Onkohan tehokkaampaa taikasanaa kuin ”siivous”? Tuo pieni sana saa kaikki apujoukot katoamaan kuin taikaiskusta ainakin naisen äänen kuuluvuusalueelta. Ehkä tuo sana saa tämän tarinan lukijatkin kaikkoamaan heti alkuunsa, varsinkin miespuoliset. Suunnilleen kerran kuukaudessa tulee vääjäämättä vastaan se päivä, kun ilmassa jo viikon leijunut siivoamisen uhka pannaan käytäntöön.
Sään armoilla
Jo viikkoa ennen on hyvä katsastaa netistä tulevan viikon sää. Asia on sama kuin entisellä katonpaikkaajalla, että poudalla ei ole tarvis ja sateella ei voi tehdä. Kuka siis raaskisi tuhlata viikon ehkä helteisintä päivää sisällä olemiseen ja varsinkaan siivoamiseen. Sateella taas ei hommaa voi hoitaa, kuka nyt veisi mattonsa sun muut tekstiilinsä ulos kastumaan. Kun netistä on bongattu sopiva päivä, esimerkiksi tulevan viikon tiistai, on tehtävä varovaisia tunnusteluja, mitä kumppanilla onkaan tuon päivän kalenterissa.
No, kumppanillahan on kuusten leikkausta, halkojen kärräystä, metsän vesurointia, nurmikon leikkausta; kaikki tämä pitäisi ehdottomasti tehdä heti viikon alusta. Enkö muka usko? Uskonhan minä, kaikki tuo on merkitty piirongin päällä lojuvaan agendaan, siis listaan, jossa on tämän kesän aikana tehtävä työt. Sitäpaitsi sääkin olisi mitä sopivin vaikka moottoripyöräilyyn. En kai minä voi olla niin julma, että yksi vaivainen siivous (miesten mielestä parin tunnin juttu) estäisi näin tärkeät tekemiset?
Kaikki on hyrskyn myrskyn
Tässä vaiheeessa kannattaa heittäytyä marttyyriksi ja vaikka hieman perääntyä. Vaikka ei olisi aikomustakaan siirtää tuota tiistaiksi suunnittelemaansa siivouspäivää, niin voi tietysti sanoa sovittelevasti, että katsotaan nyt, onhan tässä vielä aikaa. Hampaiden välistä voi myös mutista, että jospa minä sitten yksin…
Kun tuo pelätty tiistai sitten koittaa, on satavarmaa, että edellisenä yönä on tullut nukuttua huonosti jos lainkaan. Siinä sitten heräät jo valmiiksi pahalla tuulella ja eipä aikaakaan, kun pienoinen sanasota on käynnissä. Tuskin olet saanut silmäsi auki, kun oven raosta kuuluu, että ”mie mään nyt!”
Nyt on toimittava ripeästi. On ponkaistava ylös ja karjaistava, että eikös puhe ollut, että tänään siivotaan! Lyhyen mutta sitä kiihkeämmän neuvottelun tuloksena saadaan aikaan sopimus, että mies-energiaa tarvitaan ainakin mattojen puisteluun, tuhkapesän tyhjennykseen ja imurin esille ottamiseen.
Myrskyn jälkeen
Omat adrenaliinit ovat nyt niin korkealla, että siivoamisen voi aloittaa raivokkaasti. Eihän se niin kamalaa olekaan, kun alkuun pääsee. Ja mikäs se on nykyisillä välineillä työskennellessä. Ei tarvitse taittaa pusikosta leppäluutaa, jolla ripsuaisi seinät, eikä kontata polvillaan lattialla luutun ja vesiämpärin kanssa. Mitenkähän ne entisajan emännät puhdistivat puuhellansa, anoppikin nosteli kuumia hellanrinkejä paljain näpein.
Eikä siinä katseltu kalentereja eikä säitä. Melkein joka huushollissa oli lauantai se päivä, kun leivottiin ja siivottiin, satoi tai paistoi. Siinä lomassa lämmitettiin vielä sauna ja oman saunomisen jälkeen jäätiin usein saunalle pyykin pesuun. Johan tässä saa hävetä silmät päästään, että voinkin pitää tällaista meteliä yhdestä vaivaisesta siivoamisesta.
Pitääköhän paikkansa, kun naistenlehdet väittävät, että fengshuitkin virtaavat paremmin, kun tavarat ovat oikeassa järjestyksessä? Kyllä virtaavat. Mies onkin keskeyttänyt omat hommansa ja tullut paistamaan ahvenia ja keittämään perunoita, taitaapa kaadella laseihinkin jotain kuohuvaa… Valmiiseen pöytään istahtaessaan vielä hetki sitten itsensä tuhkimoksi tuntenut ja itsesäälissä rypenyt naisparka muuttuukin kuin taikaiskusta hempeäksi kodinhengettäreksi!
Tellervo
PS. Päremestari Erkki Laakkosesta kertova juttu löytyy täältä ja tsupukasmummo Liisa Koistisesta täältä. EJ
Oijoi kun ei ole noita kokemuksia. Mutta Erkin luona on käyty ja Erkin
kurssilla. Sepä on (oli ihana pihapiiri. Pusaska
Ei ongelmaa. Meillä komentaa ”pohojalaanen eukko”. Tiedäthän, mikä ero on pohojalaasen naisen ja terroristin välillä? Et vai? Minäpä kerron – ja siitä löytyy ratkaisu myös siivousongelmiin -: terroristin kanssa voi neuvotella!!! Onnekseni emäntä ei ole terroristi, vaan kaapin paikan näyttäjä ja sen päällisen siivooja. Minulle jäävät lattiat ja seinat ja vien myös tuhkat pesästä ja kohta alkaa puiden kanto sisälle. Tänään lämmitin hormit vetämään. Oli kova puuha pitkän lämmitystauon jälkeen. Huusin alusen tyhjennys tuli tehtyä pari viikkoa sitten. Alapihalta yläpihalle kärräys otti kyllä lujille. Mutta ei siinäkään ongelmaa. Perjantainen rasituskoe lupasi lisää siivousaikoja. Niin että porstataan ja porskutellaan niinkuin ennenkin. Ierikka
Meidän perheessä mies on siivousintoilija. Hän tekee kaiken,
ennen kuin ehdin komentelemaan. Vaatekomerot ja ulkovajatkin kestävät minkä tahansa tupatarkastuksen.
EJ:n linkit antavat mukavaa lisäväriä
tarinalleni, liikuttava tuo kuva
jossa vaimolle tehdään ostoskoria.
Saattaapi olla niinkin että tarinani
on enemmän fiktiota kuin faktaa enkä
olekaan aivan sellainen pirttihirmu
kuin annan ymmärtää.
Olipa taas hersyvä tarina. Kiitos Tellervo!
Yksineläjä käy nämä siivouskeskustelut sisäisen orjapiiskurinsa kanssa.Joskus sitä ryhtymisenergiaa ei meinaa löytyä millään kun pitäis pestä vaikka ikkunat tai siivota keittiön kaapit.Jälkeen päin sitte tuntuu, että se hommaan ryhtyminen olikin se työläin juttu.
Näistä menneen ajan lauantaisiivouksista tulee mieleen äidin ohjeistus lähes joka kerta kun keskenkasvuisena luuttusin lattioita: ”Muista pyyhkii lattialistat ja sängynaluset.”