Kortit ja laulut

Useimmat joululauluistamme syntyivät koulun kuusijuhlaa varten, siksi niiden kirjoittajina on harvinaisen monta kansakoulunopettajaa. Kuinka monia joulukorttejakin lie vaihdeltu juuri koulun kuusijuhlissa.

Tässä on yksi sellaisista korteista, eräälle emännälle Kaustajärven kuusella annettu. Kortin antaja haluaa olla salaperäinen, sillä korttiin on kirjotettu vain antajan nimikirjaimet, mutta arvaanpa ne kyseisen emännän veljen piirtelemiksi.

Juttuni ensimmäinen lause on tämän vuoden Karjala -lehden numerosta 47. Lehdessä esitellään professori Reijo Pajamon julkaisemaa kirjaa Joululaulujen kertomaa. Kirjassa syvennytään tunnetuimpien joululaulujen ja -virsien tekijöihin. Mukana ovat myös sanat ja nuotit.

“Suomessa on julkaistu liki 2500 joululaulua, mutta niistä ainoastaan kolmisenkymmentä on vakiinnuttanut asemansa kestosuosikkeina. Lauluja esitetään vuodesta toiseen, mutta harva tietää niiden taustoja.”

Näin siis Karjala -lehdessä. Mielenkiintoista on selvitellä myös näiden vanhojen, aitan arkussa säilyneiden joulukorttien taustoja.

Tellervo

Share

17 comments for “Kortit ja laulut

  1. 8.12.2011 at 12:13

    Värtsin palstoille on ilmestynyt uusi nimimerkki
    VTOH Kiinasta saakka.

    Odotetuin joulukortti lapsuudenkodissani tuli
    Iisalmen Makkaralahdesta isän serkulta. Miksi
    se oli odotetuin? No siksi, että lähettäjä merkkasi
    kortin kuvapuolelle vuodesta toiseen TVVH.
    TV tarkoitti toivoo, ja VH olivat hänen nimikirjaimensa.

    Koulusta tullessamme kiirehdimme postilaatikolle
    ja esitimme pettynyttä jos siellä ei ollutkaan
    vielä kyseistä korttia.

    TVVH innosti meitä varmaan siksikin että isämme
    työpaikka oli TVH:lla.

  2. Erkki Jormanainen
    8.12.2011 at 12:20

    Meikäläinen on aina ilahtunut kirjaimista VSOP.

  3. Maija- Liisa
    8.12.2011 at 13:15

    Tämän Reijo Pajamon äiti, Aura Pajamo, on kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan ” Tapahtui kotirintamalla” Kirja
    kertoo opettajan työstä ja oloista talvisodan 1939-40 ja
    jatkosodan 1941- 44 ajoilta. Kirja lienee omakustanne, joten en
    tiedä, että onko sitä kirjastossa. Itselläni se oli lainassa
    kirjoittajan lähisukulaiselta. Mielenkiintoinen siksikin, että
    hän oli varsin iäkäs julkaistessaan kirjan.

  4. Sakari H
    8.12.2011 at 13:49

    Toivotaan, ettei kohta kukaan sano EVVK.

  5. 8.12.2011 at 14:03

    Jos ei joulukortti-aihe kiinnosta joulun alla
    niin sitten on paikallaan painaa stop-nappia.

  6. Erkki Jormanainen
    8.12.2011 at 14:58

    Sain tänä aamuna puhelun, jossa toivottiin, että piirtäisin Värtsiin joulukortin. Laiskimmatkin joulukortin lähettäjät voisivat sitten nappia painamalla toivottaa hyvää joulua vaikka maapallon toiselle puolelle ystävilleen.

    En osaa piirtää mitään. Lukijat voivat kuitenkin lähetellä omia korttejaan ja hyvän joulun toivotuksia Värtsin välityksellä samaan tapaan kuin viime joulun alla. Toivotuimpia ovat varmaankin itse piirretyt, valokuvatut, lapsuuden kortit tms.

  7. Lissu
    8.12.2011 at 18:28

    Joulukortit ovat nyt “in” . Perinteinen joulukortti päihittää nettiversion.

    Postin tänä vuonna tekemän tutkimuksen mukaan paperinen postikortti koetaan selvästi sähköistä postikorttia ilahduttavammaksi. Perinteinen postikortti viesti tutkimukseen osallistujien mukaan ystävyyden arvostamisesta ja siihen panostamisesta.

    Joulukorteilla on Suomessa vahvat perinteet ja posti kuljettaa vuosittain liki 50 miljoonaa joulukorttia ympäri maata.

    Kortti koetaan sähköistä henkilökohtaisemmaksi ja siitä jää joku pysyvä muisto. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa lähetettyjä joulutervehdyksiä ei arvosteta yhtä paljon.

    Näin uutisoi YLE muutama päivä sitten.

  8. Sakari H
    8.12.2011 at 19:32

    Ai että oikein Posti kuljettaa.
    Nythän se on Itella.
    Seuraavaksi lienee ihan Itellä.

  9. Erkki Jormanainen
    8.12.2011 at 19:52

    Kyllä Posti on aina Posti, Itella ei luonnistu sitten millään edes ajatuksiin.

    Pidetään nyt joulukortin nettiversiota jonkinlaisena hätävarana. Sen voi lähettää viime tingassa, taitaa olla muutamassa sekunnissa perillä.

    Itse olen vieläkin laiskempi, en muista laittaneeni eläissäni yhtään ainutta korttia, en sitten minkäänlaista. Vaimo on sitä ahkerampi, hänellä on oikeus väärentää niihin etunimeni. Ja joulun jälkeen on sitten aika selvittää, menivätkö lähetetyt ja saadut kortit tasan.

  10. Sakari H
    8.12.2011 at 20:27

    VR:n ja Itellan fuusioituessa olisi nimeksi tarjolla Odotella.

  11. Lissu
    8.12.2011 at 20:38

    Vaimot ne taitavat useimmissa perheissä hoidella, niin kortti- kuin lahja-asiatkin.

    Olisipa muuten nappiin tuo nimi Odotella, jos em. fuusio tapahtuisi.

  12. Lissu
    8.12.2011 at 22:00

    Itse ajattelin yhdistää joulukortin ja nettiversion. Skannaan jonkun 50 vuotta vanhan kortin ja lähetän sen sitten sähköpostilla.

  13. 9.12.2011 at 11:50

    Maija-Liisalle kiitokset kirjavinkistä, tosin en
    löytänyt sitä Joensuun seutukirjaston kokoelmista.

    Uusimmassa ET-lehdessä oli pieni mainospätkä otsikon
    “Joulun säveliä ” alla. Siinä mainitaan Reijo Pajamon
    kirja Joululaulujen kertomaa, kansikuvakin on mukana.

    Näin se vain Värtsi on aina ajan hermolla!

  14. Lissu
    9.12.2011 at 12:14

    Ikääntymisen myötä erilaisten asioiden taustat ja syntyhistoriat kiinnostavat entistä enemmän. Täytyypä tutustua joululaulujen taustoihin tuon Pajamon kirjan avulla.

    Yksi näistä joululaulujen kestosuosikeista on Topeliuksen sanoittama ja Sibeliuksen säveltämä En etsi valtaa loistoa.

    http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/en_etsi_valtaa_loistoa_16094.html#media=16099

    Eilen tuli Sibeliuksen syntymästä kuluneeksi 146 vuotta ja liput liehuivat saloissa Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin kunniaksi.

  15. Maija- Liisa
    9.12.2011 at 12:57

    Aura Pajamo oli opettajana viimeisinä vuosikymmeninään Lieksan
    seudulla, jossa hän kuoli jokunen vuosi sitten. Voisiko kirjaa
    olla Lieksan kirjastossa? Tämä Reijo Pajamo tietäisi tarkan
    tilanteen äitinsä kirjasta. Voisinhan minäkin kysyä niiltä
    sukulaisilta.

    Aura Pajamo toimi opettajana muistaakseni ainakin Kitellä. Viimeiselle evakkomatkalleen hän joutui lähtemään Lahdenpohjasta,
    vain muutaman päivän ikäinen vauva mukanaan. Kolme vanhempaa
    lasta olivat apulaisen hoivissa. Opettaja- miehensä oli rintamalla.

    Kirjan julkaisemisesta oli juttu Karjalaisessa. Tarmokas nainen.

  16. Maija- Liisa
    9.12.2011 at 13:52

    Lieksan kaupungin kirjastossa näyttäisi olevan 2 kpl Aura Pajamon
    kirjaa.

  17. Erkki Lintunen
    9.12.2011 at 14:19

    Kaima, entä viisi tähteä? Missä kohtaa joulun tähtien joukossa? Tietyissä tilanteissa keskellä, ainakin minulla! Joulumieltä! toivottaa Ierikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *