Kiitokset lämpimistä kannanotoista! Eihän se vanha Värtsilä mikään Eldorado ollut, mutta omasta mielestäni ja ehkä muutaman muunkin mielestä ainakin sinne päin. Eipä muita taida olla enää kovinkaan monta jäljellä muistelemassa entisiä aikoja kotikylästämme.
Sotien ja evakuointien jälkeen jäi Värtsilän kunnasta jäljelle enää murto-osa. Puhuttiin pitkään tynkä-Värtsilästä. Kunnan toiminta jatkui vireänä, periksi ei annettu. Kunnanjohtaja Pentti Huttusen kaudella heräsi ajatus Värtsilä-seuran puheenjohtajalle Aarre Partaselle kysellä Värtsilän kylän vanhoista kartoista, olisiko vielä tallella. Ja löytyihän niitä.
Värtsilän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaava v. 1926.
Olivat tosin niin haurastuneita ettei uskaltanut paljon auki rullata. Löytyi mm. upea Värtsilän taajaväkisen yhdyskunnan asemakaava vuodelta 1926, vahvistettu maaherran luvalla 30. päivänä maaliskuuta 1926. Tästä kartasta saimme kopion Valtion arkistosta. Värikopion koko on 25×45 cm. Mielestäni kopio on kaunis patinoituneine väreineen.
Vanha-Värtsilän päättäjät eivät silloin päässeet yksimielisyyteen suunnitelmasta, onneksemme, voisi sanoa tänä päivänä. Aikamoisia visioita on suunnitelman tekijä laatinut jo silloin. On kolmikerroksisia kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja, kirkkoja, urheilukenttiä jne. Melkoisen vaikea pala tutkittavaksi, ovat nämä seuramme jäsenet, herrat ja rouvat todenneet. Kartta on mielestäni kaunis silmällekin. Meidän kotona se sai seinälle arvoisensa paikan vanhan kullan värisine kehyksineen.
Ruskaista syksyä, toivottavat Hilkka ja Ake.
Ompa tosiaan kauniin värinen. Siitä vaan kankaan kuosiksi.
Kyllä tuo toteutuessaan olisi ollut Eldorado meille monelle.
Kadut kuin Amerikan raitilla.
Mummoni innostui usein kehumaan vanhaa Värtsilää hän lopetti juttunsa aina heittoon että jos se suomalaisilla olisi saanut olla olisi se nyt vähintään kauppala,kyllä se niin vilkas paikka oli.
Lämmin kiitos, Hilkka ja Ake! Tuli heti mieleen kysymys, olisiko mahdollista hankkia Valtion arkistosta Värtsilän kylätalon seinälle samanlainen taulu kuin teillä on.
Missä mahtaa olla se haurastunut alkuperäinen asemakaavakartta. Muistelen kuulleeni, että se löytyi kylätalolta (entisestä Värtsilän kunnan arkistosta) ja korjattiin talteen. Kenen hallussa ja missä nyt?
Hyvä kysymys, Seppo! Tarttis tehrä jotain! Kun vain jaksais.
Eikös tätä ”painokuvaa” ole ollut
myynnissä Värtsiläisten seuralla, esim.
Värtsiläpäivillä?
Muistelen, että meilläkin on tälläinen, tosin
se on kehystämättä rullalla, hyvistä aikomuksista
huolimatta.
Mökillä on myös A4-kokoisia ”siivuja” Värtsilän
vanhasta pohjapiirroksesta. Ne on Lissu Kaivolehto
kopioinut jostain arkistosta muutama vuosi sitten.
Eilen oli tilaisuus sivuta Wanhaa Wärtsilääkin
Pälkjärven hautausmaalle suunnatessamme.
Nuo Tellen mainitsemat ”karttasiivut” Värtsilästä sain ystävältäni, joka oli aikoinaan saanut ne Värtsilä-seuralta. Jos oikein muistan, niin niiden puuhamiehenä oli ollut Aarre Partanen.
Männä viikolla sain tiedon Timo Meriluodon karttasivustosta, jossa asiasta kiinnostuneille riittää tutkimista sadepäiviksi.
http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/index.html
Silmäilin pikaisesti Karttaluovutukset Neuvostoliittoon – osiota ja sieltä silmiini osui maininta: ”Viimeinen karttaluovutus tapahtui 12.7.1945 ja silloin karttalehtiä oli luovutettu 38 rautatievaunullista eli 15 780 735 kpl”. Ihan käsittämätön määrä!
Kiitos, Lissu, mielenkiintoisista tiedoista! Jos ne kartat ovat vielä KGB:llä, niin ehkä niitä sitten saa ostaa ale-hintaan, kun Venäjä on liittynyt EU:iin. Siihen suuntaanhan kehitys on menossa, kun tilannetta tarkastelee globaalisti Kiinan ja maailman poliisivaltio USA:n välissä. Sanokaa minun sanoneen Aleksis Kiven päivänä 2014.
Värtsilän kirjaston yläkerrassa sijaitsi seinällä joku Vanhan Värtsilän karttapiirros, joka oli muistaakseni nimenomaan A. Partasen käsialaa. Missä se nyt lienee; kylätalolla en ole sitä nähnyt, mutta todennäköisesti vika on ainakin tällä kertaa katsojan silmissä?!
Tuosta Lissun mainitsemasta karttaluovutuksesta tuli sivujuonteena mieleen DDR:n valtiollisen poliisin STASI:n arkistot. Niistä ainakin osa silputtiin arkaluontoisena aineistona itäblokin murtumisen/Saksojen yhdistymisen myötä ja tätä mainittua silppua on kai tullut peräti tuhansia junavaunullisia???!!!
Silppu on kuitenkin tallessa ja sen kokoamiseen katseltavaan muotoon on jo kehitelty tietokoneohjelmaa, joka perustuu valokuvattujen paperipalasten yhdistelemiseen.
Karttoja lienee jäänyt Suomeenkin ainakin pieni junan vaunullinen. A4 kokoon leikattua venäjänkielistä karttaa käytettiin makulatuuripaperina ainakin armeijassa. Minäkin olen kirjoittanut tuhansia kartan takapuolia täyteen tekstiä. Kartoista löytyneistä tutuista paikannimistä opin monet venäjänkielen aakkosista.. kuten Värtsilä, Kaurila, Onkamo jne
Netissä seikkaillessaan eksyy milloin millekin sivustolle. Tällä kertaa eksyin jonkun ihmemutkan kautta Finnan sivuille ja tein kuvahaun hakusanalla Värtsilä – tulos 371 kuvaa.
Alussa on paljon kuvia päivämäärällä 17.3.1940. On myös kuvia vuoden 1905 laulujuhlista, tehtaasta, ensimmäisen junan saapumisesta Värtsilän asemalle 16.7.1941, Värtsilän valtauksesta ym. ym. On myös kuvia muutamista kylistä. Pari kuvaa on nimetty ”Kauhtijärvi n. 7 km Värtsilästä 18.3.40”. Kysymyksessä lienee Kaustajärvi.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=värtsilä&prefiltered=museums&SearchForm_submit=Hae&limit=20&sort=relevance&retainFilters=0&filter%5B%5D=sector_str_mv%3A”0%2
Antoisaa kuvamatkaa menneisyyteen Värtsin lukijat!
Linkki avautuukin näköjään hakusivulle. Eli kirjoita hakukenttään Värtsilä (ellei se ole mun jäljiltä valmiina) ja klikkaa suurennuslasista.
Selailin juttuja periaatteella ”lokakuu eri vuosina”. Nostan nyt tämän esille tuon mukavan otsikon takia.
Joskus aikanaan Tiittasen Rami mainitsi, että ”aina silloin tällöin tänne tulee porukkaa, joilla on haaveita Värtsilän noususta”. Siihen porukkaanhan minäkin kuulun Eldoradoineni. Rami olikin aina Värtsilän puolesta..
Kyllähän tuo Jussin v.2014 näkemä kartta kirjaston yläkerrassa pitäisi voida jäljittää. Ketkä tahot olivat tyhjentämässä kirjastoa? Tohmajärven kunnan arkisto , Värtsilän osalta, ei taida olla asianmukaisessa kunnossa. Saimme sen kokea Valkoisen talon historian tutkimisessa.