23 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 36

  1. “Se on sitten syyskuu. Koulut alkoivat
    aikoinaan eka päivänä ja het’ perrään ol’
    potaatinnostoloma”, totesi siippa heti herättyään.

    Koska Värtsissä on puhuttu jonkin verran myös
    perunanviljelystä, heitänkin ilmaan kysymyksen
    mistä johtunee että pieni perunasatomme on
    ollut kovin rupista viime vuosina?

    Eikä se mokoma edes kukkinut tänä kesänä. Näyttää
    pellosta silti jotain löytyvän kun kävin kuopasemassa.

  2. Syyskuu on tullut ja perunat nostettu. Tänä vuonna olikin erittäin suuret ja hyvät perunat. Ei rupia. Omenoista ja pihlajanmarjoista taitaa tulla ylitarjontaa.

    Viinimarjat on kerätty pensaista ja ihme kyllä ainuttakaan rastasta ei havaittu käyneen marjapehkoilla. Tämähän ihmeellistä, kun mustikoitakaan ei joka paikassa ollut. Mitä lienevätin syöneet.

  3. Ullukassa sotki paikkoja harakka, joka ei ollut saanut hoitoa, kun Mielosen Seppo muutti Arppen pihaan. Mustikan väristä läjää oli joka paikassa, kunnes tein siitä raa´asti lopun. Ellinoora on nauttinut mustikoista, ja nyt syö puolukoita. Punaiseksi kirjailtuja läjiä joka kannan joka päiväl kompostiin, eikä yhtään keljuta.

    Pihlajanmarjoja roikkuu ikkunan edessä heiluvilla oksilla. Tekisi mieli ottaa kuva ja lähettää Värtsiin ihailtavaksi. Mutta jospa joku osaaja sellaisen ruutuun toimittaisi.

    Ehdotan, että tällä viikolla Värtsissä julkaistiin ohjeita, mitä kaikkea pihlajanmarjoista voi säilöä ja miten. Olen joskus herkutellut pihlajanmarjahillolla. Se sopii moneen menuun. Suunnitelmissa on sellaisen tekeminen taas. Mutta en minä sitä osaa, vaan jos tuo “sihteerikkö”!

  4. Kyllä tässä sadonkorjuuajassa on oma tunnelmansa.Meidän kulmilla on poikkeuksellisen hyvä sato herkkutateilla ja luumuilla.

    Hirvi auttaa omenoitten kanssa ,harakkapoikue hoiteli kiitettävästi punaherukan ja mansikan poiminnan.Ensimmäistä kertaa näin tänä kesänä myös rusakon nauttivan mansikoita ryytimaallamme.

    Viikonloppuna vietettiin täällä rannikkoseudulla “Venetsialaisia”.Kokkoja poltettiin mökkirannoissa ja jotkut posauttelivat raketteja pimeälle taivaalle.
    Tämä perinne on länsirannikolla jonkinlainen kesäkauden lopettajaisjuhla.

    Mitenkäs Värsiläläinen perinne RajanRyssäys meni?

  5. Rajaseudulla ryssähti. Ainakin sää oli hieno. Aurinkoinen mutta vähän kolea. Kun tulin paikalle niin koko seutukunta näytti olevan autoja täynnä. Myyjiä oli paljon ja katselijoita riitti. Myyjät varmaan toivoivat, että ostaisivat myös jotain eivätkä vain katselisi. Meillä täällä “Syrjälässä” kun ei ole juuri kauppoja minkä näyteikkunoita kävisi katselemassa. Tällaiset Potsi- ja Värtsiläpäivät, Rajan ryssäyset ovat pikku paikkakunnilla eräänlaisia “kokoontumisajoja”, joissa on mukava tavata tuttuja ja höpistä niitä näitä. Ja aina sieltä tulee jotain ostettuakin, varsinkin syötävää.

  6. Perunan rupisuus! Tavallinen perunarupi on eräs sienitauti tai oikeammin loinen, joka kasvaa ja voi hyvin perunan kuoressa. Tämä sieni viityy parhaimmin maassa, jonka ph on 6 – 6,5 ja voi huonommin maassa kun ph on 5 paikkeilla. Tuhka ja kalkki perunamaalla edistävät rupisienen viihtymistä ja lievästi hapan toimii toisinpäin. Samoin jos perunamaa on vuodesta toiseen samalla kohdalla niin perunan kasvua haittaavat mikrobit liääntyvät siinä määrin, jotta perunasato on lopuksi kananmunaa pienempää kauttaaltaan. Kansankielellä puhuttiin maan väsymisestä kyseiselle kasville.

    Telle vaihda perunamaan kohtaa ja ota uutta siemenperunaa siinä “maamiehen tietolaarin ” ohje perunaruven torjuntaan.

  7. Kaleville kiitos kaunis neuvoista,
    ehkä joku toinenkin ottaa niistä onkeensa.

    “Kananmunaa pienempää on”, luulen että
    paikaa on vaihdettava nous’keväänä.

  8. Kaleville kiitos myös täältä Ullukan rannalta! Ja onnittelut! Juoksit tasan 40 vuotta sitten 10 000 metriä aikaan 29.02,2. Se on Pohjois-Karjalan historiatilastossa – edelleenkin – toiseksi paras aika. Jukka Keskisalokin on yli 5 sekuntia perässä!!! Juuri päättyneessä Suomi-Ruotsi -maaottelussa pohjois-karjalainen Arttu Vattulainen tuli toiseksi. Mutta aika oli yli puoli minuuttia heikompi kuin Kalevin ennätys 40 vuoden takaa.

    Onkohan perunalla jotain tekemistä kovan juoksukunnon kanssa?

  9. Koulut, perunat, harakat, rajanryssäys jms. Vilkasta keskustelua tällä viikolla on aloitettu, ja sen toivon jatkuvan.

    Etelä-Karjalassa käydään samaan aikaan keskustelua kuntarakenteista. Lemin verkkolehti leminkirjava.fi välittää meillekin näyttöä siitä, miten kuntalaisille tarjotaan nykytekniikkaa hyväksi käyttäen helppoja mahdollisuuksia osallistumiseen. Kannattaa klikata: leminkirjava.fi / 2.9. Tänään kuullaan kuntarakenteesta.

    Tähän vinkkiini minulla on kaksi syytä: mainiot maatiaisperunat Lemin punanen ja Wärtsilän musta – kirkkoherrana Lemillä ja Värtsilässä – pottupappina nyt Arppen pihassa.

    Siis: potut pottuina myös Keski-Karjalassa, Joensuun kaupungista itään päin, “Arppen kaupungissa” (???) – ja tietysti Universumin Helmessä nipin napin Suomen puolella, Kaustajärvellä, kylässä jota kyltit ikävöivät siellä jossain…

  10. Jore kyseli aiemmin Rajan ryssäyksen menemisiä.. Unohtui mainita, että olihan täällä muutakin viihdytystoimintaa kuin meidän vanhempien “kokoontumisajot”. Niiralassa.

    Hotelli Joessa oli perjantaiehtoona karaoke. Teemana oli rokkimusiikki. Ihan hyvä kun on nuoremmalle väelle mieluisampaa viihdettä. Kyllä ne nuoret osaa. Eikä rokin rytke siihen loppunut vaan jatkui lauantaina teatteri-navetan vintillä niin pitkään kunnes ajoivat meidät pois. Siellä loppuillan teemana oli Irwin Goodmanin musiikki. Vaikka minä mielestäni osaan kaikki Irwinin laulujen sanat, niin olisin kyllä mieluusti halunnut ne kuulla solistin laulamanakin. Kuulostani on varmaan tullut niin valikoiva, etten kuullut laulamista, vaan solistin suun liikkeistä voin päätellä missä mentiin. Saattoi tietysti olla niinkin, että taustamusiikin teho oli säädetty hiukan yläkanttiin.

    Pitäjäyhdistys oli tilannut kaksi illan viihdyttäjiksi kaksi orkesteria. Illan aloitti Marika orkestereineen. Irwinin musiikista vastasi “Karjalan Kannas”.

    Hotelli Joki oli siirtänyt tarjoilun illan ajaksi hotellilta navetan vintille.

    Kiitokset vain Pitäjäyhdistykselle, puuhamiehille ja naisille, että jaksatte järjestää kansalaisille milloin mitäkin. Eihän ne kaikki satu kaikkien mieleen eikä kaikesta tule ansaitsemaanne kiitosta. Minä kuitenkin esitän lämpimät kiitokset omasta puolestani. Jatkakaa..

  11. Värtsilään on perustettu uusi yhdistys! Hienoa!

    “Venäläis-Suomalaisen Kulttuuriyhteistyön Ystävät – Solovej ry”

    Puuhamiehenä Kullervo Rauhala. Luvassa lähiaikoina mahdollisesti myös juttu aiheesta. Odotamme innolla!

    Tietolähde Facebook.

  12. Pitää paikkansa! Solovej ry avaa kulttuuriliikennettä kahteen suuntaan Värtsilä-Niirala rajanylityspaikan kautta. Tässä avautuu iso mahdollisuus monessakin mielessä.

    Otan vastaan jäseneksi halukkaiden nimiä. Järjestätymis/vuosikokous on su 28.9.2014 klo 18 kylätalossa. Tässä on selvä aukko Värtsilän muiden yhdistysten keskellä.

  13. Sään viilenemisestä on ollut hyötyäkin..
    Pääsi lämmittämään leivinuunia pitkän kesän jälkeen;
    tuli heti niin kotoinen lämpö tupaan. Jälkilämmössä omenan viipaleet kuivuvat mukavasti. Niitä onkin mukava natustella kun makean nälkä yllättää.

  14. Paljon onnea 70 vuotis päivän johdosta meille kaikille. Kansainvälinen kovapanosammunta Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyi 70 vuotta sitten.

  15. Palaan uudelleen Solovej ry .n merkitykseen. Joku saattaa vieroksua juuri nyt suomalais venäläisen kulttuuriyhteistyön kehittämistä. Meidän pitäisi nyt nimenomaan lisätä sitä. Kulttuuritilaisuudet ja vierailut rajan molempiin suuntiin ovat voimakas protesti sotilaallisten keinojen käytölle.

    kun USA boikotoi Moskovan olympialaisia, minulla televisiossa ohjelma, muistaakseni Sana sunnuntaiksi. Puhuin silloin, että poliitikkojen kilpaillessa vallasta aseiden takaa on maailman nuorisolle tarjottava mahdollisuus kilpailla rauhanomaisest. TV n ohjaaja näytti samaan aikaan ruudussa kahden nuoren, tytön ja pojan juoksua, kun he kantoivat radalla olympiasoihtua. Katsellessani kotona tuota etukäteen Pasilan studiossa nauhoitettua ohjelmaa minulta herahtivat kyynelet silmiin.

    Myöhemmin kuulin, että joku kansanedustaja oli eduskunnassa puhunut samalla tavalla.

    Toivon, että Solovej ry voisi aloittaa täällä Värtsilä Niirala rajan kahden puolen kulttuuritoimintaa saamalla vaikutteita ja ideoita venäläisesta ja suomalaisesta perinteestä ja nykyisistä käytännöistä. Minulla on sellainen näky, että tässä on hyvinkin isosta asiasta monessa mielessä. Me emme saa jatkaa vain tuijottamalla kauniita ja rohkeita made in Amerikka. Kulttuurilla on myös toisenlaisia kasvoja!

    Kulttuurikenttään voimme listata mm seuraavaa … laulu, soitto, tanssi, teatteri, kirjallisuus, käsityöt, ruuat, kieliopinnot, matkailu, kouluvierailut, partiotoiminta, urheilu, ekumenia jne. Siinä sivussa liikkuvat myös eurot ja ruplat.

    Ei nyt seisota tumput suorina! Ei anneta etsikkoajan mennä ohi! Tässä on kysymys ns kolmannen sektorin toiminnasta vireän Värtsilän hyväksi ja Tohmajärven tomereksi tekemiseksi. Ja samallahan siitä saa mielihyvää ja hyvää tuulta ja hymyä huuleen.

    Ei kun siis toimeksi!

  16. Onko Suomi-Venäjä Seuran Värtsilän osasto lopetettu, kun uusia ystävyysyhdistyksiä pitää perustaa? Vai onko vika toiminnan vetäjissä.. vai eikö vanhat jutut enää vedä…
    Eikö väheneviä voimavaroja olisi parempi keskittää jo toimiviin ja olemassaoleviin yhdistyksiin kuin perustella uusia, jotka sitten muutaman vuoden kuluttua kärsivät väen vähyydestä?
    Ja kun en tätä Rauhalaa tunne, mutta nimi kuulostaa tutulta. Eikö hänellä ollut jotain kulttuurivirityksiä rajan yli muutama vuosi sitten. Oliko siinäkin joku yhdistys…onko se jo haudattu ja kuopattu lopullisesti?
    Näitä nyt vain kyselen ja ihmettelen. Ei tarvitse vastata. Onnea vaan tällekin yhdistykselle järjestötoiminnan karikkoisella tiellä.

  17. Jos oikein muistan, Kullervo Rauhala luotsasi useita vuosia sitten Musiikkiteatteriyhdistys Anjushkaa. Kaveri asusteli Urheilutalolla, jonka postilaatikkoon minäkin toimitin hänelle jotakin yhdistyspostia.
    Huomattavin voimannäyttö mainitulla MTY:llä lienee ollut Laulu yhdistää Värtsilässä – tapahtuma.

  18. On tiettävästi muuttamassa Värtsilään ja siis tarjoamassa apuaan ja asiantuntemustaan vireän Värtsilän hyväksi. Minulla on sellainen tuoksu nenässä.

    Olin läsnä Laulu yhdistää tapahtumassa. Mukana oli myös Marjatta Airas laulamassa.

    Nyt kannattaa varustautua takomaan, kun rauta on jo lähes kuuma.

  19. Kun perustetaan uusia yhdistyksiä niin saadaan uusia yhdistyksen puheenjohtajia, sihteereitä ja hallituksen jäseniä.

    Muistui mieleeni sieltä Lieksan ajalta erään kylän urheiluseuran tapaus. Jäsenet päättivät vaihtaa pitkäaikaisen puheenjohtajansa nuorempaan ja vaihtoivat. Syrjäytetty puheenjohtaja perusti uuden urheiluseuran ja sai olla taas seuran puheenjohtajana. Ne ovat tärkeitä nämä luottamustehävät toisille ihmisille ja toiset eivät halua niihin suin surminkaan.

  20. Toinen Mooseksen kirja 18. luku.

  21. Erkki viittasi tuossa Raamatun esimerkkiin delegoinnista ja tehtävien oikeasta sekä vastuullisesta jakamisesta.
    Oikea tehtävien jakaminen on yhdistystoiminnan menestyksen avain.

  22. Aivan oikein. Kun olin nuorena pappina nuorisotyön johtamistaidollisessa seminaarissa, silloisen Teollisuuden Työnjohto-opiston kouluttaja kysyi, missä on ryhmätyön ensimmäinen ohje. Kukaan meistä papeista ei tiennyt. Silloin hän neuvoi: se on 2 Moos.18.

    Kyllä meitä vähän nolotti, kun sosionomi neuvoi. Mutta kokemus vaikutti myös positiivisesti. Siksi sen muistan yhä, ja se on juuri yhdistystoiminnan menestyksen avain.

    Mutta periaate sopii myös yhdistysten väliseen toimintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *