Aila Meriluoto: Tämä täyteys, tämä paino, runoja, WSOY 2011.
Aila Meriluoto teki Lasimaalaus-kokoelman nuorena tyttösenä. Se nousikin arvoon arvaamattomaan. Avioliitto Lauri Viidan kanssa oli myrskyisä. Nyt kun vuosia on jo kertynyt joltinenkin pino, on Meriluodolta koottu kokoelma runoja 2000 – luvulta. Apuna kokoamistyössä oli myös Eila Kostamo.
Kokoelma vaikuttaa vahvalta näytöltä Meriluodon myöhäistuotannosta. Mukana ovat vahvasti ikääntymisen tunnot joista muodostuu väriskaala, joka mykistää lukijan. Toisaalta kokonaisuus on myös tumma ja kertoo ihmisen väsymyksestä, luovan taiteilijan ehtoosta:
”…Äkkiä tässä.
Täydesti läsnä.
Kahdeksankymmentäviisi vuotta.
Kädet rypyssä, huterat jalat.
Ja elossa ääriä myöten.
Ylikin. Tipahtelee.
Vyöryy.”
Pysyin hyvin mukana Meriluodon realistisessa runomaailmassa, joka hakee kaikuja rakkaudesta, läsnäolosta, henkilökuvista, naiseudesta, jne… Meriluoto kuvaa hyvin tunnetta, jossa peiliin katsoessaan tuntee olevansa nuorempi ja palavampi kuin peilikuvansa. Lukiessa samaistuu maailmaan, joka on elävää elämää monen kohdalla.
Ehkä taiteilija kokee ikääntymisenkin eri tavalla, voittaa luovuuden palolla sen, mitä on voitettavissa. Ihminen voi laulaa ja soida niin kauan kuin haluaa.
Kovasti haluaisin lukea tämän kokoelman, tai ehkä ostan sen.<3
Meriluotoa ei voi verrata keneenkään toiseen runoilijaan, hän on uniikki runoilija. Ja iätön<3
Kiitos Varosen Joukolle näistä kirjaesittelyistä! Niin Teuvo Erosen kuin Aila Meriluodon kirjoja kuten monia muitakin löytyy Tohmajärven kirjastosta. Ellei juuri Tohmiksella niin kuitenkin Keski-Karjalan kimpasta. Nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.kirkas.fi. Tuo kirkas sitten tarkoittaa vuosia ja taas vuosia sitten tehtyä kirjastojen kimppaa ja tulee sanoista kirja ja kasetti (ettei nyt jää epäselväksi!). Mukavia lukuhetkiä!