Viime öinä olemme Värtsilässäkin ihailleet täysikuuta, joka mollottaa laaksoon vaarojen takaa. Sen valossa näkee vaikka kävellä.
Värtsin toimitus on saanut lukijoilta palautetta ja hyvän joulun toivotuksia. Haluamme vastata Marita Hämäläisen runon sanoin:
Kuu kurkistaa
kuusenlatvan takaa
ja kätkee
hymyilevät kasvonsa
pakkaspilvien syliin.
Lähellä on lämmin.
Hieno kuva!
Samanlainen täysikuu valaisi tietämme 60-luvulla Niiralan raitilla.Pakkaslumi narskui huopatossun alla kun olimme mummoni kanssa matkalla kotiin kyläreissulta.
Mummoni katseli kuuta ja totesi ihmisen olevan suuruuden hullu hölmö kun yrittää mennä kuuhun.Enemmin tulee kuulemma maailman loppu kun että ihminen onnistuu menemään kuuhun.
Nyt tiedän,viisas isoäitini oli väärässä ainakin toisessa väittämässään.
Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa!
Taitaapi olla sama kuu, joka 1920-luvulla noustessaan Värtsilän Kakun vaaran takaa ”höynäytti” Värtsilän palokunnan tulipaloa sammuttamaan. Tuskimpa ”palosta” suurta uutista kehitettiin! Tapauksesta on kuitenkin totena kerrottu.