistoriaan kun suomi nostettiin sodanjälkeen nykyiseksi sivistysvaltioksi.

  29. Erkki Lintunen
    25.4.2014 at 21:07

    Jos Kaustajärven laidoille Via Karelialla olisi laitettu KAUSTAJÄRVI-paikannimikyltit, niin myös järven pohjoisrannalla vakituisesti asuvien taloihin löytäisi nykyistä helpommin.

    Tasa-arvo, järkevyys, oikeudenmukaisuus, kaustajärveläisten kuuleminen, tieviitoitusten perimmäinen tarve jne. on – Kuopiossa – istuvan ELY-keskuksen käsissä.

    Tästä on kysymys!!!

  30. alpoaatos
    25.4.2014 at 21:18

    Kiitoksia Peralle. Näin ne asiat selvenevät. Niiralassa oli iso talo siinä tukkien joesta nostopaikan lähellä. Ale Mantsinen asui yläkerran kaksiossa 50 luvun lopulla. Paikka mainitaan Värtsin artikkelissa “Värtsilässä toimi sahoja” Siellä on myös linkki kyseiseen paikkaan. Veikkaan, että kyseinen iso talo oli juuri se työväen eli uittoyhdistyksen talo.

  31. pera
    26.4.2014 at 6:42

    Alpoaatos tämä kyseinen talo oli juuri Uudenkylän Työväenyhdistyksen talo. En muistanut mainita Alen asumista yläkerrassa,jossa hän todella asui,kuten mainitsit.

  32. pera
    26.4.2014 at 6:53

    Kaleville Erkin Muistan, oli hyvä juoksia. Oliko toisen veljen nimi Tarmo ,oli myös hyvä juoksija. Näin pojat viimmeksi juoksemassa 1959-1960 Värtsilän kentällä Nissisen Perttin kanssa 800metriä.

  33. Mirja Pusa
    26.4.2014 at 16:43

    Muistan minäkin Alen ja hänen vaimonsa – kävin aika usein tervehtimässä häntä Niiralassa (Vein hänelle mm.kahvileipää ja seurustelu oli aika hauskaa – hän oli mukavan iloinen ihminen.
    Sitä kesti vain muutama vuosi, kun jouduimme “eroamaan” toisistamme
    En edes muista minä vuonna se oli.
    Pusan Mirja

  34. pera
    27.4.2014 at 7:08

    Ale asui aikaisemmin meidän naapurina rajavyöhykkeellä. Tuohon aikaan hän lähti Terän lavalta saatolle tyttöä väärään kylään, eli nykyseen “mökkivuaraan”.Kylän pojat ei tykänny tästä ja muotoilivat Alen nenän lauvalla vähän toisennäköseks.Venskin Masale tul töitä tästä “Mökkivaaran” poikiin tempusta.Pit kirjottoo uus kylän nim, jottei sua syytettä. Ei voi kirjottoo semmosta kylänimee mitei ei ou.Se tuo keränen voi hermostuu.

  35. Pentti Pakarinen
    27.4.2014 at 11:00

    Minä aloitin Kaustajärven työväentalolla käynnit nuorena,
    olin niin sanotusti “luukkuhousu”ijässä.
    Valokuvan vasemmassa kulmassa olen isän sylissä,valkoinen
    paita ja henkselit tunnistimena.

  36. pentti tikka
    28.4.2014 at 15:39

    Kävin tuossa männäkesännä Sörkässä tutustumassa Työväen Arkistoon, mielessä hakea tietoja Kaustajärven työväenyhdistyksestä. Löytyikin kansio jossa päällä nimi Kaustajärven työväenyhdistys. Avattuani sen,sisältä paljastui yhden palstan pituinen, Kansanvoimasta saksittu leike vuodelta 1950,jossa kerrottiin Kaustajärven työnväenyhdistyksen perustavasta kokouksesta,joka pidettiin Heikki Tikan talossa,myös lueteltiin valitut toimihenkilöt yhdistykselle.

  37. Erkki Lintunen
    28.4.2014 at 16:28

    Työväenliikkeen ja sen yhdistystoiminnan tutkiminen ja luettavaksemme saattaminen olisi hyvin tärkeä asia. Itä-Suomen yliopisto saattaisi olla kiinnostunut tarjoamaan aihetta esimerkiksi pro gradu -tutkielmaksi.

    Koko järjestö- ja yhdistystoiminnan selvittäminen Värtsilässä ennen ja jälkeen sotia voisi olla jo lisensiaattitutkimukseen riittävä. Ainakin se olisi mielenkiintoista luettavaksi muodossa tai toisessa. Siitä löytyi esimerkkejä, miten Värtsilässä mentiin aikaansa edellä.

  38. erkki lintunen
    21.3.2015 at 4:25

    Unikakkinen herätti kesken Höyhensaaren matkan tämän vanhan Värtsissä julkaistun jutun äärelle. Huomasin, että olen vajaa vuosi sitten viipynyt siinä edellisen kerran.

    Nyt voitaneen todeta, että ollaan virittämässä Kaustajärvi-kirjaa. Kylä joka oli, on edelleen. Kylä joka jakautui kahtia Moskovan rauhansopimuksen vuoksi, on edelleen tynkänä.
    Kylän historiikki on paikallaan. Se ei ole vain nurkkapatrionalistista harrastelua, vaan merkittävää suomalaisen lähihistorian tallentamista.

    Toivotan hankkeelle menestystä, varsinkin kun tarjolla on jo pätevä tutkija ja tekijä ja mukana innokasta porukkaa.

    Samalla mielessä jauhaa myös toinen kirjahanke, joka ei kilpaile edellä mainitun kanssa, eikä ole yhdistettävissä sen kanssa. Tarkoitan sitä, että Värtsilä on saatava yksien kansien väliin. Olemassa on jo huomattava määrä Värtsilää koskevaa kirjallisuutta. Mutta se on hajallaan ja eri näkökulmista laadittua. Mainittakoon tässä yhteydessä myös ihan ilmestymäisillään oleva Värtsiläisten Seuran uusin tuote, joka julkaistaneen seuran 35-vuotisjuhlassa 18.4.2015.

    Värtsilä-kirja yksien kansien väliin sisältäisi ensin tiiviin selvityksen sen synnystä jo olemassa olevan kirjallisen tuotannon pohjalta. Sitä seuraisi kertomus siitä, mitä tapahtui Moskovan rauhanteon jälkeen aina vuoteen 2013 ja 2015, jolloin seurakunta ja kunta palautettiin Tohmajärveen. Tämä kertomus valokuvineen on kulttuuriteko, jota ei saa jättää tekemättä. Luulen, että senkin tekemiseen lyötyy pätevää ja jo sitä tuntevaa voimaa. Rahoituskin on aikaan saatavissa. Tarvitaan vain tahtoa. Värtsilän Kotiseutuyhdistys ry on viime torstain vuosikokouksessa painanut starttinappia.

    Siis kaksi kirjahanketta on lähtenyt liikkeelle. Suuri joukko eri puolilla maata odottaa lukuhetkiä. Värtsilän pitäjä elää, vaikka valtakunnan, kunnan ja seurakunnan rajoja on siirrelty ja väkeä on lähtenyt näiltä kulmakunnilta. Värtsilä on edelleen vireä.

    Otin hyllystä kirjan “Värtsilän vaiheilta”. Sen on toimittanut muutama päivä sitten tuon ilmasiin muuttanut meidän kaikkien rakastama kotiseutuneuvos, Pykälävaaran Päätalo, Otto Rummukainen. Kirjan on julkaissut Värtsilän Kotiseutuyhdistys ry vuonna 1991. Sen alussa on Värtsilän laulun sanat. – Sanat: Eino Käyhkö, sävel: Akseli Antikainen, sovitus: Laura Antikainen.

    Täällä missä vaarat herää hehkuun aamun auringon / missä kulta viljan terää tuutii tuuli huoleton./ Tääll` on työn ja taidon valta / noussut arkihuolen alta./ Täällä uusi aika on.

    Kuule kuinka kunnahilla illoin käen kukku soi / Jänisjoen rantamilla nuoret uutta unelmoi./ Täällä tuoksuu leikkilehdot,/ keinuu lapsuuteni kehdot./ Kodin tänne Luoja loi.

    Konsa taaton katse siirtyy muistojensa Värtsilään / niinkuin peiliin kuva piirtyy kimmeltäen sisimpään. / Mutta usko, tarmo elää / pajan kalke aina helää / tänne meidän Värtsilään.

  39. erkki lintunen
    21.3.2015 at 5:08

    Jutustani lipsahti pois maininta Värtsiläisten Seuran vuonna 2012 julkaisemasta ja Unto Martiskaisen toimittamasta erinomaisesta kirjasta “Vireä Vanha Värtsilä”. Nyt suunnitteilla oleva Värtsilä-kirja ei tietenkään toistaisi siitä luettavaa, vaan olisi ikäänkuin summa summarum koko Värtsilää koskevassa kirjallisessa tuotannossa. Samalla se toisi myös uutta vielä julkaisematonta paikallista historiaa luettavaksi.

  40. pera
    22.3.2015 at 8:29

    Kuva TA 21160 on Uusi-Värtsilän Työväentalo ja kuva TA 21159 on ko talon rakennusvaiheesta.
    Mielestäni Kuva TA 43364 on Uusi-Värtsilän Osuusliike
    Sijainti Työväentalon heti alapuolella

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *