Kesäkuun 27. päivänä vuonna 1959 otettiin käyttöön taiteilija Olof Erikssonin edellisenä vuonna suunnittelema Värtsilän kunnanvaakuna. Vaakunaselityksen mukaan hopeakentässä on musta alasin, josta nousee punainen lieska. Aihe viittaa vanhaan rautateollisuuteen. Nykyisin se on vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Tohmajärven kunnanvaakuna.
Samanaikaisesti paljastettiin kymmenen ansioituneen värtsiläisen kunnallishenkilön valokuvat:
1) tir. Lauri Antila, kunnankirjurina 1920-46
2) mv. Antti Kämäräinen, valtuuston jäsen 1924-42
3) mv. Erik Lintunen, valtuuston jäsen 1920-32
4) toimitusjohtaja K. F. Jokela, valtuuston puheenjohtaja 1935-40
5) opettaja Eero Siitonen, valtuuston jäsen 1931-42
6) vuorineuvos Wilhelm Wahlforss, valtuuston jäsen
7) seppä Tauno Rantanen, valtuuston jäsen 1932-53
8) johtaja K. G. Åhman, taksoituslautakunnassa 18 vuotta, tilintarkastajana 13 vuotta
9) mv. Matti Kosonen, valtuuston jäsen 1928-37
10) kätilö Aino Halmetoja, kunnankätilönä 28 vuotta.
Kaikilla oli ollut lisäksi lukuisia lautakuntien jäsenyyksiä ja muita luottamustehtäviä.
Lienevätkö kyseiset valokuvat nykyisin Värtsilässä vai Tohmajärvellä? Arvoisellaan paikalla kansalaisten nähtävinä tietenkin ovat.
Entäpä vuoden 1959 jälkeen luottamustehtävissä ansioituneet? Hekin ansaitsisivat omat valokuvansa, samoilla periaatteilla valittuina kuin edeltäjänsä.
Taiteilija Eriksson suunnitteli myös vaakuna-aiheisen ryijyn, jonka kutoi värtsiläinen Elna Wegelius 1959. Ryijyjä oli alun perin tarkoitus kutoa neljä.
Yksi lahjoitettiin Siiri ja Wilhelm Wahlforssille Värtsilän kolmen marttayhdistyksen yhteisenä lahjana kesäkuun 29. päivänä 1959. Luovuttajina olivat Maire Sippola ja Maija Lintunen.
Vaakunaryijyjä lienee muutamia myös muitten yksityishenkilöitten hallussa, joko lahjoituksina tai ostamalla saatuja.
Värtsilän seurakunnalle lahjoitettiin myös samanlainen ryijy. Otto Rummukainen kirjoittaa teoksessa Värtsilä eilen ja tänään, 1984: ”Värtsilän kirkon seinällä on seinävaate, ryijy, jonka on lahjoittanut paikkakunnan martat ja nuorisoseura. Tuossa ryijyssä on kudottuna Värtsilän vaakuna, harmaalla pohjalla musta alasin, josta nousee punainen lieskan. Vaakuna kertoo Värtsilän teollisuuden ja kunnan synnystä. Tämä vaakuna velvoittaa meitä vaalimaan Värtsilän perinteitä.”
Ka, muistanhan mie! Ja jos sattuisi välillä unohtumaan, on tuossa seinällä yksi nuista ryijyistä muistuttamassa. Saimme se ostettua yhdeltä perikunnalta. Värtsilän vaakunasta muistuttaa myös Saara MÄMMIN hieno kuultokudos vaakunasta. Appeni muistoksi kunnan pöytästandaari ja oman seuramme standaari.
Joensuu, 27.06.2011
No kuule Erkki, myökii ihmeteltiin kylätalolla käydessä, mihin on pantu arvokkaat kuvat? Voivoi.
Samoin minun ja Törrösen Aunen aikaan hankittiin seinälle kunnallisneuvos Uuno Matikaisen kuva. Aune ja lapset olivat paikalla, kun se laitettiin seinälle Uunon suuren ja pitkäaikaisen työn kunniaksi. Hyi hyi hävetkää. Onko toisten työ arvokkaampaa vai vainko ne vanhemmat.Siinäpä kylätoimkunnalle tehtävää etsiä Uunon kuvat toisten joukkoon –
niin jos löytyvät.
Mutta minun seinältä ei kukaan voi viedä Otto Rummukaisen ”Pykälävaaran Päätalon ”kuvaa.Mirjasisko
Vaakunaryijyn paikkaa vaihdettiin Värtsilän kirkossa 1990-luvun alkupuolella. Se sijoitettiin kirkkosalin peräseinälle muistuttamaan, että messun jälkeen lähdetään seurakunnasta kuntaan, jumalanpalveluksesta järjelliseen jumalanpalvelukseen. (ks. Room.12). Ryijyn entiselle paikalle kuoriin siirrettiin rajan taakse jääneen ja keskustan takaisin valtauksessa palaneen kirkon evakuoitu alttaritaulu. Samalla palautettiin 1950-luvulla seurakuntakodin puolelle siirretty kauppaneuvos Akseli Antikaisen lahjoittama Seppo Näätäsen maalaama alttaritaulu nykyiselle paikalleen. Ryijyn vierellä on myös valokuva sen luovutustilaisuudesta, samoin kuva vuorineuvos ja rouva Wahlforssista vastaanottamassa kunnan lahjaa. Rvasti
1-2 talkootyöntekijää voi ottaa yhteyttä ja alkaa etsimään kadonneita kuvia.
Voisiko miettiä, että Värtsilän kylätaloon ripustettaisiin myös kahden värtsiläisen kansanedustajan kuvat? Toinen on Anna Toivari, joka valittiin yhdeksi kaudeksi sosialidemokraattiseen ryhmään. Toinen on Tyko Reinikka, joka oli eduskunnassa vv. 1922-30 ja myöhemmin ministerinäkin sekä vankilassa sotarikollisuudesta tuomittuna. kyselee Ierikka