Kuvat ja tekstit Alpo Rummukainen
Yritin etsiä Värtsin arkistosta Sääperin kosteikkoja koskevia aikaisempia kirjoituksia. Olisiko joku asiaa tunteva jotain kirjoittanut. Värtsin hakukone ei löytynyt ainuttakaan sanaa. Googlen haku tiesi, että Koti-Karjalassa on ollut artikkeli, ehkä useampikin, mutta koska en ollut paperilehden tilaaja niin sain lukea vain pikku pätkän otsikon lisäksi. Laitan kuitenkin joitakin kuvia
Keväällä 2018 Sääperin seudun aktiivit olivat nuottaamassa ”roskakalaa” Sääperistä. Ilmassa oli suuren tapahtuman tuntua. Kiinnostuneita seuraajia oli runsaasti. Minäkin olin päässyt mukaan kuokkavieraaksi. Kalaa ei tällä kertaa tullut, vain se paljon puhuttu ”vesiperä” ihan kirjaimellisesti.
Ehkä seuraavalla kerralla sitten .
Kuoppia
Oli hyvä hiihtokeli jaja koska olin jo valmiiksi Sääperillä niin katselin vähän ympärilleni. Hiihtelin pitkin järven rantoja. Pohjois-Itä rannalla eli sillä, puolen. missä oli Rajavartio ja Hynysen Alen mökki, oli maata kaivettu. Mitä lie töngetty, matojako lie kaivettu. Myöhemmin sain tietää, että linnuille pesäpaikkoja tässä on tehty
Keskikesällä reilu pari vuotta myöhemmin
Luonto on maisemoinut
Aikaisemmin keväällä täällä on varmaan ollut korvia huumaava meteli kun linnut ovat pesintää aloitelleet. Nyt oli melko hiljaista. Kuvia ei ole otettu niin läheltä lammikoita, kuin kuvista voisi päätellä
Alpo se osaa etsiä mielenkiintoiset aiheet.Etenkin on ollut kiinnostunut myös Sääpärin maisemita.Mikä lie minulta uteliaisuuden vienyt.Näin kaivurit ja muitakin koneita siellä järven rannalla usein ohitse ajellessa.Hoksasin jonkun artikkelin että linnuille paratiisiahan siellä urakoivat.Voin tosiaan kuvitella mitä kaikkea tuommoinen saa aikaan,jopa uusia lintulajeja saattavat löytää paikkansa, sillä yleensä vehreys lisää lajien runsastumista.
Hyvä pojat ja kiitokset aktiiveille !
Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksen raportteja 2 | 2009 / Värtsilän laakson Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma niminen julkaisu käsittelee myös Alpon esittelemää aihetta ja löytyy tutkittavaksi linkistä
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B316A3091-E176-46E7-AE02-682D4EDB3C80%7D/58733
Runsaasti on Sääperistä tietoa Järviwikissäkin, johon linkki tässä
https://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4peri_(01.011.1.001)
Sääperin järvi,itäisessä Suomessa,välkehtii erään mäen eteläisellä puolella,
liki Värtsilän pitäjää.Sen läheisin ympäristö on savinen tanner mutta laajempana
alkaa pellot.Ennenkuin mitään oli häviöön mennyt,aaltoili täällä teräväinen vilja.
Vesakon alla on monipolvisen ojan halkileikkaama entinen järven pohja.
Muutoin on järven ympärillä somia tiluksia joiden isännät,pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa
eduista kuin omasta parhaastansa,otti vastaan järven kuivatuksen.Mutta kuivauksen jäljet myös kurittivat järveä ja sen piiristänsä kasvoi tuuhea pajukko.Ja tämä on niiden lukuisten lasten koto,joiden elämänvaiheita en tässä nyt käy enkä pysty kertoilemaan.
Näin A.Kiveä mukaillen kiitän Alpoa ja Sakaria Sääperin järven tilan päivityksestä.
Rather curious. Got some new ideas. But investigating this matter I came across some sensational website where I could find complete information on this question in one place. Compacom.com offers not only one personal opinion but the chance to compare various authors, experts and companies and provides arguments so that you could choose the one close to you.
Kun katselin noita vesikuoppia niin ensimmäisenä tuli mieleen, että onpa hyvä hauenkutupaikkoja ja katiskan paikkoja. Pentuna täällä piti tehdä hyvin pienet katiskat, kun kalastettiin pienistä pellon ojista tulvavesiaikaan.
Toiseksi tuli mieleen, että mitenkäs ne kutuhauet ja kalan poikaset pääsee näistä kuopista pois kun tulvavesi kesällä laskee ja nämä kuopat kuivuu ?
Kolmanneksi tuli mieleen, ai niin, eihän Sääperillä nouse tulvavesi, sehän on säännöstelty.
Välillä käväisi mielessä kuinka Uudenkylän lammesta käytiin kolkkakalalla ja yritettiin nuijia sinne talveksi jääneitä matikoita
Sitten Sakari pläjäyttää sellaisen tietoiskun luettavaksi, että ei pääse AlpoA valittamaan etteikö tietoa olisi.
Olenhan minäkin ”naturoinnista” kuullut, varsinkin vaalien lähestyessä, mutta Värtsilää koskevat asiat lukisin mieluusti Värtsilän mainiosta Värtsi- verkkojulkaisusta kun sellainen on kerran olemassa. Niitä varten en tahtoisi tutkia netin syviä syövereitä enkä tilaisi itselle muuten tarpeettomia lehtiä. Meitä Värtsilän seudulta maailman turuille lähteneitä lienee paljonkin ja uskon, että minun lailla moni muukin haluaisii saada kotiseudulta silloin tällöin jotain uutisia.
Alpoaatoksen tuskaa lievittääkseni laitan esimerkinomaisesti seuraavan linkin Värtsistä vuodelta 2011.
https://vartsi.net/2011/04/07/jarviwiki/
Kommenttia ei tarvitse poistaa, jos se nyt yleensä tulee näkyviin.
Yleisesti olen samaa mieltä Alpoaatoksen kanssa siitä, että Värtsilää koskevia asioita lukisi mieluusti Värtsistä vähintään yhtä aikaa, kun niistä kerrotaan muissa medioissa, joista monet eivät tavoita muualla Suomessa asuvia. Monipuolinen tiedottaminen on sinänsä myönteinen asia.
Tämä edellyttäisi tietysti sitä, että Värtsilässä ”valtaa pitävien” asenteet muuttuisivat siten, että he alkaisivat arvostaa myös omaa kylä/pitäjävipusta. Ite asiassa se on Värtsin elämän tahi kuoleman kysymys. Tietysti tämä edellyttää myös Värtsiltä tietynlaista aktiivisuutta kysellä silloin tällöin, mitä minnekin kuuluu.
Värtsin kustantaja Värtsilän pitäjäyhistyskin voisi joskus antaa kuulua Värtsissä itestään muutenkin kuin mainospläjäysten kautta. Vaikkapa kertoa, ketkä tekevät päätöksiä Värtsin suhteen.
Kyllä EJ:n kommentit hiukan lievittivät, vai tekikö sen lukematon määrä santsikupillisia tanakkaa kahvia..
En ehkä ollut vielä kuullutkaan tästä erinomaisesta Värtsistä, kun EJ oli tuon Järviwiki artikkelin toimittanut. Sinä vuonna kuitenkin tulin ”kestotilaajaksi”, mutta kun vuoden jutut kommentteineen oli lukematta niin kiinnostavimpiin otsikoihin oli keskityttävä. Luultavasti olen ohittanut Järviwikin jo nimen perusteella, mikä lie.. (sori EJ)
Tänä kesänä kotimökille näkyi, kun kaivinkone kuokki Sääperin suunnalla. Järvi meille ei näy. Ehkä se liittyi tähän lintuvesi projektiin.
Onhan se hieno asia, että Sääperi on päässyt maamme johtavien lintuvesien listalle, mutta silti en oikein jaksa paukuttaa henkseleitä. Jotenkin tulee mieleen vanha satu, missä hiiri teki kissalle takkia, mutta ei siitä takkia tullut, taisi tulla liivi vai eikö tullut sitäkään.
Toivotaan kaikkea hyvää tälle projektille. Luonto maisemoi muutamassa vuodessa koneittenluontoon tekemät arvet.