Oravien touhuja seuratessa menee aika rattoisasti. Harmi vain, kun syöttöpaikat on laitettu oikeastaan pikkulintuja varten. Eihän ne kurret suoranaisesti aja lintuja pois, mutta olemassa olollaan pakottavat lintujen odottamaan vuoroaan tuonne puolille päiville saakka. Oravat ovat erittäin hyviä oppimaan. Orava laskeutui kymmeniä kertoja tuolle vihreälle syöttö pöntölle ylhäältä lankaa pitkin ja aina lipesi maahan. Sitten se keksi, missä vaiheessa ilmalennon aikana pitää levittää varpaankynnet niin, että saa pöntön alareunasta kiinni. Sen jälkeen se roikkui pää alaspäin kuin lepakko. Se oli työlästä ruokailua ja niinpä se päätti irroittaa pöntöstä kannen. Muutamalla yrityksellä homma onnistuikin. Kävin laittamassa kannen takaisin, mutta kohta se oli taas otettu pois ja oravasta näkyi vain peräpää pöntöstä. Harmi kun siitä ei ole kuvia.
Seuraavaksi minä väänsin tuota pöntön ripustussankaa niin, että kansi ei aukea ennenkuin sanka on käännetty alas. Siinä orava ihmetteli kun ei saanut kantta auki vaikka edellispäivänä oli saanut. Tätä minä jo pidin itselleni erävoittona. Seuraavassa vaiheessa orava päätti syödä koko kannen, tai ainakin reiän, että pääsee käsiksi herkkuihin.
Minun seuraava vastaveto oli sellainen, että otin lampusta varjostimen ja virittelin sen jyväpöntön yläpuolelle. Lampunvarjostin on lasinen ja hyvin liukas. Orava kävi koettamassa varpaallaan pari kertaa lasin niin liukkaaksi, luopui yrityksistä. Jokohan minä viimeinkin voitin? Nyt oravien pitää tyytyä niihin jyviin mitä linnut kilvan mättävät maahan.
Rasvapallot ripustin korkealle puiden väliin pingotetun langan varaan. Niille laitoin katoksi kertakäyttölautasen sateensuojaksi. Mikrouunin suojakupu sopisi myös kurrentorjuntaan.
Ihminen – Orava 1 – 0 ;D
Lieneekö synti, jos laitan tähän pakkaspäivämme ratoksi linkin erään luontokuvaajan fb-albumeihin.
Tämä kotkalainen Jukka Ahti kuvaa paljon myös vaimonsa kotiseudulla, Ilomantsissa. Orava usein pääosassa.
https://www.facebook.com/jukka.ahti.9/photos
Meillä on käyty myös kilpailu taitavuudesta oravien
kanssa. Tällä hetkellä ne johtavat 6- 0 tätä kilpailua.
Minä jo luovutin ja päätin ostaa reilummin ruokaa.
Hauska niitä on seurata, mutta kauhulla ajattelen sitä,
jos keksivät mennä talon lämpöeristeisiin. Alamökillä
jo yksi superlonpatja tuli oravien toimesta silputuksi.
Kyllä minäkin seuraan oravien liikuskelua omassa pihassani.On mukava seurata ja ovathan ne niin suloisia. Toivottavasti eivät mene vintille sotkemaan.
MirjaSisko
22. tammikuuta keskiviikkona tulee ratiosta luontoilta, jossa
käsitellään oravia. Jotkut vertaavat rotat ja oravat samankal-
taisiksi tuholaisiksi !
Saas kuulla, on kokemustakin – meinaan.
Oravan mainoskampanja on vain onnistunut paremmin kuin rotalla. Siksi se on niin tunnettu.
Noissa minun yläkuvissa kurre yrittää saada pöntön kantta auki. Sitä oli hupaisaa seurata. Nyt kun oravat joutuvat syömään kiltisti maasta niin ei ole yhtä hauskaa seurattavaa, mutta nyt kaikki pystyvät syömään yhtä aikaa.
Oravan ympärillä näyttää olevan puolen metrin ”kurrevyöhyke” johon pikkulinnut eivät uskalla tulla. Pitää siis levittää maassa olevaa jyväkasaa suuremmaksi. Kurre keskellä ja linnut renkaana ympärillä.
Vajaassa viikossa oravat näyttävät oppineen, että maassa on heille riittävästi ruokaa eikä lintulaudalle kannata edes yrittää, koska sinne ei enää pääse kuitenkaan. Eikä naruja kannata yrittää jyrsiä poikki, koska ne ovat paksua metallia. Nyt täällä menee hyvin.