Hannu Hautalan matkassa
Kuvausopas vailla vertaa
Luonnon vuodenajat
Hannu Hautala – Pekka Punkari:
Hannu Hautalan luontokuvausopas, Docendo
Hannu Hautala on kaikille luontokuvien ystäville taattu tavamerkki. Autonasentajana työelämässä aloittanut kuvaaja hankki ensimmäisen kiikarinsa lehdenjakamisrahoilla ja kameran puolukoiden poiminnasta saaduilla tienesteillä. Nämä laitteet ovat nykyisin vitriinissä kertomassa kuvaajan ja luonnonystävän alkutaipaleesta.
Kun ensimmäinen kirja tuli julkisuuteen ja kuvaajalle annettiin myös puolivuotinen apuraha, oli vuorossa autokorjaamolta lähtö ja siirtyminen kokopäiväiseksi luontokuvaajaksi. Luontokuvaaja ei saa säikähtää viikonkaan oleskelua korvessa kameravehkeiden kanssa. Hautalan vuoteen sisältyy kuvauksia sekä ”sesonkiaikaan” että talven pakkasilla ja myöhäissyksyn räntäsateissa. Kun tulee kaamos, siirtyy kuvaaja, joka yhä luottaa diakuviin, tarkastelemaan kuvia ja muokkaamaan niistä kirjoja ja diaesityksiä.
Luontokuvaajien joukossa kohistiin jo vähän silloin, kun maestro julkaisi kirjan, jossa ei ollut yhtään tarkkaa otosta. Kun Hautala siirtyi kuvamanipulointiin, oltiin jo varmoja, että nyt ”harmaaparta” lipesi luontokuvaajien ”kartalta”. Mutta mies ei moisesta säikkynyt. Itsellänikin oli kalenteri, joka oli koostettu
Hautalan kuvamanipulaatioista.
Tämä on mahtava kirja, sillä Punkarin nauhoitin on pyörinyt sitä varten täysiä vuorokausia ja Hautalahan ei tapansa mukaan pihistele vinkkejä ja mestarilaukaustensa historioita. Lisäksi kuviin on liitetty myös tarvittavaa teknistä tietoa. Jos kirjan saa sellainen henkilö, jolla kamera ei pysy kädessä, niin eipä hätää. Kirjaa voi katsella kuin luontokuvakirjaa tai lukea kuin mestarikuvaajan elämänkertaa.