28 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 42

  1. Mä lehden luin, nimittäin aamun
    Karjalaisen.

    Siellä on uutinen “Uutisalasimen
    tilaajat myöntymässä tappioon”.

    Tässä lainaus: “Eihän kukaan halua ostaa
    lehteä, jota pitäisi tehdä puoli vuotta
    ilmaiseksi, kun tilausmaksut on jo kerätty”.

    Ja että:
    “Velomuskanne käräjäoikeudelle vaatisi
    1300 tilaajan lähtemistä mukaan”.

    *

    Uutisalasin oli Tohmajärvi-Värtsilä
    alueen suosittu paikallislehti jolla
    oli noin 2000 tilaajaa.

  2. Uutis Alasimesta jäi mieluisa muisto. Mutta ei kannata ryhtyä mihinkään korvaushankkeisiin. Elämässä eivät kaikki asiat mene, niinkuin toivotaan. Ei ainakaan yrittäjillä tänä aikana.

    Nyt keskitytään Koti-Karjalan “kuluttamiseen” ja pidetään huolta siitä, että sen tilaajia riittää ja – mennään siihen kauppaan, joka ilmoittaa tarjonnastaan Koti-Karjalassa.

  3. Itseltäni jäi kolme tilausmaksua sisään; sekä oma että kaksi lahjatilausta. Enpähän lähde niitä käräjöimään, mutta olisihan tämän lakkautusasian voinut huomattavasti tyylikkäämminkin tietysti hoitaa.
    Lehtenä Alasin oli minulle tärkeä; seikka joka siinä kyllä oikeasti jonkin verran kautta linjan häiritsi, oli suuri kirjoitusvirheiden määrä. Kiirekö lie ollut kun oikolukuun ei voitu enempää satsata!

  4. Ei muutaman kympin takia kannata käytä käräjöimään.
    Meille on tullut Kiteen Lehti nykyinen Koti-Karjala yli 50 vuotta.
    Ei tarvitse tilausta uusia.

  5. Ja olihan siellä osakkeenomistajiakin.Muistelen m.m. Oton(Rummukkalan) olleen yhdellä osakkeella lehtiyhtiön omistaja.

    Muistui mieleen tänään, kun kävin Ottoa moikkaamassa Pikkupihassa.
    “Mikäpä tässä, kun ei koske mihinkään. Tähän tuoliin aina tulen, kun on niin mukava tässä istua”

    Muisti tietysti jo pätkii eikä näkökään ole häävi. Ihmekkös tuo kun mittariin on kertynyt jo pian 104 vuotta. Iloinen tuike silmäkulmassa on kuitenkin ennallaan ja peruspositiivinen mieli.

  6. Kommenttini 1. kappaletta pyydän anteeksi! 2. kappale ansaitsee sitä vastoin puolesta puhumista.

    On tuo takominen noussut päähän!

  7. Ei jäänyt kovin korkeata kuvaa lehden yrittäjäpariskunnasta.

  8. “Lyö lyötyä-viikot” jatkuu? Kannattaisiko lukea tämän päivän “pääkirjoitus”?

  9. Kyllä me Suomalaiset niin kuin muualla Euroopassa olemme tottuneet nettilehtien rinnalla sohvalla löhötessämme lukemaan paperilehteä jonka sivut taipuvat meidän käsissä. Koti-karjalalle haluaisin esittää toivomuksen, että heidän toimitus laajentaisi toimintaa ja kertoisi Tohmajärven asioista. Jos näin tapahtuisi haluaisin tilata Uutis-alasimen tilalle Koti-Karjalan.

  10. Kiitos Eiralle kun laitoit Värtsistä myös mobiiliversion!

  11. Kiitos itsellesi vinkistä.

    ihmettelin tänään radiouutisista juttua paperittomien terveyspalveluista ja niiden järjestämisestä. Jäin ihmettelemään, ketä ovat paperittomat? Jäniksen kirjoissako? Eikös kaikilla suomessa asuvilla ja maahantulleilla pitäisi olla virallinen identiteetti. Mitenkähän pääsisi jäniksen kirjoihin…:) ?

  12. Koska nimimerkkikirjoittajien syyllistäminen
    on nostanut taas kerran päätään Värtsissä,
    saanen sanoa muutaman sanasen.

    En viitsi aiheesta enää provosoitua. Olen ollut
    huomaavinani, että jos keskustelu jostain aiheesta
    käy kuumaksi ja jos joku esittää erivävän mielipiteen
    nimimerkillä, niin silloin meitä kaikkia “puskasta
    ampujia” syyllistetään.

    Mutta mihin nämä – KERTAKÄYTTÖNIMIMERKIT – sen jälkeen
    katoavat? Harvoin he edes puolustavat kantaansa? Säikähtävätkö
    “kuoliaaksi” vai oliko nimimerkki sittenkin sellaisen henkilön,
    joka yleensä kirjoittaa omalla nimellään, mutta halusi nyt
    saada hemminki hämminkiä aikaiseksi?

    Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä että jokainen vastaa
    tekemisistään, ainakin itselleen. Nimimerkillä tai ilman.

    Toivottavasti tämä kirjoitukseni ei lietso vihapuheita.
    Yhdessähän tätä Värtsiä on toimitettu ja Eira on ollut
    ohjaksissa.
    *
    Jouduin itse kahdeksankymmentäluvulla identiteettivarkauden
    kohteeksi kun työpaikallani kirjastossa oli nimineulan
    rinnassa pitäminen pakollista. Siitä seurasi monenmoista
    harmia moniksi vuosiksi.

    Riitta Pakarinen/alias Tellervo/Telle

    PS 1 Sakarille terveisiä. Ei Värtsi ole entisensä ilman sinua.

    PS 2 Aivan yhtä pahalta se tuntuu jos joku ampuu nuolen omalla
    nimellään.

  13. Olen samaa mieltä Tellen kanssa. Itse käytän Maija- Liisa
    nimeä myös siksi, koska minulla on useita kokonimikaimoja,
    jotka eivät näin toimiessani tule sekoitetuksi mukaan.
    ____________________________________________________________

    Henkilöitä Värtsilästä.

    Fil.tri Matti Varonen (1861- 1911) oli suomalainen kansantieteilijä, joka toimi suomen kielen lehtorina ensin
    Rauman seminaarissa, sitten vuodesta 1901 Sortavalan seminaarissa. Hänen väitöskirjansa oli “Vainajain palvelus
    muinaisilla suomalaisilla”. ( 1895, laajennettu 1898), josta
    salakirjat on julkaissut joitakin vuosia sitten erinomaisen
    näköispainoksen.

    Sukulaisten piirissä Matti Warosella oli meidän perheemme
    suullisen perimätiedon mukaan osuva, joskin hieman makaaberi
    kutsumanimi “Vainaja Waronen.” Näin kirjoitta Eero Waronen tänään.
    ———————————————————-
    Minä kuvasin kesällä kierroksellani näiden veljesten, prokuristi
    Antti Warosen ja tohtori Matti Warosen hautakiven Tohmajärven
    vanhalla hautausmaalla. Kotitalo on sijainnut Värtsilässä Niiralan tullin luona, ns. prokuristi Warosen talo. Osa tilasta
    on jäänyt luovutetulle alueelle Kakun kylän mukana. Se ulottui
    Jänisjärven Soilukanlahteen saakka.

  14. Kiitos Telle mieltä lämmittävästä näkemyksestäsi. Sinulle ja muillekin selityksenäni, että tunkki unohtui sen yhdistyksen porraspieleen, joka käynnistelee toimintaansa nimimerkkijahdilla.

    Kuinka kukaan voisi Värtsiin hermostua, omaan ihkuumme. Ja vielä nyt, kun Eero-Mattikin aloittaa akvarellien aiheiden parissa. Jos olen käyttänyt väärää sivistyssanaa, se johtuu siitä, että kuulin sen äskettäin, mutta suomentamattomana.

  15. Tiedustelen Maija-Liisalta, että mahtaako kysymyksessä olla sama Matti Varonen, johon törmäsin etsiessäni Pälkjärven murretta koskevia tutkimuksia. Löysin Matti Varosen käsinkirjoitetun ja ilman vuosilukua olevan laudatur-työn “Tohmajärven, Pälkjärven ja Kiteen kielimurteesta”. Sijoitin tutkimuksen käytetyn kieliasun perusteella 1880-luvulle.

  16. Untolle: Saattaa hyvinkin olla sama henkilö kysymyksessä.
    Tämä Matti Waronen on “uusi” tuttavuus meidän sukututkimuksessamme, ja on herättänyt mielenkiintoa useissa
    meissä tämän hautakiven löydyttyä.

    Matti ja Antti Waronen kuuluvat näillä näkymin nk. Kaurilan
    haaraan. Varolan talo sijaitsi siinä nykyisen tullin luona.
    Pälkjärvellä oli Maijala- niminen tila. Tohmajärven Varosten
    sukukirjalle on tulossa jatko- osa, jossa lisätietoa tulee.

    Tilasin itselleni “Vainaja- Warosen” kirjan. Mielenkiintoista!

  17. Kaustajärven Salakalastajat kiittävät valtakunnan hallitusta yli 65-vuotiaiden kalastusvapauksien varmistamisesta ja harkitsee kiitokseksi yhteisönsä nimen vaihtamista Kaustajärven Vapaakalastajiksi.

  18. Jospa kiiteltäisiin sitten, kun suomalaisista kaupoista saa nykyistä enemmän suomalaista kalaa, toivoo yli 65-vuotias, joka ei oikein enää itse pääse kalaveneeseen. Miten sitten organisoidaan, että myös 65-vuotiaat voisivat muuttaa osan saaliistaan euroiksi, etteivät valtio ja marketit pane näppejään väliin, EU:sta puhumattakaan?

  19. Tänä aamuna me yli 70-vuotiset saatiin vain 1 siika, pieni sekin. Ahvenia ja särkiä tuli riesaksi asti.Kukkoon käypiä onhan ne, jos sormet perkaamisen kestää. Kyllä sitä jo aika kompuroita ollaan veneeseen pääsemään ja pois.

  20. Ei siitä kauppaan asti olisi ollut. Vaikka mitenpä sellainen muutenkaan nykyisin onnistuisi. Minä sitä vastoin savustin kaupasta ostetun siian lounaaksi. Salaatin kanssa maistui hyvältä.

    Olenkohan joskus jo tinkinyt valmistusohjetta, miten pienistä ahvenista ja särjistä saa kalasäilykettä pikku purkkiin, jossa on jäljellä kunnollinen kansi. En millään raaskisi heittää lasinkeräykseen ihan kaikkia purkkeja.

    Äiti sitä kalasäilykettä teki, ja se maistui tosi hyvältä. Mutta hänen kuolemastaan tuli keskiviikkona kuluneeksi jo 24 vuotta.

  21. Elä Irene kehtoo! Tuo kalatouhu vaan vetreenä teijätkin pitää! Varovasti nyt kylmän veden aikaan veneessä – ja liivit päälle… Mie kippasin äsken Kukkolammella jo veneen ympäri, olemattomiin jäi siellä kalastelut tänä vuonna. Joelle menen kyllä huomennakin uistelemaan 😉 Mukavaa viikonloppua kaikille!

  22. Pappilanpellon rannasta kävin tänään onkivapani pois eli kesäkalastus on nyt loppu. Mukava olikin kesällä naapurin ja naapurin kissan kanssa tiirailla kohon painumista veden alle. Kissa jännitti varmasti enemmän kuin me onkijat ja olihan se onnessaan kun pieniä särkiä ja ahvenia napattiin. Tosin pelotti vetää onkea pois vedestä kun kissa hyppäsi jo kohon nähdessään puolen metrin loikan ylöspäin. Onneksi en saanu koskaan saaliiksi kissaa… Jänisjoki oli tänään tyyni ja tosi kaunis ja sääkin tosi upea. Noista Erkin mainitsemista kalasäilykkeistä tuli mieleen että eikös Raerinteen Jussi joskus laittanut ohjetta. Olen itsekin maistanut näitä herkkuja joskus ja esim. särjestähän saa tosi hyvää purkkikalaa.

  23. Nyt minäkin muistan Jussin opit. Mutta mitenkähän ne saisi uudelleen näkyviin. Voisko kirjastotäti ammattitaidollaan auttaa?

  24. Jussille pojot yrityksestä ja hyvästä onnistumisesta.

    Nyt vain jatkat hyvien linkkien antamista. Ja muitakin uusia mukaan, näin tämä verkkolehtemme täydentyy entisestään.

  25. Kiitos Jussille!

    Sakarin kanssa olen samaa mieltä Värtsin täydentymisestä. Joskus kylläkin tuntuu kuin kaikki eivät oikein ymmärtäisi, mikä aarre meillä on tässä verkkolehdessä. Missä muualla näin nopeaa lähitiedottamista! Kaiken keskittämisen rinnalla on myös TÄMÄ keskittämisen mahdollisuus.

    Ja Värtsiähän luetaan myös ympäri maailman. Miten mukavaa onkaan lukea juttuja esimerkiksi Sakarilta, Jorelta, Peralta, Lissulta, Maija-Liisalta, Alpoaatokselta ja monelta muulta, paikallisista kirjoittajista tietysti puhumattakaan. Värtsin kautta meillä on yhteys Värtsilän kouluun, jonka säilymistä toivomme. Ehkä voisi enemmän löytää tietoja myös yhdistysten ympäriltä! Vai onko juttutulvan vaara liian lähellä?

  26. Kuuntelin Pohjois-Karjalan radiota ollessani kotiseudullani viimeviikolla. Taiteilija Heikki Turunen julkaisi kirjan Karjalan kuningas. Kirjailija osaa improvisoida asiat omasta vinkkelistä.
    En usko hänen tarinallaan olevan mitään yhteyttä historiassa eläneeseen Karjalan kuninkaaseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *