Puhdas Tohmajärvi -hanke 2015

Tohmajärvi. Kuva: Järviwiki

Tohmajärvi. Kuva: Järviwiki

Kuntalaisaloitteen taustat, perusteet ja hyödyt

Taustat

Kaksi vedenpinnan laskua
Tohmajärven kunnan nimikkojärven pintaa on laskettu ainakin kaksi kertaa. 1700 luvun lopulla ensimmäisen kerran silloisen kruununvoudin nk. Karjalan kuninkaan -Gabriel Walleniuksen toimesta ja toisen kerran talvikaudella 1959-60, jolloin tulvasäännöstelyn nimissä toteutettiin kuitenkin n. 100 cm:n veden korkeuden pysyvä laskeminen.

Rehevöitynyt ja jopa saastunut järvi
Tämän toisen laskun jälkeen järvi rupesi rehevöitymään voimakkaasti ja sitä itse asiassa rehevöitettiin silloisten ja pitkään jatkuneiden huolettomasti järveen valuneiden ja valutettujen ravinteiden ja humuksen johdosta. Tällä hetkellä voidaan puhua jopa saastuneesta järvestä, jolla ei ole sitä virkistys- ja esteettistä eikä kalastus- tai muutakaan hyötyarvoa, kuin sillä voisi olla moni-ilmeisenä ja kauniina järvenä.

”Jos mitään ei tehdä…”
Järven tulevaisuus näyttää synkältä, jos veden laadun korjaamiseksi ei tehdä mitään lähitulevaisuudessa. Samalla se antaa varsin epämiellyttävän kuvan tämän hetken asukkaiden ja varsinkin päättäjien todellisista asenteista suhteessa omaan elinympäristöönsä ja sen vastuulliseen hoitamiseen.

Valmis suunnitelma
Vuonna 2009 valmistui EU-tuella laadittu järven vedenlaadun parannussuunnitelma Pöyry Enviroment Oy:n toimesta, mutta jota ei päästy heti toteuttamaan rahan puutteen vuoksi.

Perusteet ja hyödyt

Rahaa tarjolla
Ely -keskuksen vuonna 2014 tekemä tarjous 350 000 euron kotimaisesta rahoituksesta vuosia 2015-17 varten kannattaa hyödyntää, vaikka se vaatiikin kunnan puolelta vastaavaa rahoitusta joko budjetti- tai hankittavin muin varoin. Kunta saisi näin ostetuksi ”kaksi euroa yhdellä eurolla”.

Työtä tarjolla
Järven puhdistamishanke tuo vaikeana työllisyysaikana työtä ja nimenomaan käytännön työtä paikkakuntalaisille erityisesti siksi, että suunnittelu-ja valmistelukulut ovat jo maksetut v. 2009. Myös töiden kustannustaso näin pitkän taantuman aikana pysynee hyvin kurissa.

Hyvää mainetta tarjolla
Suomalaisten järvien pilaantuminen on ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä, mutta vain harvojen puhdistamiseksi on nähty vaivaa. Toteuttamalla tämän hankkeen Tohmajärvi kuntana ja elinympäristönä saa varmasti runsaasti myönteistä huomiota ja maineen kohotusta aidosti ympäristöstään aktiivisesti ja vastuullisesti toimimisesta.

Tulevaisuususkoa tarjolla
Käynnistämällä tällaisen hankkeen kunta ja sen päättäjät antavat viestin myös uskostaan parempaan tulevaisuuteen ja elinympäristöön. Tällöin myönteinen ”lumipalloefekti” tulee auttamaan myös pidemmälle menevien puhdistustoimien toteutumiseen aikanaan. Lopullisena tavoitteena kannattaa pitää todellista puhdasta Tohmajärveä eli ainakin sellaista kuin se oli 1950 -luvun lopulla.

Tohmajärvi 3.2.2015

Hankkeen vastuuhenkilöt: Esa Heiskanen, Kaija Keinonen, Liisa Oljemark, Kari Sormunen ja Yrjö Tolvanen

Lisätietoja:

Kaija Keinonen, p. 040 412 2901, s-p. keinonenkaija@gmail.com
Yrjö Tolvanen, p. 044 977 1571, s-p. yrjo.t.tolvanen@gmail.com

Puhdas Tohmajärvi kuntalaisaloitteen allekirjoituspaikkoja 6.-22.2.2015 ovat mm: Apteekki, Hotelli Joki, Kirjasto, Kirkkoherranvirasto, Kotipirtti, Kunnanvirasto, K-rauta- ja maatalous Kinnunen, Nurkkala sekä Värtsilän kylätalo ja kuntosali.

Lisäksi myös vastuuhenkilöillä ym. aktiiveilla on listoja, joihin voi allekirjoittaa ja olla mukana tässä hyvässä hankkeessa.

Share

5 comments for “Puhdas Tohmajärvi -hanke 2015

  1. Aivan pieni toimi, mutta ei mitätön jos rannan omistajat alkaisivat keräämään kaislat rantavedestä pois. Nyt jäältä se onnistuisi hyvästi. Jostakin asiasta ne suojelutoimet tulee aloittaa. Kaislan poisto olisi sieltä helpoimmasta päästä. Kaislat lisäävat veden ravinnepitoisuutta lahotessaan järven rantavesiin.

  2. Hetkellinen kosmeettisuus jäänpäältä kaislojen poisto olisi, jolla ei Tohmajärveen paljonkaan pystyttäisi vaikuttamaan.
    Ne kaislat ym. ruoot, kun pitäis saada poistettua juurineen, että saataisiin todellinen pitkävaikutteinen tulos.

  3. Pisaroista se koostuu suurikin joki.
    Lenkki suuntautui eilen Kylätalolle. Pistin nimeni adressiin, vaikkei Tohmajärvi ikkunaan näykään.

  4. Tohmajärven kunnostuksen osalta ei ole näköpiirissäkään sellaista kertarysäyksellä tehtävää toimenpidettä, jolla järvi saataisiin palautettua entiselleen. Se on vuosia kestävä työsarka jos siihen ryhdytään.

    Kaislan poistolla on se merkitys, että veden ravinnepitoisuutta saadaan vähennettyä pikkuhiljaa. Kun ravinteet vähenevät niin kaislan kasvaminen myös vähenee. Kaislan kesäniitto ja korsien poisto sen vaikutus kohdistuisi myös kasvin juuristoon. Niitto olisi tehtävä siinä vaiheessa kun kasvusto on lähes täysikokoista. Monivuotiset kasvit varastoivat loppukesällä energiaa juuristoonsa ja sen energian turvin aloittavat seuraavana keväänä kasvamisensa.

    Onko tutkittu sitä mahdollisuuta, että järven pintaa vaihteeksi nostettaisiin ylemmäksi ja minkä verran silloin rantapuskia hukkuisi uudelleen veden alle.

    Maatalouden edun nimissä Tohmajärveä on aikoinaan laskettu ja olisiko kohtuutuutonta vaatia sitä, että hyödyn saaneet osallistuvat myös järven kunnostamiseen omalla työpanoksellaan.

  5. Kuntalaisaloitteen alulle panijat ovat tehneet perusteellisen selvityksen. Sen vieminen kunnanvaltuustoon ja käsittelyn paimentaminen on kaikkien vastuullisten tohmajärveläisten kunnia-asia.

    Muuten pitää vaihtaa iskulauseen sisältö muotoon: ”rannattomat mahdottomuudet”.

    Vaikka ylimääräinen ja vapaaehtoinen keräys avuksi verokarhulle!? Jos ei muuten!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *