Tähtihetkiä Kolilla

Tunnussanani oli ”Maijan tiimi”, kun nousin täyteen buukattuun bussiin Joensuun matkailupysäkiltä loppiaisaattona. Oli poutainen pakkassää ja meitä Kolille viemään lähteneellä kuljettajallakin oli säähän sopiva sukunimi, jonka nykyinen presidenttimme oli kyydissä ollessaan kääntänyt muotoon ”Little Sunshine”.

Mikäpä siis oli näin valoisissa merkeissä suunnata Sibelius 150-vuotta avajaiskonserttiin Kolille, Luontokeskus Ukkoon. Siellä esiintyivät Jussi Makkonen sello, Nazig Azezian piano ja Susanna Mieskonen-Makkonen viulu. Konsertin järjestäjinä olivat Luontokeskus Ukko ja Metsähallitus. Retken järjestäjinä olivat Karelia Expert Matkapalvelut sekä OK-opintokeskus.

Kaikuja Kalevalasta

Kaikuja Kalevalasta

Olimme siis Sibeliuksen jalanjäljillä. Hän oli tehnyt nuorikkonsa Ainon kanssa häämatkan Lieksaan kesällä 1892. Olivat yöpyneet Kolin vastarannalla Monolan aitassa, joka on vieläkin olemassa, tosin huonokuntoisena. Kolilla Sibelius oli käynyt seitsemäntoista vuotta myöhemmin Ainon veljen, Eero Järnefeltin kanssa.

Matkan tarkoituksena Sibeliuksella oli myös hakea innoitusta Kalevalasta ja Karjalasta aina Vienan Karjalaan, kuten Elias Lönnrotilla aikoinaan.
kolinreissulla
Sellisti Jussi Makkonen on musiikillisen perheen nuorimmainen joka aloitti sellonsoiton opinnot Pielisen-Karjalan musiikkiopistossa Lieksassa. Hän on esittänyt Sibeliusta viime vuosina yli 250 000 kuulijalle Suomessa ja ulkomailla. Tämäkin kiertue kiertää pitkin-poikin Suomea ja päätyy keväämmällä Yhdysvaltoihin saakka.

Nazig Azezian juonsi tilaisuuden englanniksi ja Jussi Makkonen kertoili -Pohjois-Karjalan murteella höystäen – pieniä välähdyksiä Sibeliuksen Karjalan matkoista.

Koska juhannuksen sää Lieksan seuduilla oli erittäin kylmä ja sateinen, Aino ehdotti, että hän menisi sukuloimaan Kuopioon ja Janne suuntaisi retkilleen syvemmälle Karjalaan. Näin tehtiin ja jälkeen päin Sibelius on kertonut yhdeksi matkansa kohokohdista tapaamisen korpiselkäläisen runonlaulaja Pedri Shemeikan kanssa. Hän oli saanut Pedrin runonlaulannasta innoitusta myös sävellystyöhönsä. Tämän kuuleminen kosketti minua erityisesti. Olihan Pedri Shemeikka ukkini äidin eno.

Pedri Shemeikan viimeinen leposija on Pörtsämön erämaakalmistossa Öllölässä

Pedri Shemeikan viimeinen leposija on Pörtsämön
erämaakalmistossa Öllölässä

Konsertissa kuulimme mm. Karelia-sarjan, Finlandia hymnin sekä Pielisen vaikutuspiirissä sävellettyä musiikkia. Runsaiden aplodien jälkeen kamariyhtye esitti vielä lisänumerona Aino Sibeliuksen veljen, Armas Järnefeltin Kehtolaulun.

Timantti hangella

Retken aikana saimme nauttia upeasta musiikista, silmiä hivelevistä maisemista sekä maittavista tarjoomuksista – sultsinoita ja mustikkapiirakkaa – Alamajalla Kolin satamassa.

Ilta alkoi jo hämärtyä kun laskeuduimme Ukko-Kolin jyrkkiä rinteitä. Eipä ihme, jos joku taiteilija olisi saanut tälläkin reissulla innoituksen lumisesta, jylhästä luonnosta, taivaalla loistavasta täysikuusta ja valotaiteella valaistusta, jouluisesta Kolin kylästä. Kaikki tämä omaa kansallis- ja ehkä myös sielunmaisemaamme!

Timantti hangella
Kerrottakoon vielä mukava sattumus kahvitteluhetkestämme. Meitä kertyi sattumoisin samaan pöytään neljä naista. Jutustellessamme totesimme, että olemme kaikki entisen Tipulan kasvatteja, tosin eri vuosimallia. Siitäpä tarinointimme siirtyi sujuvasti silloiseen musiikin opettajaamme, tempperamenttiseen Emma Puhakkaan. Hän oli henkeen ja vereen Sibeliuksen ihailija. Vaikka emme tuolloin paljon arvoa asialle antaneetkaan, voimme näin vuosikymmeniä myöhemmin todeta, että ehkä sieluumme kylvettiin jo silloin pieni siemen itämään.

Teksti: Tellervo
Kuvat: Yhtyeen kuva Maija Närhi, Pedri Shemeikan paasi ja luontokuvat Lissu Kaivolehto.

Share

15 comments for “Tähtihetkiä Kolilla

  1. Nuo Kolin maisemat ovat aina yhtä upeat, ei niihin kyllästy
    koskaan.

    Nyt tätä sukututkimusta tehdessä tuli eteen sellainenkin tieto,
    että Värtsilässä syntynyt tohtori Matti Varonen on tehnyt myös
    kansanrunojen keräämistä ainakin Kiteellä. Siellä on metsästykseen
    liittyviä sekä lemmennostatusta jne. Tiedossani ei ole, että onko
    hän itse ne runot laulanut, vai onko siellä elänyt joku runonlaulaja.

    Pälkjärveläisen mummoni sukuhaaraan tuli myöhemmin Lönnroth- nimisiä
    henkilöitä, mutta en tiedä, ovatko he sukua tälle Lönnrotille, jonka nimestä
    puuttuu h- kirjain. Monia mielenkiintoisia seikkoja ja ihmisiä löytyi.

  2. Ihan ”pakko” laittaa linkki vielä toiseenkin jutussa mainittuun musiikkikappaleeseen

    Armas Järnefelt: Berceuse Seppo Laamanen,cello Jouni Somero,piano

    https://www.youtube.com/watch?v=Mou3m3IuwlY

    Tämän Järnefeltin kehtolaulun kuulin työssä ollessani lähes joka päivä, joskus useampaankin kertaan. Aina sen kuuleminen tuntui yhtä hyvältä. Sellon ja urkujen yhdistelmä oli tosi upea. Muutaman kerran kehtolaulua oli soittamassa Seppo Laamanen yli 300 vuotta vanhalla sellolla.

  3. ”Kolilla Karjalan luonto nousee huippuunsa.”
    (Juhani Aho)
    *
    Sisareni muisteli, että jutussa mainitsemani Emma Puhakka
    lauloi Utran kirkossa, saarnastuolin vieressä seisten,
    sopraanollaan sävelmän ”Timantti hangella” viisikymmentä-luvun
    loppupuolella.Itse olen tapahtuman täysin unohtanut, vaikka lienenkin ollutkin
    kuulemassa. Mielen syövereistäkö lie putkahtanut tarinan väliotsikoksi.
    *
    Retken aikataulu oli niin tiukka, ettei talvisia luontokuvia ehditty
    ottamaan. Lissulle ja Maijalle kiitokset kuva-avusta, taas kerran.

  4. Minulla oli ilo tutustua Seppo Laamaseen joskus 70-luvulla. On jäänyt miellyttäviä muistoja. Kiitos Lissulle Berceusesta! Tuttua ”tavaraa” tuo kehtolaulu.

  5. Talvisia upeita luontokuvia Kolilta löytyy esim. Kirsti Hassisen blogista

    http://suakkuna.blogspot.fi/2015/01/valokuvaajan-unelmapaiva-kolilla.html

    Tämäniltaisessa Radio Ylen ykkösen ”Sävel on vapaa” ohjelmassakin juontaja mainitsi Kolin konsertissa soittaneen Jussi Makkosen keskustellessaan Päivi Kivivuoren kanssa.

    Olin just lähdössä saunaan, kun Päivin nimi mainittiin. Päivin ja juontajan keskustelun kuuntelin, mutta Päivin toive Sibeliuksen ”Teema ja muunnelmia” Raimo Sariolan soittamana jäi kuulematta. Meinaan kyllä joku päivä kuunnella ohjelman uudelleen Areenasta, kun nyt saunan takia jäi puoli tuntia kuulematta.

  6. ”Koskaan en ole kokenut olevani niin suomalainen kuin
    Wienissä, Italiassa ja Pariisissa. Koskaan en ole tuntenut
    olevai niin pariisilainen kuin Pielisjärvellä.”
    (Jean Sibelius)
    *
    Monta Sibelius 150-vuotta tapahtumaa on alkaneena
    vuotena tulossa Pohjois-Karjalaankin, esim. Pielinen
    soi festivaalien yhteydessä ollaan Sibeliuksen jalanjäljillä.

    Jussi Makkonen kertoi, että osa konserttituloista ja
    levymyynnistä käytetään Monolan aitan kunnostamiseen
    ja että tuo Sibeliusten häämatkan – nyt
    huonokuntoinen aitta – on herättänyt kiinnostusta
    ja porukkaa olisi tulossa ulkomaita myöten sitä katsomaan.

  7. Lissulle ja muille vielä vähän tuosta Sibeliuksen ”Teemasta ja muunnelmista soolosellolle”. Ennen eilisillan ohjelmaa olin kuullut kappaleen vain kahdesti, livenä kummatkin. Ensimmäisen kerran, kun Ville-poikamme soitti sen täällä Värtsilän seurakuntakodilla joku vuosi sitten ja toisen kerran nyt joulukuussa Meksikossa. Ville soitti sen konsertissaan ylimääräisenä numerona. Voitte kuvitella, että suuret tunteet olivat liikkeellä: Olimme tulleet kaukaa Suomesta, oli 5.12., itsenäisyyspäivämme aatto, poika on lavalla ja kertoo suurelle yleisölle soittavansa Sibeliusta oman synnyinmaansa kunniaksi. – Vieressäni istuva nuorimmainen kuiskasi minulle varsin aiheellisesti:”Koeta nyt äiti vähän nauttiakin tästä äläkä itke koko aikaa.”

  8. Näin juhlavuonna vinkkaan vielä, että googlettamalla
    Jean Sibelius: Impromptu op 5/5 musiikkivideo
    näette ”unenomaisen” videon Ainon ja Jannen häämatkasta,
    siinä kuljetetaan pianoakin veneessä.

    Tieto ja taito ei riitä siihen, että linkittäisin sen suoraan tänne.
    *
    Päivi K on kokenut tähtihetkiä Meksikossa.

  9. Kiitos Telle ym. ja Mikko! Olen tehnyt vaikuttavan matkan Kolille. Kuunnellen ja liikuttuen.

    Ihailen Jussi Makkosta, joka kiertää kouluissa kertomassa Jean Sibeliuksesta ja soittamassa hänen musiikkiaan. Se on palkitsemisen arvoista nuorisotyötä.

    Siinä samalla – jos olen oikein ymmärtänyt – tulee myös Jannen ja Ainon hääyön mökki kunnostettua.
    Sellaiseen saattaisi olla paikallaan myös Laakkosen avustus tai/ja Wärtsilä Oyj Abp:nkin.

    Suosittelen katsomaan netistä Jussi Makkonen Suomen kouluissa.

    Värtsihän on yllättäen todellinen kulttuurilehti!!!

  10. Nyt pukkaa radiosta tai teeveestä mielenkiintoista
    juttua joka aamu. Tänään ykkösen Aamu-tv:ssä,
    noin klo 9.50 – 10.00, haastateltiin Jussi Makkosta ja kuulimme
    myös Sibeliuksen musiikkia. Mikä parasta, taustalla
    näkyi koko ajan Kolin talvisia kuvia. Makkonen kertoili
    Sibeliuksen Lieksaan suuntautuneesta häämatkasta.
    Toivottavasti satuitte katsomaan!

  11. Katsoin tuon jutun. Jussi Makkonen kertoi mm. siitä miten hyvin ja innostuneesti koululaiset ovat suhtautuneet Sibeliuksn musiikkiin, jota he esittävät. Enkä yhtään ihmettele sillä jo tämän nuoren miehen persoona ja omistautuminen asiaansa vaikuttaa kuulijaan. Makkonen kertoi olevansa Lieksan poikia syntyjään. Toivotaan menestystä hänen koulukiertueelleen myöskin siellä Ameriikan mantereella, jonne he matkaavat tekemään Sibeliusta tunnetuksi.

  12. Sellotaiteilija Jussi Makkosesta on juttu myös tuoreimmassa Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliitteessä Kantrissa.
    Juttu ”Sello soi Sibeliusta” löytyy mainitusta tammikuun julkaisusta sivulta 36. Se on luettavissa myös netissä osoitteessa http://www.kantrilehti.fi mutta tämä vaatii ainoastaan MT:n kestotilaajilta onnistuvan kirjautumisen
    Edesmennyt isäni tunsi joidenkin seurakuntakuvioiden kautta tämän lieksalaisen Makkosen perheen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *