Usein kuulee sanottavan, että Kirkko on siellä jossain yksinäisessä ylhäisyydessään, mutta Tohmajärvellä se on laskeutunut ruohonjuuritasolle aivan tavallisen kansan tasolle. Radion uutisista kuulin, että risti oli kadonnut tornin huipulta. Luonnonvoimat lienevät olleet asialla eikä ketään epäillä tihutyön tekemisestä. Risti uusitaan ja rakennelma huolletaan maassa loistokuntoon. Noin helppoa se on nykyään.
Ei ollenkaan asiaan liittyen kerron kevennyksenä erään pikku jutun.
Kaivoimme maahan ojan ja pikkulapsi tuli kysymään mitä me teemme. Kaverini sanoi että kaivetaan kaivoa. Se on helpompi kaivaa näin pitkällään. Sitten se vain nostetaan pystyyn. Lapsi epäili että siitä tulee liian korkea kaivo. Ei sieltä kukaan yllä ottaa vettä.
Kiitimme lasta kun huomasi asian. Sovittiin että tehdään tästä sitten jotain muuta. Vaikka oja.
Alpo Rummukainen
Saarivaaralaisen tuttavani kanssa ajelimme
Tohmiksen keskuksesta palatessamme
”huviksemme” kirkolle. Olipa todella yllättävä
näky: Kirkko ilman kupolia! Työmiehet hääräsivät
maahan lasketun kupolin ympärillä, emme kuitenkaan
menneet jututtamaan. Totesimme vain, että aina
sattuu ja tapahtuu.
Karjalaisen uutisessa kuva, kun kirkontorni heiluu nosturin nokassa
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/105583-ensin-tuli-alas-risti-sitten-koko-torni-tohmajarvella-erikoinen-kirkko-operaatio