Arvoisat Värtsin lukijat. Löytyykö kotiarkistoistanne tai hallussanne olevasta Värtsilää koskevasta kirjallisuudesta kuvaa tehtaan isännöitsijänä toimineesta Paul Hendusesta? Tai onko jollain mahdollisesti tietoa Hendusen jälkipolvista joilta kuvia voisi löytyä.
Seuraavaan Pälkjärveläiseen on tulossa juttua Raivionhovin vaiheista ja olisi hienoa saada jutun yhteyteen kuva myös Hendusesta, joka oli yksi Raivionhovin isännistä vuosien saatossa.
Pälkjärveläisen toimituksen tietojen mukaan Paul Hendunen tuli Raivion hovin isännäksi 1860-luvun loppupuolella. Paul (Paulinpoika) oli syntynyt vuonna 1807. Nils Ludvig Arppe näki miehen kyvyt ja otti hänet maasmestariksi Värtsilän ruukille vuonna 1857 ja siellä hän toimi viimeiset työvuotensa. Hendusen perheeseen syntyi ainakin kolme lasta: kaksi tytärtä ja poika. Tyttäristä toisen nai Tohmajärven apteekkari Karl Nyman. Toinen tytär Ida Hendunen pysyi naimattomana ja hoiti nuorena kuolleen sisarensa lapset aikuisiksi. ”Ida musteri” vaikutti Kemien kylällä Nymanin talon hengettärenä 1930-luvulle asti emännöiden kesäisin sinne kokoontunutta sukuaan, jossa seuraavakin sukupolvi alkoi aikuistua.
Tiedot ja vinkit mahdollisesta kuvasta/kuvista joko kommenttipalstalle tai suoraan Pälkjärveläisen toimitukseen Kirstille tai Lissulle. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta palkjarvi.fi
Paul Hendunen on ollut monitaitoinen ja lahjakas mies. Tuskinpa N.L.Arpeen perilliset olisivat häntä pyytäneet Värtsilän ensimmäisen kirkon piirustuksia laatimaan. Niin kuitenkin tapahtui, ja kirkko vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 1867. Tästäkin syystä olisi kovin hyvä, jos hänen kuvansa löytyisi jostain. Toivotan etsijälle menestystä!
Pälkjärven ja Värtsilän yhteinen menneisyys kiinnostaa minua hyvin paljon. Siksi iloitsen, että siitä saa lukea myös Värtsistä.
Löysin sukututkimusohjelmastani tiedot, että Emma Maria Hentunen s. 26.12.1854 sai puolisonsa apteekkari Karl Johan Nymanin kanssa yhdeksän yhteistä lasta. Tohmajärvi seuralta kannattaisi kysellä kuvia ja elossa olevia sukulaisia. Nymanin talomuseon seinillä oli useita perhekuvia.
Kiitos vinkistä Jukka Hirvonen.
Yksi vinkki, minkä voin nuorena (vielä alle 50 v) ihmisenä asiassa antaa, on seuraava:
Kyösti Jaatisen ja Seppo Luukkaan toimittamassa kirjassa ”Sota-aika muistoissamme, tohmajärveläiset kertovat” sotilaskotisisarena toiminut Anja-Riitta Porthan (1919 – 2006)kertoo mainitusta apteekkari-ukistaan. Johan Nyman on ollut kahdesti naimisissa; ensimmäisen vaimonsa Amalia Snäkkendahlin kanssa hän on saanut kaksi lasta. Amalian kuoltua hän on kosinut ensin Ida Hendusta, mutta saatuaan tältä ”rukkaset” vaimoksi päätyikin hänelle Idan sisar Emma. Viidentoista vuoden ikäerosta huolimatta lapsia siunaantui entisen kahden jatkoksi vielä seitsemän lisää. Anja-Riitan muistelmissa mainitaan nimiltä näistä jälkeläisistä Harry, Signe, Viivi ja isänsä Aarne.
Anja-Riitta on siis jo edesmennyt, eikä hänellä ja Ilmari-puolisollaan (k. 1987) ollut yhtään lasta. Anja-Riitalle on syntynyt myös sisar Kaija v. 1926. Kaija on toiminut kätilönä Joensuussa, mutta minulla ei ole tietoa hänen perhesuhteistaan eikä siitä, onko hän vielä mahdollisesti elossa. Ida Hendunen on kuollut v. 1945.
Anja-Riitta ja Ilmari olivat vanhempieni perhetuttuja, josta yhteydestä minäkin heidät muistan.
Kiitos Jussi Raerinteelle vinkistä. Mainittu kirja löytyy omasta hyllystäni, mutta olen lukenut sitä vasta sieltä täältä. Otanpa seuraavaksi esille tuon mainitun luvun kirjasta.
Toinen kirjan toimittajista, Kyösti Jaatinen, oli opettajani kansalaiskoulussa 1960-luvun alkupuolella.