Runonlaulua

Runot ja tieto opittiin ennen lukutaitoa kuuntelemalla ja niitä laulamalla. Runojen keruun ansiosta syntyi myös Elias Lönnrotin luoma Kalevala, suomalaisen kielen identiteetti.

Kuva: Wikipedia

Petri Shemeikka oli karjalainen runonlaulaja. Shemeikka tunnettiin ennen kaikkea peuravirsien taitajana, ja häntä sanottiin viimeiseksi suureksi runonlaulajaksi. Shemeikka syntyi Suistamolla ja asui Tuupovaaran Öllölässä, Pohjois-Karjalassa.

Shemeikan muistomerkit sijaitsevat Sortavalassa ja Öllölän Pörtsämön erämaakalmistossa.

Petri Shemeikka vuonna 1985 julkaistussa Kalevalan 150-vuotisjuhlapostimerkissä.

Petri Shemeikan runonlaulajanpatsas Sortavalan Kolmikulmapuistossa.
Patsaan on veistänyt Alpo Sailo.
Kuva: louishandley.com

Kalevalan päivän tunnelmaan sopivaa runonlaulantaa.

Kalevala Heritage, Runonlaulua Suomesta, Karjalasta ja Inkeristä. 
Toim. Anneli Asplund. SKS:n CD-äänite, Julkaisuvuosi: 1995

Tylen synty. Esittäjä: Petri Shemeikka.


Kilpalaulanta. Suistamolaissyntyinen Iivo Lipitsä, synt.1893

 

Linkki: Yle/ Runonlaulanta vie matkalle muinaisiin ääniin

Eira Varonen

Share

10 comments for “Runonlaulua

  1. erkki lintunen
    28.2.2015 at 6:12

    Kyllä oli juhlallista herätä Kalevalan päivän aamuun! Lämmin kiitos, Eira! Suistamon ja Öllölän vaiheilla elää edelleen kalevalainen henki, Sortavalan ja Joensuun puolivälissä, niinkuin Kaurilantien varrella seisova vanha kilometripylväskin 74 km molempiin suuntiin omalla tavallaan meille kertoo. Nostetaan liput salkoon! Suomen heimolla on upea perinne, ja perintö jota kannattaa vaalia. Shemeikan parta on monin verroin komeampi kuin yhdenkään joulupukin.

  2. Maija Varonen
    28.2.2015 at 10:30

    Helmikuu

    Heristeli helmikuussa,
    pakkanen kovin kireä.
    Joutaisi pois pimeät päivät,
    kylmät viimat kynnykseltä.

    Metsät suuret kannatteli,
    lumen lasta hartioilla.
    Herää neito pihakoivu,
    kerää katseita tähtiyön.

    Lumen tanssi keinuvainen,
    vielä leikin lennättääpi.
    Tuulen helmat heilahtivat,
    lumi laulaa lauluansa.

    Maija Varonen

    Tähän runoon Aleksi Rönkä teki kivan sävellyksen myös,
    mutta en tullut kysyneeksi häneltä lupaa sen esittämiseen,
    joten tyydytään Kalevala runomittaan kirjoitettuun sanoitukseen.

    Tämä kalevalainen mitta on siitä hyvä, että se sallii hyvinkin modernin
    sävellyksen sanoitukselleen. Vain mielikuvitus on rajana.

  3. Telle
    28.2.2015 at 12:25

    Tutkailin nettiä asiasanalla Korpiselkä/Wikipedia
    löytääkseni sieltä Shemeikkain ja Vornasten runonlaulaja-
    ja metsästäjäsukujen muistopatsaan Tolvajärvellä.

    Kun tekstiä rullasi tarpeeksi alas, kuva löytyi (samanlainen
    patsashan pystytettiin myöhemmin Hoilolaan Korpiselkätalon
    tontille).

    Vaan löytyipä sieltä muutakin. Löytyi kuva jonka alla oli
    teksti “Korpijärven maamiessaeuran talo Tsiipakassa”.
    Siis sama kuva(ko) jota olen käyttänyt monissa Kaustajärvi
    jutuissani luullen sitä Kaustajärven työväentaloksi, kun
    sellainen perimätieto minulla on ollut.

    Vai olivatko rakennukset niin saman näköisiä, ettei niitä toinen
    toisistaan voi eroittaa…..

  4. Lissu
    28.2.2015 at 16:37

    Täällä Värtsissä olemme saaneet nauttia vuosikausia Pedri Shemeikan sukupuun erääseen oksanhaaraan kuuluvan Tellervon sujuvasta sanankäytöstä hänen mainioissa tarinoissaan.

