Ideoita on hoidettava kuin kalanpoikasia

Niitä on heitettävä tuhansittain veteen, ainoastaan jokunen jää eloon, mutta se riittää.

Älä ole saita ideoittesi suhteen! Ideat, jotka itsekkäästi pidämme omanamme kuihtuvat usein käyttättöminä.

Ideat jotka anteliaasti lahjoitamme itävät kenties jossain, ne ovat sijoituksia yhteistilillemme, jossa kaikki olemme osallisia ja voiton jakajia. Meitä joskus harmittaa se, että joku on hyötynyt aivojemme tuotteista, mutta loppujen lopuksihan on kysymys vain vaihtokaupasta.

Anne Heywood

Koneelle naputteli: Ilmari Majoinen

Share

16 comments for “Ideoita on hoidettava kuin kalanpoikasia

  1. irene peuhkurinen
    2.1.2013 at 9:55

    Hienoja ajatuksia! Pätee myös tähän lehteen kirjoittamiseen.Jostakin kirjoituksesta olin huomaavinani vähättelyä oman tuotoksensa suhteen.Tosiasia lienee, että vähänpä, jos yhtään, näistä päätyy suureen maailmankirjallisuuteen.Mutta riitää, kun joku lukee ja ehkä ilahtuu tuotoksesta.Siis kaikki pöytälaatikoita penkomaan!

  2. alpoaatos
    2.1.2013 at 11:43

    Yksi idean poikanen voisi olla meille eläkeläisille, saattaisi olla tarpeen myös “normaaleillekin” ihmisille; VAPAAPÄIVÄT

    Nimittäin kun joku yleisyhödyllinen yhdistys, jossa olen mukana, kyselee että onko minulla vapaata syyskuun toisena päivänä silloin on syystalkoot. Voin katsoa kalenterista ja sanoa että vapaapivä näyttäisi olevan. Kyselijä ilostuu että silloinhan joudan talkoisiin.

    Voin sanoa että minun vapaapäivät on varattu perhettä varten.

    Näin alkuvuodesta kannattaa eläkeläisen merkitä kalenteriinsa vuoden vapaapäivät ja ainakin yrittää pitää niistä kiinni.

    Ajankäyttösuunnitelmasta kun tahtoo ne läheisimmät henkilöt unohtua kokonaan tai ainakin jäädä tärkeysjärjestyksessä ihan hännille.

  3. Eero Tarvainen
    2.1.2013 at 12:00

    Ilmari, naputtelit koneella arvokkaita mietteitä.Eero

  4. Erkki Lintunen
    2.1.2013 at 14:40

    Ensimmäinen kirkkoherraesimieheni neuvoi minua, kun huomasi, että olin uupumuksen partaalla: “Merkitse allakkaasi sinulle kuuluvat vapaapäivät. Kun joku sitten soittaa ja pyytää kastetoimitusta, vihkimistä tai muuta palvelua, sano, että hetkinen, katson allakasta. Jos huomaat, että siellä lukee: “vapaapäivä”, sano soittajalle: “valitettavasti se päivä on varattu”. Kukaan ei koskaan kysy, mihin tarkoitukseen se on varattu.”

    Esimieheni neuvosta on ollut vuosien aikana paljon hyötyä. Joskus on löydetty toinen aika. Joskus on käännytty jonkun toisen papin puoleen. Kirkko on hoitanut tehtävänsä.

    Tietysti on joskus vapaapäivästä myös tingitty ja merkitty allakkaan jokin toinen päivä vapaaksi.

    Toivottavasti kukaan ei nyt ole tullut sellaiseen aatokseen, että leipäpappi tuo Lintunen.

    Ierikka

  5. Lissu
    2.1.2013 at 18:07

    Kysymys teille hyvät Värtsin lukijat: Millaisissa tilanteissa erilaiset ideat pulpahtelevat mieleenne? Käyttekö heti innokkaasti toteuttamaan niitä vai mitätöittekö ne? Vai jotain siltä väliltä?

  6. alpoaatos
    2.1.2013 at 19:48

    Onpa Erkillä ollut viisas esimies !
    Minä jo luulin keksineeni tuon vapaapäivä- asian, mutta sehän oli jo keksitty.

    Lissun kyselyyn
    Eipä juuri pulpahtele mitään ideoita.. joskus saattaa miettiä ratkaisua johonkin ongelmaan ja keksiä ratkaisun vaikkapa unessa. Jos saan jonkun idean, niin yleensä se unohtuu käyttämättä

  7. Erkki Lintunen
    4.1.2013 at 14:20

    Lissu, ideat tippuvat milloin missäkin paikassa tai tilanteessa. Olet ehkä huomannut, että olen aika vikkelä ajatusten labyrintissä.

    Ehkä pitäisi useammin mitätöidä. Mutta kirjoittaminen on intohimo, jota ei ole helppo nitistää. Onneksi kenenkään ei tarvitse lukea tuotteitani, ja voihan jättää kesken tai siirtyä johonkin toiseen kirjoitukseen.

    Värtsi on niinkuin pöytälaatikko, jonka avain on itse kunkin etusormi. Olispa ollut jo nuoruuden kiihkossa. Tosin sitten ei olisi ollut niin hyviä hellan sytykkeitä.

    Katsoin eilen mielenkiintoisen elokuvan TV:sta. Siinä kerrottiin nuoren miehen kirjasta, jonka ainekset olivat peräisin kouluajan liikunnanopettajasta. Kun myöhemmin nuori mies oli selvittelemässä välejään opettajaan, tämä heitti entisen oppilaansa kirjan takkatuleen. Kirjailija ihmetteli, miksi mies heitti hänen kirjansa tuleen. Siihen kirjan kaupasta ostanut opettaja vastasi, että sehän oli hänen kirjansa.

    Hyllyssäni on lukemattomia kirjoja. Sytykkeitä riittää sekä aivoille että takkaan. Myös omista kirjoistani, ainakin takkaan.

    Ierikka

  8. Kalevi Tikka
    4.1.2013 at 16:31

    Mistä ideat tulevat?
    Ensin on ongelma joka vaatii ratkaisun. Ratkaisu tulee jos on tullakseen.
    Makava liikunnallinen hetki tuo monesti sen “kunigasidean” ja toinen retki osoittaa sen typeräksi.

    Kirjailija Veikko Huovisella oli tähän idea asiaan ihan omanlaisensa teoria. Se oli sieltä Huovisen huumorin tuhmemmalta reunalta.

  9. Lissu
    4.1.2013 at 16:54

    Alpoaatos; Kannattaa kuljettaa taskussa pientä vihkoa ja kynänpätkää ja kirjata saman tien siihen mieleen pulpahtelevat ideat. Siitä sitten voi ajan kanssa niitä kehitellä ja katsoa mitä on mahdollista toteuttaa.

    Joskus kauan, kauan sitten oli joku tv-ohjelma, jossa Heikki Kinnunen kaivoi taskustaan esiin pienen vihkonsa vaikkapa bussipysäkillä ja kirjoittaessaan siihen sanoi: “Minä kirjoitan aina muistiin kaiken mielenkiintoisen.”

    Ierikka; En tarkoittanut ideoilla, niiden syntymisellä ja toteuttamisella sitä mitä keksimme suoltaa tänne kommenttipalstalle.

    Tarkoitin jotain sellaista, joka vaatii hieman enemmän aikaa, vaivannäköä ja kenties yhteistyökumppaneitakin toteutuakseen. Esim. tarinan tai kirjan kirjoittaminen, taulun maalaaminen, verkkolehden perustaminen, kodin remontoiminen, sisustaminen, talon rakentaminen, puutarhan perustaminen, maton kutominen, villapaidan neulominen, jokin hyvätekeväisyyshanke, sukujuhlien järjestäminen, nukketalon kalustaminen jne.

    Omalla kohdallani ideat putkahtelevat helpoiten pintaan pyöräillessä, kävellessä, siivotessa, tiskatessa, suihkussa, saunan lauteilla, ja sohvalla lojuessa. Esim. kirjoittamani tarinat ovat alkaneet pyrkiä pintaan pyöräillessä tai kävellessä.

