Aamun ajatus
Washingtonin Suuri Päällikkö lähettää meille sanan, että hän haluaa ostaa meidän maamme. Mutta me harkitsemme hänen tarjoustaan. Sillä me tiedämme, että valkoinen mies voi tulla aseiden kanssa ja ottaa maamme, ellemme me myy. Kuinka kukaan voi ostaa tai myydä taivasta yläpuolellamme tai maan lämpöä? Koko ajatus on meille outo. Ellemme me omista ilman raikkautta tai veden kimallusta, kuinka kukaan ne voi ostaa?
Siirtyessään tähtien pariin valkoisen miehen kuolleet unohtavat sen maan, jossa he ensi kerran näkivät päivänvalon. Meidän kuolleemme eivät koskaan unohda tätä ihmeellistä maata, koska se on punaisen miehen äiti. Me olemme osa tätä maata ja se on osa meitä. Tuoksuvat kukat ovat sisariamme, kauris ja hevonen ja mahtava kotka ovat veljiämme. Kallioiset harjanteet, niittyjen rehevyys, ponin ruumiin lämpö ja ihminen – kaikki kuuluvat samaan perheeseen. Kun siis Washingtonin Suuri Päällikkö lähettää meille sanan, että hän haluaa ostaa maamme, hän vaatii meiltä todella paljon.
Me tiedämme, ettei valkoinen mies voi ymmärtää meidän tietämme. Hänelle yksi paikka on yhtä hyvä kuin toinenkin, sillä hän on kuin muukalainen, joka tulee yöllä ja ottaa maasta mitä tarvitsee. Maa ei ole hänelle veli vaan vihollinen, ja kun hän on voittanut sen, hän jatkaa matkaansa. Hän kohtelee äitiään maata ja veljeään taivasta kuin tavaroita, joita voi ostaa, ryöstää ja myydä kuin lampaita tai lasihelmiä. Hänen ahneutensa nielaisee kaiken ja jäljelle jää vain autio maa. Mitäpä minä tiedän. Meidän tapamme eivät ole teidän tapojanne. Teidän kaupunkienne näkeminen koskee punaisen miehen silmiin. Mutta ehkäpä punainen mies on villi eikä ymmärrä.
Ilma on kallisarvoista punaiselle miehelle, sillä kaikilla elävillä on osansa jokaisessa hengenvedossa. Eläimet, puut, ihmiset – kaikki hengittävät samaa ilmaa. Valkoinen mies ei näytä huomaavan ilmaa, jota hän hengittää. Hän on löyhkälle turta, kuin päiviä kuolemaisillaan ollut mies. Mitä on ihminen ilman eläimiä? Jos kaikki eläimet olisivat poissa, ihminen kuolisi hengen suureen yksinäisyyteen. Sillä mitä tahansa tapahtuu eläimille, tapahtuu ennen pitkää myös ihmisille. Kaikella on yhteys.
Teidän täytyy opettaa lapsillenne, että maa heidän jalkojensa alla on esi-isiemme tuhkaa. Niin he kunnioittavat maata, joka on kyllästetty heidän kaltaistensa elämällä. Opettakaa lapsillenne, mitä me olemme opettaneet lapsillemme, että maa on meidän äitimme. Mitä tahansa tapahtuu maalle, tapahtuu maan lapsille. Jos ihminen sylkee maata, hän sylkee itseään.
Tämän me tiedämme. Maa ei kuulu ihmisille, vaan ihminen maalle. Tämän me tiedämme. Kaikki luontokappaleet ovat yhtä kuin veri, joka liittää suvun yhteen. Kaikki luodut ovat yhtä. Mitä tapahtuu maalle, tapahtuu maan pojille. Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie. Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen. Merkitsee kovin vähän, missä me vietämme loput päivämme. Miksi murehtisin kansani menoa. Heimot koostuvat vain ihmisistä, ei muusta. Ja ihmiset tulevat ja menevät kuin meren aallot. Jos me siis myymme sinulle maamme, rakastakaa sitä, niin kuin me olemme siitä huolehtineet. Pitäkää mielessänne sen kuva sellaisena kuin se on nyt, kun te otatte sen meiltä vastaan.
Edellä oleva teksti koostui otteista intiaanipäällikkö Seatlen vastauksesta Washingtonin Suurelle Valkoiselle Päällikölle, kun tämä vuonna 1854 tarjoutui ostamaan intiaanien maan ja lupasi antaa näille tilalle reservaatin. Intiaanipäällikön vastausta pidetään kauneimpana ja syvällisimpänä puheena, joka on pidetty luonnon ja oman kulttuurin puolesta. Ruotsinkielestä tehty käännös on Raimo Henrikssonin ja englanninkielestä sen on tarkentanut ja stilisoinut Hilkka Pietilä.
Näitä intiaanipäälikön kuolemmattomia
sanoja voi itse kukin tykönänsä tutkailla
varsinkin tiistaina 5. kesäkuuta jolloin
on Maailaman ympäristöpäivä.
Irwin Goodman – Istuva härkä
http://www.youtube.com/watch?v=WH_T-J9unsU
Intiaanipäällikön kirjeen sanat ovat vaikuttaneet aikanaan minuun kuin parhain ”hartauskirjoitus”. Luen kirjettä yhä uudestaan silloin tällöin. Sehän löytyy helposti netistäkin. Kirjeen viesti on aivan päinvastainen kuin poikavuosien inkkari- ja länkkärikirjojen. Kirje on myös hämmästyttävän ajankohtainen, ihan profeetallinen. Sen lukeminen sopii sekä 4.6. että 5.6. päiviin. Ierikka
Minun juttuni henkilöt asuivat kauan Amerikan vuosinaan juuri Seattlessa, lienee kaupunki saanut nimensä intiaanipäällikön mukaan.
”Sata päivää ennen satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää
juhlitaan yhdessä Suomen luonnon päivää.” Se päivä on tänään,
lauantaina 26.8.2017.
Kukin viettänee päivää omalla tavallaan, joko tänään tai itselleen
paremmin sopivana päivänä. Ennen lauantaisaunaan menoa halusin
juhlan kunniaksi kerrata vielä intiaanipäällikö Seatlen puheen.
Maistuis varmaan Sullekin, tosin tämänkin puheen aiotous on
kyseenalaistettu viime vuosina.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/151040-kuorolaulu-kajahtaa-kolilla-tapahtuma-huipentuu-130-laulajan-suurkuoron-esitykseen — Jns Naistenkuorossa laulaa yksi Peionniemen koulun kasvatti. Yle on ollut taltioimassa ja tämä hieno tapahtuma näkyy myös iltauutisissa 20.30. . Itse emme lähteneet Kolille kompuroimaan, vaan ihailimme höyryjunaa ja Ilomantsin karhu- ym. veistoksia.
Eilisiltana 26.8. tuli Alfa tv:ltä Suomalainen messu Senaatintorilta suorana lähetyksenä.Suurkuorossa oli mukana suomalaisten lisäksi laulajia Ruotsista ja Virosta. Koskettavan juhlapuheen piti Jenni Haukio.Oli todella upea,sinivalkoinen ohjelma.Miksikähän yle ei lähettänyt tätä? Monelta jäi varmaan ohjelma huomaamatta, kun ei tullut ylen kanavilta.
Netistä voi katsoa Jumalanpalveluksia Kuopion- Oulun- ja Turun Tuomiokirkosta joko suorana tai jälkikäteen. Videoarkistosta voi katsoa myös vaikka kokovuoden ajalta.
http://www.virtuaalikirkko.fi/
Minusta Oulun Tuomiokirkon kanttori Lauri-Kalle Kallunki on maan huippuja.Kannattaa katsoa. Arkistosta löytyy myös Itsenäisyyspäivän Jumalanpalvelus 6.12.2016. Kanttori pistää paarastaan alku- ja loppusoitoissa.
Sirkan mainitsemasta Suomalaisesta messusta Senaatintorilla lauantaina 26.8, Hesarissa on komeita kuvia.
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005343721.html