Joulupukin elämäntarina

Kyrön veljekset vauhdissa
1600 – luvulla pukki oli lapsi

Tuomas Kyrö&Antti Kyrö: Pukin salaisuus, WSOY 2013

pukinsalaisuusTuomas Kyrön tuntee jokainen. Hän on se kirjailija joka loi mielensäpahoittajan, papan, joka ei sietänyt nykyajan kotkotuksia vaan pahoitti niistä mielensä. Antti Kyrö on Tuomaksen veli ja ammatiltaan graafikko. Yhdessä veljekset ovat kuvitelleet aikamatkan joulupukin lapsuuteen 1600 – luvulle.

Kyrön pukki-kirjaa lukiessa tulevat mieleen entisajan pukki-näytelmät koulun kuusijuhlasta. Tarinoiti on sitä luokkaa, että mielikuvitus on tehnyt kirjailijalle tepposet kerran jos toisenkin.

Tulee selvitetyksi sekin, miksi pukki ehtii joka paikkaan yhtä aikaa. Kas, kun joulupukin kaksosveli Antero on autellut pukin hommissa ja kahdestaan on helppo ehtiä kaikkiin koteihin.

Aikamatka on tietysti hyvä ratkaisu tällaiseen pukki-aiheiseen kirjaan. Kyrön mielikuvitus lentää melkoisesti, mutta joskus tuntuu, että juoniaihelmat eivät ehkä kiinnosta lapsia niinkään paljon. Mietin jopa, että Tuomas Kyrön ura lastenkirjailijana ei ehkä olekaan niin hyvä ratkaisu. Mutta oletettavasti Kyrö -nimi kirjan kannessa saa aikaan lahjaratkaisun, jos isältä ja äidiltä kysytään.

Kirjassa tutustutaan mutkamäkeen, tavataan mekaanikko-katsastusmies-tarjoilija-ennustaja, tutustutaan kivikauden peleihin ja leikkeihin, jne jne…

Hauskaa olla pittää. Jotenkin jäin kaipailemaan yhtenäistä juonta ja teemaa tästä kirjasta, joka vaikuttaa hivenen väkisin ja kiireessä tehdyltä sekoilulta, sellaiselta, joita peruskoulun vekarat kirjoittelivat luokan joululehteen.

Jäänkin odottamaan Kyröltä taas niitä tuttuja mielensäpahoittajan helmiä, joissa hän on paremmin kotonaan kuin lastenkirjallisuuden luojana.

1 comment for “Joulupukin elämäntarina

  1. Lähipiirissäni on vielä yksi satuikäinen lapsi.
    Olen huomannut, että kiinnostava satu pitää nyt
    niinkuin ennenkin sisällään hivenen jännitystä
    ja onnellisen loppuratkaisun. Ja hyvän kuvituksen.

    Satukirjatarjonta on mielestäni monen kirjavaa,
    ja olenkin onnistunut ostamaan kirjoja, jotka eivät
    kiinnosta lukijaa eivätkä kuulijaa.

    Kirppareilla käydessäni kerään usein mukaani sieltä
    muutamalla eurolla kasan satukirjoja, joista joku
    sattuu mieleinen ja kiinnosta. Sitä sitten luetaan
    aina uudestaan ja uudestaan ja vieläkin luetaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *