Torstai- ja perjantai-aamuna nähtiin koulussa monen oppilaan repusta tai muovikassista pilkottavan pajunoksia komeine pajunkissoineen. Olihan Palmusunnuntai lähestymässä ja koulussakin tehtiin virpomavitsa tai – vitsoja. Moni oppilas kertoi koristelleensa vitsoja jo aikaisemmin joko kotona tai torstai-iltana seurakuntakodin tapahtumassa. Mutta vielä innostusta riitti koulussakin vitsojen koristeluun.
Silkki- ja kreppi- sekä väripaperit, höyhenet, värikkäät nauhat ja langat, teipit, sakset sekä pajunoksat ympäri luokkaa sekä innokkaat oppilaat tekemässä toinen toistaan komeampia kukkasia ja koristeita oksiinsa – siinä tunnelmia loppuviikon muutamista oppitunneista.
Seuraavien kuvien sekä vähän erilaisen virpomalorun myötä koulun oppilaat ”virpovat” kaikki Värtsin lukijat sekä toivottavat Hyvää Palmusunnuntaita ja Pääsiäisen odotusta!
Virvon, varvon kännykällä,
nokialaisella rapsuttelen.
En mie mittää palkkaa pyyä,
itse saat sie munat syyä.
Hyvää pääsiäistä toivotan siulle,
oothan sie ystävä miulle !
Teksti ja kuvat:Vuokko Väänänen
Kyllä on hienotunnelmaisia kuvia ja värikkäitä vitsoja.
Minun Itä-Karjalainen mummoni teki virpomavitsoja joissa oli yksi haara ja kolme kukkaa.
Pajun haaraoksa päällystettiin ensin kauttaaltaan kreppipaperilla sitten paperikukat ommeltiin
niin että kumpaankin oksaan yksi ja kolmas oksanhaaraan.Kukkien taakse tehtiin paperisuikalaita.
Näillä kolmella kukalla oli jokin merkitys jota en nyt muista mikä se oli mutta selvitellään.
Virpoma-aikaan oli Niiralassa aina hankiaiset?Oli kiva juosta metsäkkeiden ja peltojen poikki palmusunnuntaiaamuna virvottaviin taloihin.Virpomisen piti tapahtua aikaisin aamulla,mieluiten niin että virvottavat olivat vielä sängyssä.
Virpomavitsoissakin näyttää olevan monta
”koulukuntaa” ja niiden ulkoasu on muuntunut ajan
ja paikan mukaan. Kovin ovat keväisiä nämä
kuvien vitsat.
Meilläkin perinteiset vitsat valmistettiin juuri niin kuin
Jore kertoo. Eli yksihaarainen oksa kieputettiin täysin
peittoon vihreällä kreppipaperilla ja kolme kukkaa (kreppi- tai silkkipaperi)
aseteltiin yksi oksanhankaan ja yhdet samalle korkeudelle
molempiin oksiin.
Tottakai palmusunnuntaina oli hankikeli. Sain elämäni
ensimmäisen appelsiinin kun kävimme virpomassa
lähinaapurin iäkästä pariskuntaa.
Jälleen esimerkkki siitä, mitä voi tapahtua pienehkössä koulussa! Tämä on vain yksi esimerkki, joka puoltaa sellaisten koulujen säilyttämistä vastoin kaiken keskittämistä ja suuruuden ihannointia. Virvon varvon tuoreeks terveeks Värtsilän koulua tulevaisuuttakin varten!!! Siis näin netin kautta!!!