Kolin kunnailla
Kolin kauneimmat rinteet ja jyrkänteet, katsoo vaaroilta kaukaisuuteen. Siellä Pielisen saaret ja selkäveet, valo aaltojen leikeissä helmeilee. Puut vaarojen laella naavaiset, karulle huipulle juurtuneet. Äärelle jylhän kauneuden, käy kulkija hiljentyen. Minne päättyy polku tai kääntyy pois, mitä luvata metsien henki vois? Kolin vaarojen laelle kannan, uhrilahjani nöyränä annan. Kauniin Pielisen helmassa vaaran nään, sinne ystävän […]