Sektorit Värtsilässä

Elämää voidaan tarkastella neljän sektorin alueilla.
– Ensimmäinen sektori on markkinat ja yrityselämä.
– Toinen on valtio ja julkinen elämä; kirkkokin voidaan sijoittaa siihen.
– Kolmas on kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta.
– Neljänteen sektoriin kuuluu perhe, kotitaloudet ja intiimit suhteet.

Värtsilän Pitäjäyhdistyksessä on ollut ja on edelleen vilkasta kolmannen sektorin puuhaa vireän Värtsilän eteen. Erityisesti ihailen sen taitoa olla yhteydessä ensimmäiseen sektoriin. Kylätalo onkin kuin entinen kunnanvirasto Tohmajärven kunnan Värtsilän pitäjässä. Puuhamiehet ja -naiset ansaitsevat tohmajärveläisten kiitoksenosoituksen.

Näitä miettiessäni löisin netistä Kaisa Kumpulaisen tekemän tutkimuksen ”Kun pienestä kunnasta tulee kylä. Kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisössä”.

Tutkimus on Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Aueiden kehittäminen 33/2014.

Tutkimus on tehty neljän entisen kunnan alueilta: Konginkangas, Leivonmäki, Uukuniemi ja Värtsilä. – Värtsilä on esillä erityisesti sivuilla 27-29.

Tutkimus käyttää käsitettä ”kylä”. Mutta asiallisesti sanalla tarkoitetaan samaa kuin ”pitäjä”. Niinkuin minäkin olen tuota virallisesta hallintokielestä pois jäänyttä sanaa kolmannes sektorin käyttöön ehdottanut. – Mutta eipä nyt käydä riitelemään kahdesta sanasta: kylä vaiko pitäjä. Joka tapauksessa Värtsilän kylässä tai Värtsilän pitäjässä on muutamia kyliä eli kylässä on kyliä, jos sitä katselee ruohonjuuritasolta. Onneksi olkoon, Kenraalinkylä! Voititte seimikilpailun!

Onneksi olkoon myös, Värtsilän Pitäjäyhdistys! Voititte sen kisan, jolloin nimestänne väännettiin kättä! Mutta nyt kun vääntö jatkuu, niin tutustukaa e.m. Kaisu Kumpulaisen tutkimukseen. Se auttaa puhumaan asiaa ja arvostamaan tekemäänne työtä.

Kumpulaisen tutkimukseen tutustumisen pitäisi kuulua Tohmajärven kunnan ja Tohmajärven seurakunnan luottamushenkilön velvollisuuksiin. Juuri nyt eikä viijestoista päivä! Nyt ollaan – edelleen – rakennemuutosten ajassa. Seurakunnassakin odotellaan isoa seurakuntien yhteistyön ja mahdollisten yhdistymisten aikaa.

Sitäkin tässä olen miettinyt, voisiko Pitäjäyhdistys järjestää joulukiireiden mentyä – ennen seuraavia Värtsilä-päiviä – seminaaripäivän teemoittamalla Kumpulaisen tutkimuksen antia.

Tietysti tieto lisää tuskaa. Mutta voi myös raivata rataa ajatusten aluille.

Kiinnostus Värtsilää kohtaan jatkui edellä kirjoitetun jälkeen niin, että klikkasin nettiin: Värtsilän kyläsuunnitelma 2006. Olin mykkänä yllätyksestä. Se on tehty silloin, kun minä oli maannut eläkkeellä viisi vuotta. Ja nyt vasta olen löytänyt sen.

Suunitelman on laatinut Värtsilälautakunta ja Värtsilän Pitäjäyhdistys. Allekirjoitus 19.6.2006 Heino Turunen. Oikoluku 29.6.2006 Katja Turtiainen. Suunnitelma on loistava. Mutta se samalla kertaa sekä järkyttää että haastaa. Se osoittaa, ettei Tohmajärveen ole menty ihan tumput suorina. Täällä asuvilla on ollut näkemyksiä tulevaisuudestaan.

Suosittelen oman edun nimissä tutustumista mainittuun suunnitelmaan vuodelta 2006. Suunnilmassa on myös maininta, että sen yhteydessä tehty kysely olisi toistettava.

10 comments for “Sektorit Värtsilässä

  1. Erkki L. Olet monessa yhteydesä tuonut esille VÄRTSILÄN PITÄJÄ nimen, vanhan nimen, nyt uudessa ja oikein hyvässä käytössä. Minulla olisi tässä Sinulle, Kotiseutuyhdistykselle, Pitäjäyhdistykselle ja Värtsin lukijoillekin mietittäväksi voitaisiinko kesällä vietettävistä Värtsilän pitäjän juhlista Värtsiläpäivistä ruveta taas käyttämään nimeä Värtsilän pitäjäjuhlat.
    Tämä nimi oli käytössä silloin kun näitä juhlia alettiin viettää 1970-luvulla. Alkuun juhlan järjstelystäkin vastasi pitäjäjuhlatoimikunta paikalliset järjestöt Kisa, Riistamiehet, Martat edustajineen ja muutkin talkoolaiset vapaaehtoiset. Sitemmin kun kunta virkamiehineen ja lautakuntineen tuli vahvemmin mukaan juhlajärjestelyihin alettiin käyttää nimeä Värtsiläpäivät. Kysymys siis kuuluu: Olisiko ideaa palata alkuperäiseen, nykyistä pitäjäkäsitettä tukevaan nimeen VÄRTSILÄN PITÄJÄJUHLAT.

  2. Tämän päivän sanomalehti Karjalainen toteaa sen, että nimi Kiihtelysvaaran pitäjä kelpaa Joensuunkaupungille. Hallintoalueiden koon kasvaessa otetaan käyttöön entiset hyvät nimet sovellettuna olemassa olevaan tilanteeseen.

    Koska se sanomalehti sanoo jutun olevan Tohmajärvenkunnan Värtsilän pitäjästä. Luulisin tämän nimikäytännön vakiintuvan parin- kolmenvuoden sisällä.

  3. Seppo ja Kalevi, olette asian ytimessä. Tätä olen tarkoittanut pitäjä-sanan uuskäytöllä. Sepon ehdotusta kannatan täysillä sielun ja ruumiin voimilla. Tästähän ei ole MITÄÄN haittaa Tohmajärven kunnalle. Sen entinen kappeli Kiihtelysvaara näyttää nyt esimerkkiä Joensuussa. Mutta Värtsilä on ollut edellä kävijä, koska se on enemmän kuin kylä.

    Tohmajärven UUSI kunta juhlii 10-vuotista taivaltaan. Miksi me Tohmajärven värtsiläiset emme viettäisi kesällä VÄRTSILÄN PITÄJÄJUHLAA????

    Suunnitelmissa on Värtsilän viirin ja pöytästandardin valmistaminen. Pitäjäjuhla saa siitä loistavan ohjelmakohdan, kun viiri nostetaan salkoon.

    Korostan lopuksi, että Värtsilän pitäjä on vireä osa Tohmajärven kuntaa, jolla on ”rajattomat mahdollisuudet”. – Tähän kytkyyn liitän myös Värtsilän kirkon, joka on Tohmajärven seurakunnan omaisuutta ja käyttämahdollisuus.

    Kun yli 10 vuotta sitten tein oman osani kuntaliitoksen eteen, niin en tietenkään tarkoittanut, että Värtsilä tyhjennetään (tyhjentyminen on aivan eri asia). Suurempien kuntayksiköiden aikana on yhä ajankohtaisemmaksi tullut sektoriajattelu.
    Niissä kunnissa ja seurakunnissa, missä on taitavaa johtajuutta, tulevaisuuden kehitystä on alettu ajatella luovalla tavalla.

    Olen kirjoittanut luonnoksen, Miten esimerkiksi Tohmajärven seurakunta voi järjestää vähintään kaksi messua kuukaudessa Värtsilän kirkossa/seurakuntakodissa. Tarjoan sitä luettavaksi lähiaikoina – vaikka olenkin vain eläkeläinen.

  4. Kylä / pitäjä -sanojen pohdiskelua vielä. Pidän perustärkeänä, että ajattelumme ja toimintamme pohjana on Värtsilän pitäjä. Se on tärkeää kaikille värtsiläisille, jotka asuvat Värtsilän ERI kylissä: Niiralassa, Patsolassa, Pykälävaarassa, Tervavaarassa, Kenraalinkylässä, Kaustajärvellä. On mahdollista, että joku haluaa asua edelleenkin Uusikylässä. Miksei myös Sikkervaarassa.

    Asuinpaikkansa voi ilmoittaa eri tavoin. Minä asun Värtsilän Kaustajärven kylässä. Tai lyhyemmin: asun Värtsilän Kaustajärvellä. Virallisesti: asun Tohmajärven kunnan Kaustajärven kylässä. Mutta sieluni on Värtsilän pitäjän Kaustajärvellä. Ja se ei ole mikään pikku juttu! Ja tietysti olen Tohmajärven kunnassa kirjoilla, myös Tohmajärven seurakunnan jäsen, ainakin vielä.

    Nimet kaipaavat nyt päivitystä, jotta Värtsilän tuntisimme mukavaksi ja motivaatioille löytyisi pohjaa. Helpoin tie, jossa asiallisuus ja mediatieto toimisivat yhdessä, on seuraava:

    Värtsilän Pitäjäyhdistys tekee yhdistysrekisterilain mukaisella tavalla sääntömuutoksen: kylä-sanan tilalle pitäjä. – Kylätalon seinään talon nimeksi: Värtsilän pitäjätalo (tai lyhyemmin vain Pitäjätalo). Vuokrasopimus kunnan kanssa voidaan tältä osin muuttaa, jos on tarpeen.

    – Media- ja mainoskulttuurin antaman tiedon mukaan Värtsiläpäivät voidaan säilyttää, vaikka asiallisesti ne ovatkin Värtsilän pitäjäpäivät tai Värtsilän pitäjäjuhla.

    Arppen pihassa VÄRTSILÄN PITÄJÄTALO !!! Siinä menneisyyttä ja tulevaisuutta – lähimenneisyydeen tilalle.

    Värtsilän alasajon yksi syy oli se, että kuntaliitoksessa perustettiin Värtsilälautakunta. Värtsilän Pitäjäyhdistys olisi riittänyt hoitamaan yhteistyön kunnan kanssa, niinkuin nyt tapahtuu.

    Seurakuntaliitoksen seuraamukset menivät mettään, kun perustettiin Värtsilän seurakuntapiiri seurakunnan organisaatioon eli ohjaukseen. Olisi riittänyt kevyempi toimintamalli – ei hallintomalli, vaan toimintamalli. Siitä kirjoitan myöhemmin.

    Nyt joku kysyy, millä valtuudella minä tällaisia kirjoittelen. Vastaus: kuntalaisena ja seurakuntalaisena, jolla on pitkä kuntapoliittinen kokemus ja järjestötyön kokemus ja tutkimustietoa suomalaisen yhteiselämän eri vaiheista ja siitä, mitä nyt ns. rakannemuutossuunni telmat tarjoavat.

    Ja onhan minulle viime kesänä kukkien kanssa annettu Vuoden Takojan vasara!!! Ja minä rakastan Värtsilää! Värtsilän pitäjää Tohmajärven 10-vuotiaassa kunnassa! Ihailen järjestötyön aikaansaannoksia Värtsilän pitäjän kolmannella sektorilla.

    Kun ajelen Arppen raittia pihaan, muistan entistä kunnanvirastoa ja katselen, että tuossa on nyt Värtsilän pitäjätalo, vireän Värtsilän keskus.

  5. Erkille terveisin. Olet oikeilla jäljillä Pitäjä- eli kyläsuunnitelmasta. Ne tarkoitettu myös päivitettäviksi ja suositeltu päivitysvälikin on viisivuotta. Joten on jo reilusti yksi päivitys jo jäänyt tekemättä.
    Eihän siinä muuta, kun taas koko pitäjäväki koolle pariksi iltarupeamaksi ja käydään korjattavien asioiden kimppuun.

  6. Sanon Erkille kiitoksen kumarruksen kanssa siitä työstä, jonka olet tehnyt kotiseudun eteenäiden vuosien aikana.

  7. Kunpa saataisiin lisää Erkkejä, Heinoja, Jaatisia …!

  8. Ennen kuin alkaa Värtsin joulutauko, kirjoittelen, mitä kirkon ylätasolla ajatellaan meneillään olevan ison seurakuntaremontin vaiheilla – seurakuntien kulttuuriperinnöstä.
    Siitäkinhän on kysymys Värtsilän kirkon ulkomaalausvitkuttelussa. Seinien sisällä on nimittäin erittäin merkittävää kulttuuriesineistöä.

    ”Arvokkaat kirkot ja niiden arvoesineet ovat jatkuvasti seurakuntien käytössä. Kirkkorakennukset, niiden sisustus ja arvoesineistö sekä hautausmaat ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriympäristöä.

    Kulttuuriperintö ei säily itsestään. Siitä on huolehdittava…Seurakunnat vastaavat itse kulttuuriperintöomaisuudestaan. Kukaan muu ei siitä huolehdi.”

    PAITSI Värtsilän Kotiseutuyhdistys ry. Ja jotkut muut aktivistit talkoolaiset siellä täällä isänmaassa.

    Tulkoon tämä tiedoksi, kun Tohmajärven seurakunta on ajamassa sisään meneillään
    olevassa seurakuntien yhdistymis-/yhteistyöremonttiin. Tämän on huomannut mm. kirkollisten ilmoitustemme kohdista, jolloin virasto on kiinni koulutuksen vuoksi. Toivottavasti myös vuoden vaihteen jälkeen aloittavat uudet luottamushenkilöt saavat koulutusta. On myös mahdollista kenen tahansa olla utelias ja klikata: sakasti.evl.fi – Suomen ev.lut. kirkko.

  9. Värtsissä on sivuttu tätä aihetta mm. 23. syyskuuta, jolloin on julkaistu juttu otsikolla: ”Kun pienestä kunnasta tulee kylä”. Juttu on höystetty yhdeksällä kommentilla.
    Silloisessa omassa kommentissani kerroin mm. Värtsilälautakunnasta. En voi siis nyt olla ihmettelemättä Erkki L:n kommentissa 19.12 klo 16.27 ollutta (tai ainakin niin ymmärtämääni) väitettä, että Värtsilän periksiantamisen pakkotila olisi jotenkin suoraa seurausta sekä kunta- että seurakuntaliitoksen tueksi luotujen aluehallintoelinten perustamisesta.

    Mielestäni esim. Värtsilälautakunnan olemassaololla ja toiminnalla vahvistettiin omalta osaltaan jopa merkittävästikin mainittuja toista ja kolmatta sektoria, koska lautakunnalla kuitenkin oli hallintosääntöön perustuen selkeää päätösvaltaa.

    Seurakuntapiirin piirineuvosto oli puolestaan enemmänkin keskusteleva ja neuvoa antava taho; valmistelimme ja esitimme eteenpäin Värtsilän seurakuntapiiriä ja kirkkoa koskevia asioita. Tämäkin elin oli aikansa hyvä ja tarpeellinen, mutta sehän lakkautettiin sittemmin tavallaan tarpeettomaksi jääneenä omasta pyynnöstämme!

    Mitään haittaa eli vahinkoa, joka näiden alue-elinten toiminnasta olisi seurannut, en pysty molemmissakin mukanaolleena ainakaan näin äkkipäätä nimeämään.
    Kuten olen sen jo aiemminkin tehnyt selväksi, luottamushenkilönä tietyillä perusteilla kannatin kuntaliitosta ja vastustin seurakuntaliitosta eikä mielipiteeni ole nytkään sinänsä siitä mihinkään muuttunut; äänestäisin tänään samalla tavalla.

    Käytyjen silloisten vääntöjen varjopuolista mainittakoon mm. että kuntaliitosta vastustaneet valtuutetut taisivat saada tietyltä taholta aivan henkilökohtaistakin roskapostia, joka saattaa valitettavasti vieläkin mielissä kummitella. Itse annoin seurakuntaliitoksesta Karjalaisen toimittajan pyynnöstä haastattelun, jossa totesin muistaakseni ”tiettyjen kuppikuntien tahtovan vängällä Tohmajärven syliin”. Kun tämä sitten julkaistiin, päälleni tultiin välittömästi. Mielestäni nämä kuppikunnat saisivat nyt Erkin esimerkkiä seuraten kiireenvilkkaa ilmoittautua Värtsilän kirkkotalkoisiin.

    Tätä(kin) kaikkea tunteenpalo ja vääränlainen herrapelko herättää; asioidenhan pitäisi riidellä eikä ihmisten. Menneet ovat menneitä, mutta seuraukset tietysti näkyvät ja valitettavasti jopa pysyvät!

  10. Jussille rehti kiitos kommentista! Se antoi minulle syyn mennä Värtsissä taakse päin siihen, missä oli esitelty e.m. tutkimus. Sen jutun kommenteissani on paljon kirjoitusvirheitä, ja ä:n pilkut puuttuvat. Se johtuu siitä, että makasin Kuopiossa ohitusleikkauksen jälkeen selälläni tabletti-tietokone mahan päällä.

    Sitten olin unohtanut koko tutkimuksen ja heräsin asiaan vasta nyt, kun olen tehnyt havaintoja siitä, missä olemme nyt Värtsilässä ja tarttisko tehrä jotain.

    Kuntaliitoksen (2005) toteutumiseksi tein – pyydettynä – hyvin keskeisellä tavalla töitä, ja sen sain kyllä tuntea nahoissani. Värtsilällä
    ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia täyttää niitä velvoitteita, jotka laki edellytti ja edellyttää yhäkin.

    Seurakuntaliitoksen (2003)pani alulle piispa, kun pyysin lakiin perustuvaa oikeutta päästä eläkkeelle. Tuomiokapituli ei halunnut enää kirkkoherraa Värtsilään. V.t. kirkkoherroina toimivat Pauliina ja Jari Kainulainen siihen asti, kun seurakunta siirrettiin Tohmajärven seurakuntaan. Tämän vastustaminen ei ollut mahdollista. Virhe vain tapahtui siinä, ettei Värtsilästä tehty kappeliseurakuntaa, joka olisi saanut papillisen ja kanttorin virka-avun Tohmajärven seurakunnasta. Ja olisihan virallisen apulaisen virka voitu muuttaa kappalaisen viraksi, työalueena koko Tohmajärvi, kuten on nytkin.

    Värtsilälautakunta sai aikaan jotain, kuten Jussi todistaa, ja seurakunnan piirineuvosto teki, mitä seurakunta antoi tehdä. Värtsilälautakunta oli saattohoitaja, joka teki viiden vuoden aikana, mitä lautakunta kunnan organisaatiossa saattoi tehdä.

    Onneksi se on kuitenkin nyt historiaa ja onneksi jo silloin oli 20 vuotta sitten perustettu Värtsilän Pitäjäyhdistys, joka nyt on Värtsilän edenvalvoja. Onneksi myös nykyinen kunnanjohto arvostaa pitäjäyhdistyksen toimintaa.

    Kunnan ja kolmannen sektorin välille on nyt kehittymässä hedelmällistä yhteistyötä. Niin täällä kuin muuallakin maassamme. Tässä Värtsilän pitäjätalo voi olla esikuvallinen koko maassa.

    Seurakunnan ja Värtsilän kirkon ystävien yhteiseloon palaan – ”uhkaukseni” mukaan –
    myöhemmin. Kirjoitan asiasta, johon syventymään menemistä – Jyväskylään 13-14.2.2015 – suunnittelen parhaillaan. Haen kokonaiskirkollista pohjaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *