Värtsin lukijapostiin tulla tupsahti erään lukijamme lähettämät kolme valokuvaa mökkitontilleen saapuneesta ilmeisesti pistäytymistä pitempiaikaisesta vieraasta. Hän kertoo vieraan pyöräyttäneen pehmeään pesään yhdeksän munaa aivan tontin keskelle tien varteen.
Pesän rakentajan ja munien pyöräyttäjän laji on tunnistamatta. Tässä siis tunnistustehtävä tietäjille. Pesän elämää on mukava seurata, kunhan munat kuoriutuvat ja poikasten hoito todella alkaa.
Moii,
oliskohan peipon munia? kun löydettiin itse kaverin kanssa 7 munaa peipon pöntöstä joten nuo olivat täsmälleen saman näköisiä kuin ne 🙂
No ei tämä emo peipolta näytä;) Sanoivat viisaammat sitä sini- eli heinäsorsaksi. Ja munat ovat kooltaan lähes kanamunan kokoisia.
Tiiviisti istuu emo pesässään, kirjasta luin, että 26 vrk on hautomisaika. Olen aidannut ympäristön aaltopelleillä hautomisrauhan turvaamiseksi, tontilla kun liikkuu nelijalkaisia viilettäjiä, etteivät innoissaan sohisi pesää.
Ukkosorsakin siinä lähistöllä yksikseen soutelee, kirjan mukaan uros jättää pesimispuuhat täysin naaraan vastuulle.
Toinen mielenkiintoinen juttu oli, kun saunavieraille harmittelin savusaunan räppänän tukon katoamista.
Olin laatinut oikein mojovan tukon sukkahousujen avulla ja nyt se oli poissa. Vieras epäili sen joutuneen lintujen pesätarpeiksi. Voisko olla?
Peipponen ei kai maahan tee pesää, vaan vaikkapa oksanhaaraan.
Maahan pesänsä tekeviä on esim.leivonen, eli kiuru ja uunilintu.
Täältä netistäkin vois tuntomerkeillä paremmin hakea oikeaa
lajiketta.
Koulussa laulettiin Immi Helleenin runon säkein:
Koivun oksaan korkealle
teki peippo pesän,
tiritiri teijaa, tiritiri teijaa
lauloi kaiken kesän.
Muni munat kirjavaiset,
niistä pojat kuori.
Siivet somat untuvaiset
emo armas suori.