Jormanilan niemi työntyy pitkälle Kaustajärveen.
Valtio hankki vuonna 2005 Kaustajärveltä ns. Jormanilan niemen omistukseensa. Ylitarkastaja Mika Pirinen Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta kertoi, että sinne perustetaan lähivuosina suojelualue.
Alue on noin 20 hehtaaria. Siellä sijaitsevat pellot eivät ole vielä enemmälti vesottuneet ja rakennuksiakin on kohtuullisessa kunnossa.
Tahko odottaa viikatteen teroittajia. Kuvat EJ
Tällä hetkellä ei tiedetä, mitä suojelu tulee pitämään sisällään. Maallikon silmin sinne saisi erinomaisia luonnonkukkaniittyjä. Se edellyttäisi peltojen niittämistä ja heinän korjaamista. Olisikohan Keski-Karjalan Luonto kiinnostunut asiasta?
Tulevaisuudessa Värtsiläpäivien aikaan siellä voisi järjestää rajan retken, jonka yhteydessä olisi vaikkapa vanhanajan heinätysnäytös. Savusaunan katto vaatisi pikaisesti suojaamista ja jatkossa uusia päreitä. Siinäkin olisi yksi ohjelmanumero.
Päreitä tarvittaisiin.
Hienoa EJ että olet ottanut asioista tarkemmin
selvää ja että suojelualue on todellakin suunnitteilla!
Päättävät tahot voisivat paneutua tuohon suojelemiseen
pikimmiten, niin kauan kuin on vielä jotain suojeltavaa,
tarkoitan rakennuksia ja pihapiiriä.
Kävin viikkoa ennen juhannusta Kaustajärvellä. Samalla reissulla piipahdimme istumassa myös Jormanaisen rapuilla. Muistelimme kuinka kaunis asuinpaikka se oli aikoinaan. Tuvan ikkunoista näki järvelle katsoipa sitten Ukonlahdelle tai Valkosen lahdelle. Kun astui sisään siistiin, valoisaan tupaan, vastapäisessä nurkassa tervehti ikoni tulijaa. Jormanaiset olivat ortodokseja. Kaiholla muistelimme Lyytiä, Jussia ja Mikkoa. Kyllä on ajanhammas puraissut taloa ja tanhuaa. Olisi tosi mukava jos paikka tulisi edes jonkinlaiseen kuntoon.
Jormanilan niemi on hankittu valtiolle luonnonsuojelua varten ns. Metso-kohteeksi. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen luonnonsuojelupäällikkö Sirkka Hakalisto kirjoitti sähköpostiviestissään: ”Metso-kohteilla luonnonsuojelun kanssa yhteen sovitettava luontomatkailu on ihan mahdollista; tässä tapauksessa mahdollisista suunnitelmista on hyvä keskustella mahdollisimman alkuvaiheessa Metsähallituksen edustajan kanssa.”
Pittääpä kysellä Mehtähallitukselta lomien jäläkeen, mitä hyö sannoo.
Tässä hyvä esimerkki siitä että kysyvä ei
tieltä eksy.
EJ samaistui ”Konstan
Pylkkeröön” silloin kun retkeili rajalla
ja sai näitä sinisiä mutta toteuttamiskelpoisia
ajatuksia.
Eikös sillä Konstallakin ollut jotain tekemistä
Metsähallituksen kanssa vai muistanko aivan
väärin?