    Mitä taas tulee kalevalamittaiseen runoiluun, niin Värtsin kirjoittajista löytyy monta sen taitajaa. Näin äkkiä ajatellen tulee mieleen ainakin Maija Varonen, Irene Peuhkurinen, Pussinpohjan Masa ja Alpo Rummukainen.

    Maijalta ja Masalta onkin ihan tuoreet, tänään Värtsissä ilmestyneet hienot runot.

  5. Telle
    1.3.2015 at 9:58

    Joku viisastelija on sanonut, että
    ystävänsä voi valita, sukulaisiaan ei.

    Mutta vakavasti puhuen. Monta kertaa olen miettinyt
    noita monien vaikeuksien keskellä eläneitä miehiä ja naisia
    jotka pärjäsivät ja joiden oli pärjättävä ns maalaisjärjellä
    jota nykyisin arkijärjeksi kutsutaan. Monet runonlaulajatkin
    sokeutuivat elämänsä ehtoopuolella.

    Kaustajärvelläkin ehdin tavata monta “starikkaa” joiden kanssa
    heräsi mielenkiintoisia keskusteluja. Kunpa vain silloin nuorena
    olisi osannut kuunnella tarkemmalla korvalla. Nyt olisi mistä ammentaa.

  6. Tuula-Riitta Kärkkäinen
    1.3.2015 at 20:34

    Sukupuista puheenollen nyt on Facebookissa menossa sukujuurien etsintä Suojärven ja lähialueitten kylissa vanhan rajan molemmin puolin. Siellä on löytynyt paljon Shemeikoita,Vornasia ym. sukuja, ja yllättäen minullakin löytyi yhteyksiä, vaikka olen pielisjärveltä syntyisin. Sukututkimus on todella mielenkiintoista, ja Geni löytää sukua monta sataa vuotta taaksepäin, kun vaan kirkonkirjat ei ole tuhoutuneet.

  7. Raija Liukkunen
    5.7.2016 at 16:33

    Lissu,
    Tiedätkö, mikä on Tellervon sukunimi? Katsoin geni.com’sta ja, ja löysin kaksi Pedri Shemeikkaa. Tuossa geni.com’ssä sininen tarkoittaa verisukulaista. Olen kummankin Pedrin kanssa verisukulainen. Tykkään kyllä laulamisesta, mutta laulun sanoja en muista ulkoa. Niin, Bomballa Nurmeksessa oli hieno tapahtuma viime viikonloppuna. Siellä mm. esiintyivät Nazig Azezian, piano ja Jussi Makkonen, sello. Jean Sibeliusta esittivät nämä Taiteilijat siellä. Ostin monta CD’tä sieltä ja arvatkaapa, onko ‘Impromptu’ soinut? No on! Sibelius sävelsi sen häämatkansa jälkeen ja tavattuaan Pedri Shemeikan. Juuri luin asiasta. Ihanaa kuultavaa musiikki ja historia! Ps. Eikun ‘Impromptu’ soimaan!

  8. Telle
    5.7.2016 at 22:13

    Vastaan Raija Liukkuselle itse, ettei Lissu joudu vaikeaan välikäteen.

    Kuten aikaisemmassa kommentissa mainitsen, ystävänsä voi valita,
    sukulaisiaan ei. Niin mielelläni kun keskustelisinkin kanssasi, se ei onnistu
    tällä julkisella foorumilla.

    Jää siis arvoitukseksi olemmeko sukulaisia vai emme. Ehkä tapaamme
    jossain ja saamme selvitellä asiaa. Kaikkea hyvää Sinulle ja antoisia hetkiä
    musiikin parissa.

  9. Maija Varonen
    6.7.2016 at 8:06

    Raija Liukkunen, mekin taisimme vaihtaa yhteystietoja Bomballa. Olemme ilmeisesti myös
    sukua toisillemme, kun katselin eilen sukupuita.

    Liityin Suojärven geni- ryhmään, josta aukesi aivan uutta tietoa: Olen itsekin sukua
    Vornasille ja Shemeikoille. Eero oli sukua Shemeiloille ja Simana Sissoselle. Pälkjärveläinen
    Liisa Niiranen meni naimisiin Varosen sukuun, joten se teki meistä Eeron kanssa serkukset,
    kuten myös yhteys Shemeikoihin myös. (Eero on ed. mennyt mieheni)

  10. Maija Varonen
    6.7.2016 at 8:28

    Sitkeästi elää sellainen tieto, että Pälkjärven kirkonkirjat olisivat tuhoutuneet.
    Eivät ne täydellisesti ole tuhoutuneet, vaan suvut vaihtuvat jossain kohtaa
    ortodoksisukuihin, kuten kävi omalla kohdallani. Sukua löytyy lähes kaikista
    Raja- Karjalan kunnista ja Venäjältäkin, mutta he ovat ortodokseja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *