Minut on nimetty mukaan Värtsin toimituskuntaan, kiitän luottamuksesta ja onnen toivotuksista. Mistään lehden valtauksesta tai edes nurkanvaltauksesta tässä ei ole kysymys. Värtsi verkkolehti toimii ja ilmestyy entiseen tapaan. Värtsi on toiminnallaan osoittanut tarpeellisuutensa ja elinkelpoisuutensa ja olen mielihyvin mukana tukemassa tätä toimintaa. Toimituksellista kokemusta minulla ei ole, mutta luotan vahvasti Erkin toimittajarutiineihin ja siihen että lehdellä on aktiivisesti osallistuva lukijakunta. Samoin toivon, että Markus yhä edelleen toimittajakokemuksellaan on voimalla mukana Värtsin toiminnoissa. Värtsin perustajiin en kuulunut , mutta pidän perustajien asettamia toimintaperiaatteita erinomaisen onnistuneina ja omalta osaltani pyrin pitämään niitä voimassa. Muistutukseksi itselle ja muille tässä linkki takorautaisen Värtsin alkuun https://www.vartsi.net/2010/05/17/280/ ja kiitokset Markukselle.
Muutamissa lukijoiden kommenteissa on toivottu erityisesti sitä, että Värtsilässä asuvat lukijat olisivat aktiivisia ja kirjoittaisivat kuulumisiaan, toivomuksiaan, mielipiteitään Värtsilästä ja täällä elämisestä. Olen tässä yllyttämässä täyttämään tätä toivetta. Muiden lukijoiden tavoin minua aivan erityisesti ilahdutti Eevan kirjoittama kommentti Yöleiri-nimiseen juttuun. Näitä vain lisää. Värtsin yhteystietojen kautta lähettämällä tämmöiset jutut saataisiin ihan oman otsikkonsa alle ja omat kuvatkin mukaan jos toimittaja ei sattuisikaan paikalle.
Jossakin yhteydessä lukijat pyysivät , että toimittajat jotenkin esittelevät itsensä. Tässäpä oma esittelyni.
Ensi kosketukseni Värtsilään tapahtui kun tulin valituksi Kenraalinkylän kansakoulun opettajan virkaan kesällä 1965. Olen siis ns. junantuoma värtsiläinen, viipurilainen evakkolapsi. Kenraalinkylässä asuimme vain vuoden ja tuntui siltä, että Värtsilä on vain korkeintaan muutaman vuoden kokemus, mutta tännepä jumiuduin töihin ja olen viihtynyt vaikka välillä 1967-74 perheemme asuikin Tohmajärvellä. Vuodesta 1973 työpaikka oli Patsolassa ja viimeiset työvuodet Uudenkylän koulussa. Nyt jo vuosia eläkepappana ja kaikenlaisen mukavan puuhailun harrastajana.
Lainaan tähän loppuun vielä Markuksen ajatuksen: Värtsi on takorautaa, taotaan yhdessä !