Useimmat joululauluistamme syntyivät koulun kuusijuhlaa varten, siksi niiden kirjoittajina on harvinaisen monta kansakoulunopettajaa. Kuinka monia joulukorttejakin lie vaihdeltu juuri koulun kuusijuhlissa.
Tässä on yksi sellaisista korteista, eräälle emännälle Kaustajärven kuusella annettu. Kortin antaja haluaa olla salaperäinen, sillä korttiin on kirjotettu vain antajan nimikirjaimet, mutta arvaanpa ne kyseisen emännän veljen piirtelemiksi.
Juttuni ensimmäinen lause on tämän vuoden Karjala -lehden numerosta 47. Lehdessä esitellään professori Reijo Pajamon julkaisemaa kirjaa Joululaulujen kertomaa. Kirjassa syvennytään tunnetuimpien joululaulujen ja -virsien tekijöihin. Mukana ovat myös sanat ja nuotit.
”Suomessa on julkaistu liki 2500 joululaulua, mutta niistä ainoastaan kolmisenkymmentä on vakiinnuttanut asemansa kestosuosikkeina. Lauluja esitetään vuodesta toiseen, mutta harva tietää niiden taustoja.”
Näin siis Karjala -lehdessä. Mielenkiintoista on selvitellä myös näiden vanhojen, aitan arkussa säilyneiden joulukorttien taustoja.
Tellervo
Värtsin palstoille on ilmestynyt uusi nimimerkki
VTOH Kiinasta saakka.
Odotetuin joulukortti lapsuudenkodissani tuli
Iisalmen Makkaralahdesta isän serkulta. Miksi
se oli odotetuin? No siksi, että lähettäjä merkkasi
kortin kuvapuolelle vuodesta toiseen TVVH.
TV tarkoitti toivoo, ja VH olivat hänen nimikirjaimensa.
Koulusta tullessamme kiirehdimme postilaatikolle
ja esitimme pettynyttä jos siellä ei ollutkaan
vielä kyseistä korttia.
TVVH innosti meitä varmaan siksikin että isämme
työpaikka oli TVH:lla.
Meikäläinen on aina ilahtunut kirjaimista VSOP.
Tämän Reijo Pajamon äiti, Aura Pajamo, on kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan ” Tapahtui kotirintamalla” Kirja
kertoo opettajan työstä ja oloista talvisodan 1939-40 ja
jatkosodan 1941- 44 ajoilta. Kirja lienee omakustanne, joten en
tiedä, että onko sitä kirjastossa. Itselläni se oli lainassa
kirjoittajan lähisukulaiselta. Mielenkiintoinen siksikin, että
hän oli varsin iäkäs julkaistessaan kirjan.
Toivotaan, ettei kohta kukaan sano EVVK.
Jos ei joulukortti-aihe kiinnosta joulun alla
niin sitten on paikallaan painaa stop-nappia.
Sain tänä aamuna puhelun, jossa toivottiin, että piirtäisin Värtsiin joulukortin. Laiskimmatkin joulukortin lähettäjät voisivat sitten nappia painamalla toivottaa hyvää joulua vaikka maapallon toiselle puolelle ystävilleen.
En osaa piirtää mitään. Lukijat voivat kuitenkin lähetellä omia korttejaan ja hyvän joulun toivotuksia Värtsin välityksellä samaan tapaan kuin viime joulun alla. Toivotuimpia ovat varmaankin itse piirretyt, valokuvatut, lapsuuden kortit tms.
Joulukortit ovat nyt ”in” . Perinteinen joulukortti päihittää nettiversion.
Postin tänä vuonna tekemän tutkimuksen mukaan paperinen postikortti koetaan selvästi sähköistä postikorttia ilahduttavammaksi. Perinteinen postikortti viesti tutkimukseen osallistujien mukaan ystävyyden arvostamisesta ja siihen panostamisesta.
Joulukorteilla on Suomessa vahvat perinteet ja posti kuljettaa vuosittain liki 50 miljoonaa joulukorttia ympäri maata.
Kortti koetaan sähköistä henkilökohtaisemmaksi ja siitä jää joku pysyvä muisto. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa lähetettyjä joulutervehdyksiä ei arvosteta yhtä paljon.
Näin uutisoi YLE muutama päivä sitten.
Ai että oikein Posti kuljettaa.
Nythän se on Itella.
Seuraavaksi lienee ihan Itellä.
Kyllä Posti on aina Posti, Itella ei luonnistu sitten millään edes ajatuksiin.
Pidetään nyt joulukortin nettiversiota jonkinlaisena hätävarana. Sen voi lähettää viime tingassa, taitaa olla muutamassa sekunnissa perillä.
Itse olen vieläkin laiskempi, en muista laittaneeni eläissäni yhtään ainutta korttia, en sitten minkäänlaista. Vaimo on sitä ahkerampi, hänellä on oikeus väärentää niihin etunimeni. Ja joulun jälkeen on sitten aika selvittää, menivätkö lähetetyt ja saadut kortit tasan.
VR:n ja Itellan fuusioituessa olisi nimeksi tarjolla Odotella.
Vaimot ne taitavat useimmissa perheissä hoidella, niin kortti- kuin lahja-asiatkin.
Olisipa muuten nappiin tuo nimi Odotella, jos em. fuusio tapahtuisi.
Itse ajattelin yhdistää joulukortin ja nettiversion. Skannaan jonkun 50 vuotta vanhan kortin ja lähetän sen sitten sähköpostilla.
Maija-Liisalle kiitokset kirjavinkistä, tosin en
löytänyt sitä Joensuun seutukirjaston kokoelmista.
Uusimmassa ET-lehdessä oli pieni mainospätkä otsikon
”Joulun säveliä ” alla. Siinä mainitaan Reijo Pajamon
kirja Joululaulujen kertomaa, kansikuvakin on mukana.
Näin se vain Värtsi on aina ajan hermolla!
Ikääntymisen myötä erilaisten asioiden taustat ja syntyhistoriat kiinnostavat entistä enemmän. Täytyypä tutustua joululaulujen taustoihin tuon Pajamon kirjan avulla.
Yksi näistä joululaulujen kestosuosikeista on Topeliuksen sanoittama ja Sibeliuksen säveltämä En etsi valtaa loistoa.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/en_etsi_valtaa_loistoa_16094.html#media=16099
Eilen tuli Sibeliuksen syntymästä kuluneeksi 146 vuotta ja liput liehuivat saloissa Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin kunniaksi.
Aura Pajamo oli opettajana viimeisinä vuosikymmeninään Lieksan
seudulla, jossa hän kuoli jokunen vuosi sitten. Voisiko kirjaa
olla Lieksan kirjastossa? Tämä Reijo Pajamo tietäisi tarkan
tilanteen äitinsä kirjasta. Voisinhan minäkin kysyä niiltä
sukulaisilta.
Aura Pajamo toimi opettajana muistaakseni ainakin Kitellä. Viimeiselle evakkomatkalleen hän joutui lähtemään Lahdenpohjasta,
vain muutaman päivän ikäinen vauva mukanaan. Kolme vanhempaa
lasta olivat apulaisen hoivissa. Opettaja- miehensä oli rintamalla.
Kirjan julkaisemisesta oli juttu Karjalaisessa. Tarmokas nainen.
Lieksan kaupungin kirjastossa näyttäisi olevan 2 kpl Aura Pajamon
kirjaa.
Kaima, entä viisi tähteä? Missä kohtaa joulun tähtien joukossa? Tietyissä tilanteissa keskellä, ainakin minulla! Joulumieltä! toivottaa Ierikka