Hiihtelin pilkkireissulla normaalia reittiä Savisaaren ja Korkanniemen välistä. Joutsenet olivat asettuneet levolle juuri siihen mistä minun reittini kulkisi. Joutsenpari lensi samana aamuna mökkimme yli oli varmaan laskeutunut tähän levolle
En olisi raaskinut häiritä joutsenia, mutta en olisi halunnut kiertää saartakaan kun olisi tullut reilun kilometrin mutka.
Vartiovuorossa ollut joutsen seurasi minua ja toinen nukkui pää siiven alla. Minä juttelin niille kaiken aikaa hiljaisella äänellä kaikkia asioita mitä mieleen tuli. Kaarsin hiljaa noin parinkymmenen metrin päästä kaiken aikaa kertoen niille paikkakunnan kuumimmat uutiset. Sellaistakin kerroin, mitä kerrotaan vain parhaille ystäville.
Vielä siinä lähellä ollessani toinenkin joutsen pisti pään siiven alle ja kävi levolle hänkin. Olivat varmaan juuri tulleet jostain kaukaa ja olivat väsyneitä.
Seuraavana päivänä vähän matkan päässä
Seuraavana päivänä hiihtelin jälleen järvellä kun oli niin hienot hiihtokelit jäällä. Tällä kertaa kävin katsomassa joutsenten pesää, joka oli noin kilometrin päässä eilisestä paikasta.
Joutseten pesä on pienellä luodolla ja se oli vielä paksun hangen peitossa. Aurinko oli sulattanut lunta pesän päältä. Joutsenet vartioivat pesäänsä lähistöllä, noin 50m päässä.
Molemmat nukkuivat, mutta minut huomatessaan toinen nosti pään pystyyn.
Sanoin hänelle, että minä se vain olen, etkös tunne. Joutsen painuikin heti takaisin makuulle.
Vaara uhkaa..
Mutta yht äkkiä molemmat pomppasivat pystyyn. Minä en vielä silloin nähnyt tai kuullut mitään, mutta he kuulivat.
Eräs pilkkijä ajoi mönkiällä siitä ohi (kuvissa vasemmalta). Oli mielenkiintoista seurata joutsenten reaktioita. Ensin pystyyn, sitten alettiin tömistellä jalkoja, sitten kovennettiin otteita heiluttamalla siipiä. Mönkiä ei välittänyt joutsenten uhkailuista mitään vaan jatkoi matkaansa.
Joutsenet luopuivat taistelusta mönkiän kanssa ja läksivät arvokkaasti poistumaan paikalta.
Mönkijän mentyä joutsenet palasivat nukkumapaikoilleen takaisin. Toivottelin heille hyvät päivänjatkot ja kiihkeät kosintatanssit ja perheenlisäystä ja kaikkea muutakin hyvää
Alpo Rummukainen
Jututtamalla juttu syntyy, oikea ja hyvä joutsenkuiskaajan joutsendokumentti.
Saammekohan seurata iloista perhetapahtumaa keväämmällä?
Enpä usko, että pieniä joutsenen poikasia päästään seuraamaan, kun en asu pesän lähellä. Muutenhan niitä tulisi seurattua päivittäin.
Tämä juttu on julkaistu Värtsissä aikaisemmin hiukan eri nimellä, (Joutsenia tapaamassa ) mutta siellä ei ole kuvia. Siellä on ertittäin hyviä kommentteja