Huovutuskurssilla Karoliinan opissa

huovutuskurssilla

Maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu tekstiilitaiteilija Karoliina Arvilommi pitää huovituskursseja ympäri maailmaa. Suomessa Karoliina järjestää kursseja ainoastaan Värtsilässä, Tohmajärven kansalaisopiston puitteissa.

Karoliina on kiertänyt maailmaa jakamassa huovutus osaamistaan miehensä Roddy ”Rodi” Welchin kanssa mm. USA:n Seattlessa ja Uudessa Meksikossa (New Mexico), sekä Kiinan Tiibetissä, unohtamatta Euroopan monia maita mm. Hollantia ja Latviaa.

Rodi on moniosaaja, soitinkorjaaja ja villan käsittelyn ammattilainen. Hän on kehittänyt täysin uudenlaisen huovutuskoneen josta on jo valmistettu prototyyppi Amerikassa.

Paikallinen, mm. Tohmajärveläinen suomenlampaan villa on huovutuksen raaka-aineena maailman parasta, kertoo Karoliina.  Viemme sitä aina mukanamme Amerikkaan suuntautuville huovutuskurssi matkoille, niin paljon kun vain jaksamme kantaa.

Karoliina ja Rodi matkustavat huhtikuussa opettamaan huovutusta Tiibettiin.  Siellä käytetään huovuttamiseen paikallista raaka-ainetta, Jakin karvaa.

Katso video. (Kesto 13 min 42 s.)

Lisätietoja LiinaLommin kotisivuilta osoitteessa www.liinalommi.com
Karoliinan löydät myös facebookista osoitteesta www.facebook.com/villi.villa

Share

8 comments for “Huovutuskurssilla Karoliinan opissa

  1. Mielenkiintoista nimittäin siitä viereltä Pamirin vuoristosta on löydetty vanhinta huopaa. Radiohiilimenetelmällä iäksi on määritelty noin 5000 vuotta. Karoliina menee opettamaan huovutusta sen syntymäalueelle.

  2. Tänään riitti nettitikun tehot katsoa video ilman lataustaukoja. Kiinnittäkää huomiota Karoliinan käsien toimintaan huovuttaessa. Hän on tehnyt huovutusta paljon. Taitava huovuttaja, niin ja se värien käyttö.
    Suomenlampaan villasta, se huopautuu sen takia hyvästi kun sen pintarakenne on mikróskoopilla tarkastellen kuin kuusen kävyn pintaa. Se kaikki on niin sanottua pohjavillaa. Se huovuttaessa liukuu yhteen suuntaan ja takertuu huovaksi. Lihalampaat niiden villassa on mukana peitinkarvaa, joka on sileää ja ei sen takia takerru kiinni huovaksi vaan purkautuu vetäessä auki.
    Olen huovuttanut kohta 20 vuotta ja kokeillut monenlaista villaa siihen. Huovutuksen viehätys on siinä kun se valmistuu koko ajan käsien alla ja villan käsittelyssä ja sen muotoilussa on vain mielikuvitus rajana sille mitä ja miten huovutan.

  3. Kiitos, Karoliina ja Roddy, että olette värtsiläisiä! Turvallista matkaa maailman ääriin! Lisää taiteilijoita Jänisjoen varrelle!!! Ja suomenlampaan kasvattajia!!!

    Vieläkö kaasuliesi toimii?

    Ierikka

  4. Thanks Eira… cool vidi…
    Thanks Erkki and yes the gas cooker still makes our breakfast everyday….
    Hi Kalevi, there are a couple of things you have a bit mixed up. The oldest felts so far, were found in the Altai mountains in the Altai Republic, Russia and they are about 2500 years old and can be seen in the Hermitage Museum in StPetersburg.
    We were felting there in the Altai last year. This spring we will be teaching feltmaking on the north eastern Tibetan plateau….
    Thanks… another beautiful day in Värtsilä

  5. Ketä kiinnostaa niin tiivis tietopaketti huovuttamisesta löytyy Google haulla VILLA JA HUOVUTUS / MARIA-LEENA SELLO
    Hän kertoo kaivauksista löytyneen noin 5000 vuotta vanhaa huovutusta.

  6. Marja-Leena on erehtynyt ajoituksen suhteen. Paikka on Pazyryk, Altai, Siperia. Kävimme siellä viime kesänä. Vanhimmat löydetyt huovat ovat sieltä, ja ne on ajoitettu ajalle n.500 EKr., noin 2500 vuotta vanhoiksi. Teknisesti nämä ovat niin hienoa työtä että niiden arvellaan olevan valmistettu ammattitaitoisissa työpajoissa. Huovutusta on siis harjoitettu jo pitkään sitä ennen, ne vain ovat maatuneet aikojen saatossa. Pazyrykin hautakumpu on ikiroudan alueella, ja siten huovat ovat säilyneet. Ne, kuin myös muut alueelta tehdyt löydöt ovat nähtävissa Eremitaasissa Pietarissa.

  7. Tämä historia vetää aivan sanattomaksi..
    Hieno video kurssilta.

    Oli hienoa saada ihastella Karoliinan taidetta Lasipalatsin näyttelyssä. Lämpimät kiitokset vielä jälkikäteen !
    Alpo

  8. Kiitos Erkki (nyt vielä suomeksikin:)), kuin myös! Ja samaa mieltä, lisää taiteilijoita ja suomenlampaita Värtsilään. Täällä on hyvä asua.
    Kiitos Alpo, oli mukava tavata!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *