Retretissä

Hihhulit ja jytkyt
Tyko Sallista ja Rudolf Koivua Retretissä
”Käväsy” Retretissa ja Putikossa

Tyko Sallinen. Hihhulit.
Tyko Sallinen. Jytkyt.

Piti käväistä Retretin näyttelyä katsomassa. Mediassa oli mainostettu ”pahan pojan” Tyko Sallisen (s. 1879 Nurmes – k. 1955) töitä. Ja olihan siellä ”mirriä”, ”jytkyä”, ”hihhuleita”, omaakuvaa krapulassa ja selvänä. Sallinen oli aikansa ekspressionismin (tunteita ilmaiseva suuntaus) kärkinimi ja hän murskasi mieluusti luutuneita asenteita, mitä tulee kuvataiteen tekoon. Niinpä näistäkin töistä huomaa, että maalia on töihin vedelty sumeilematta, mutta samalla myös taidolla. Esillä on valtaosa Sallisen tuotannosta. Kokemus töitä katsellessa herättää tuntemuksia, kuinkas muuten. Kun vertaa Sallisen töitä esim. aikansa naistaiteilijoiden teoksiin, joita on myös esillä, on ero selvä. Homma menee muilla aneemisuuden puolelle.

Toinen näyttelyn makupala on Rudolf Koivun (1890 – 1946) näyttely, joka on myös melkoisen laaja ja edustava. Joskus aivan ihmettelee, miten alkuperäistyöt ovat pysyneet tuoreen näköisinä.

Koivu on kuvittanut paljon lapsiaiheita, mutta satufantasiastakin on näyttöjä esillä olevissa töissä. Aivan teki mieli viivähtää jokaisen kuvan luona ja tutkia yksityiskohtia, jotka ovat taidokasta työtä.

Rudolf Koivun taidetta.

Luolasto on tällä kertaa täynnä tietokoneanimaatiota ja videoita, joihin ei oikein pääse sisälle. Ulkomaista videoantia ei oikein jaksa katsella, niin harkittua kuin se ehkä onkin. Luolastossa on myös tilateoksia ja veistoksia, sekä täytetyistä eläimistä tehtyjä töitä. Melkoisen vaivan ovat taiteilijat varmaan nähneet, mutta vielä jää puuttumaan positiivinen lataus, jota odottaisi luolaston muuten harmaisiin ja kosteisiin miljöihin.

Mitäpä muuta kuin ajelemaan Putikon kautta kotia kohti. Putikossa ( Punkaharjun tiellä) on tavan mukaan esillä monenmoista taidetta, yleensä vähän harrastelijamaista, mutta löytöjäkin voi tehdä. Ei tullut katsottua, vieläkö alakerrassa on kaaosmainen esittely maatalouskoneita ja museokamaa, joka hieman huolellisemmin esilletuotuna voisi kiinnostaa lähihistorian faneja.

Jouko Varonen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top