    Aikoinaan olin himoneuloja; myssyjä, neulepukuja, villapaitoja ja -takkeja – käsin ja neulekoneella. Suunnittelin mallit itse ja ideoita niihin pulppusi kotitöitä tehdessä ja ulkoillessa niin paljon, etten millään ehtinyt kaikkea toteuttaa.

  10. alpoaatos
    4.1.2013 at 17:25

    Toisaalta on suuri helpotus kun ei pulpahtele mitään suuritöisiä ideoita..
    Tänään heitettiin joulukuusen raato pihalle ja huonekalut palautettiin paikoilleen. Taas piti siirtää liian painava vuodesohva toiseen paikkaan. Siitä ei saa kunnon otetta että voisi nostaa eikä raaski viilettää pikin lattiaa kun tulee pahoja naarmuja.. Olen jo aikaisemmin keksinyt laittaa patalaput tai lapaset sohvan jalkojen alle. Sillä tavalla on helppo viilettää raskastakin huonekalua pitkin lattiaa naarmuttamatta.
    Mutta nyt..
    Nyt keksin että miksi ne patalaput tai lapaset ei voisi olla aina siellä sohvan jaloissa aina, olisipa helpompi siirrellä siivotessakin.

    Siitä oitis puukko käteen ja liian pitkiä tossun varsia lyhentämään. Siitä huovasta sai hyvät laput sohvan jalkojen alle eikä tarvinnut uhrata lapasia eikä sukkia.
    Siinä oli minulle sopivan mittainen idea. Ei tarvinnut tehdä muistilappuakaan

  11. Lissu
    4.1.2013 at 17:33

    Alpoaatos; siinäpä mainio esimerkki, miten ongelma luo idean, jonka toteuttamisen avulla ongelma poistuu. Arkipäivän luovuutta parhaimmillaan!

  12. Maija- Liisa
    4.1.2013 at 20:01

    Viimeisimpiä ideoitani oli, että meille ei tuotu joulukuusta
    ollenkaan sisälle. Joulu tuli ja meni, eikä huonekaluja tarvinnut
    siirrellä. Ikkunasta näkyy iso kuusi, joka riitti joulunkin
    tarpeisiin.

  13. Kalevi Tikka
    4.1.2013 at 22:02

    Minun suuritöinen idea on kohta alkamassa. Päivitän vakosipulin viljelyn oppaani kuvien kera. Valmista on odotettavissa noin ensi jouluun.

  14. alpoaatos
    5.1.2013 at 0:02

    Onnea Kaleville isossa urakassasi !

    Toin lintujen syöttöpaikalle noin 4-5 metrisen kuusen. Kuusi oli valojen asentamista varten pitkällään jonkin aikaa. Oli mielenkiintoista seurata kuinka linnut ottivat kuusen omakseen välittömästi vaikka se oli pitkällään. Linnut ottivat jyvät ruokinta-automaatista tai maasta ja menivät kuusen suojaan niitä syömään.

  15. Erkki Lintunen
    5.1.2013 at 9:19

    Odotan mielenkiinolla Kalevin valkosipuliopasta. Jospa sen avulla sato kasvimaan laidalla lisääntyisi. Valkosipuli on suurta herkkua, kun löytää sen käytölle sovelluksia. Terveisin Ierikka

  16. Kalevi Tikka
    5.1.2013 at 12:01

    Edellinen opas tuli vuosituhannen vaihtuessa valmiiksi ja silloin minulla oli vain omia diakuvia ja ne kuvat eivät kelvanneet painotalolle. Olen ladannut kuvankäsittelyohjelman läppäriini ja nyt on aikaa opetella se kuvan käsittely talven aikana. Ensimmäiset digikuvat istuttamisesta on otettu ja lisää keväällä. Periaate lienee sellainen, että kuvia on oltava mistä valita.Kuvaus kaikista viljelyyn liittyvistä työvaiheista aina kauppakunnostamiseen saakka. Sitten parhaat kelpuutetaan käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *