Sukututkimusta
Oli heinäkuun puoliväli. Heti aamupalan jälkeen starttasimme matkaan renkaat pihan soratietä rouhaisten. Isännänviiri vilkutti tuulessa jälkeemme, olihan isäntä meillä sukututkijoilla kuljettajana. Minä istuin takana ja satakuntalainen vieraamme pelkääjän paikalla. Jatkoimme peltoaukeiden keskellä mutkittelevalle paikallistielle. Ei aikaakaan, kun sieraimiimme porautui tienvarrella sijaitsevasta navetasta lietelannan jäljittelemätön haju. Esittelimme toki vieraallemme huomattavan suuren maatilan, leipäpitäjässä kun oltiin. Arvailimme […]