Värtsilän kirkon kohtalo

Img_5169

Keskustelutilaisuus kiinnosti seurakuntalaisia.

Värtsilän kirkon tulevaisuutta pohdittiin Tohmajärven seurakunnan koollekutsumassa keskustelutilaisuudessa keskiviikkona 25.9.2013.

Tilaisuuden alussa kirkkoherra Mikko Lappalainen näytti kuvia kirkkorakennuksen kunnosta, kertoi kirkon nykytilasta, kustannuksista, käyttöasteesta ja pohtimistaan vaihtoehdoista kirkon tulevaisuuden suhteen. Jotakin on tehtävä ja päätökset eivät ole helppoja.

Värtsilän kirkon kuntoa on seurattu vuosittain tehdyillä tarkistuksilla ja korjaustarpeet ovat seurakunnan tiedossa. Ikkunaremontti, julkisivun maalaus, jne.

Seurakunnalla on 3 kirkkoa. Kemien seurakuntakeskuksessa, Kirkkoniemessä ja Värtsilässä, joita kaikkia pitäisi ylläpitää ja kunnostaa.

Kemien seurakuntakeskukseen on vaihdettu tänä vuonna lämmitysjärjestelmäksi edullisempi maalämpö. Varoja vieviä kunnostushankkeita riittää; seurakuntakeskuksen ilmastointi remontti, Vanhan hautausmaan laajennus, unohtamatta Vanhan Pappilan kunnostustarvetta, sekä Värtsilän kirkon kunnostusta. Ne ovat olleet jäissä varojen puutteen johdosta, kertoi Lappalainen.

Korkeat kulut, vähäinen käyttö

Värtsilän kirkkorakennuksessa on korkeat ylläpitokulut. Suurin kuluerä muodostuu öljylämmityksestä, joka maksaa noin 10 000 €/vuosi. Kirkkosali on ollut vain ns. peruslämmöllä joulukuun puolesta välistä maaliskuulle saakka, jolloin kirkossa ei ole järjestetty kylmyydestä johtuen tapahtumia. Vaihtoehtoisia paikkoja on tapahtumien järjestämiseen löytynyt. Jumalanpalvelus pidettiin helmikuussa 2013 Värtsilän kylätalolla.

Kirkon käyttöaste ja käyntikertojen vähyys painaa vaakakupissa. Seurakunnan päiväkerhotoiminta on siirretty seurakuntakodin tiloista Auralanrantaan vuoden 2013 alusta.

Kesäkirkoksi

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on tehnyt kirkkoneuvostolle esityksen Värtsilän kirkon käytön muuttamisesta kesäkirkoksi. Tämä tarkoittaisi mm. lämmityksen ja lumitöiden hoidon lopettamista kokonaan talvikaudeksi. Kirkkoneuvosto on käsitellyt esitystä, mutta jättänyt sen ns. pöydälle kuullakseen seurakuntalaisten mielipidettä asiasta.

Img_5172

Tohmajärven seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan puheenjohtaja Veijo Tuunanen kertoi tehdystä esityksestä kirkkoneuvostolle.

 

Uusia ideoita ja toimintatapoja

Erkki Lintunen esitti useita konkreettisia ehdotuksia kiinteistön kunnostamiseksi ja käyttöasteen nostamiseksi, kuormittamatta seurakunnan taloutta.

Seurakuntakodin lämmittämiseksi ja öljylämmityskulujen alentamiseksi Lintunen ehdotti ilmalämpöpumpun hankintaa.  Kirkkoväärtit keräisivät varoja lahjoituksena eri tahoilta kirkon kunnostamiseen. Työtä tehtäisiin talkoilla seurakunnan alaisuudessa. Tiekirkkotoiminta tulisi myös palauttaa Värtsilän kirkkoon, toivoi Erkki Lintunen.

Erkki Lintusen esitys luettavissa kokonaisuudessaan tämän jutun lopussa.

Img_5175

Erkki Lintunen esittelemässä tekemäänsä papin säkkiä.

Muutoksen tuulia tulossa lisää

Suunnitteilla oleva vuonna 2017 mahdollisesti toteutuva valtakunnallinen seurakuntauudistus tuli myös esille keskustelussa. Seurakunnat pysyisivät jatkossa ns. itsenäisinä, mutta henkilöstö, kiinteistöt ja muu omaisuus siirtyisivät kirkollisverotuloineen seurakuntayhtymän hallintaan ja alaisuuteen. Muutoksen tuulet tulevat puhaltamaan lähivuosina voimakkaasti kaikissa seurakunnissa.

Kiitos seurakuntalaisten kuulemisesta! Toivomme seurakunnan edustajille viisautta päätöksissään! Kirkko ei häviä kuitenkaan paikaltaan mihinkään! Missä kunnossa ja käytössä se on tulevaisuudessa, on Tohmajärven seurakuntalaisista itsestään kiinni!

 

Erkki Lintunen 25.9.2013

VÄRTSILÄN KIRKON REMONTIN JA YMPÄRIVUOTISEN TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN

1. Seurakuntakodin ikkunoiden pikainen tiivistäminen ilman maalausta.

2. Ilmalämpöpumpun hankkiminen.

3. Kirkkoväärtien nimeäminen. Taustayhteisönä Värtsilän Kotiseutuyhdistys. Koska kirkkoväärteillä ei ole mitään valtaa, tarjoudun ryhmän vetäjäksi kirkkoherran valvonnassa.

4. Tehtävien ja toimenpiteiden suunnittelu Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen, Värtsilän Pitäjäyhdistyksen ja Tohmajärven seurakunnan välille. Kokoonkutsujana kirkkoväärtit.

5. Värtsilä-messu 2 kertaa kuussa käyttäen seurakuntakotia ja kirkkosalia messun toteutuksessa.

6. Muut tilaisuudet: musiikkitilaisuudet, myyjäiset, kokoukset, talkoot.

7. Kirkon ulkoportaiden korjaus ennen kevättä.

8. Kirkon ikkunoiden ja ulkoseinien maalaus heti kun rahoitus on varmistettu.

9. Lämmityksen kokonaissuunnitelma, rahoitus ja toteuttaminen.

10. Ulkovalot (valonheittimet) pimeinä aikoina.

11. Tiekirkkotoiminnan palauttaminen ensi kesän alussa.

12. Värtsilän kirkossa käy väkeä muualtakin kuin entisen Värtsilän alueelta.

Kolme periaatetta tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. 2 Moos.18:13-17: Jetron neuvo Moosekselle: tehtävien jakaminen.

2. Matt.23:11: Jeesuksen sana opetuslapsille: ”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.”

3. Aktiivinen osallistuminen, kun ovi on auki.

Share

178 comments for “Värtsilän kirkon kohtalo

  1. Pera Keränen
    26.9.2013 at 7:13

    Ierikä Sairasen Reinolla on selvästi käyttöä Rakennusmestarina. Kannattaa kysyä häntä.Sinun ehdotus loistava, kiitos

  2. Erkki Lintunen
    26.9.2013 at 10:18

    Keskustelutilaisuus oli mielestäni tarpeellinen ja hyvin organisoitu. On perusteltua, että seurakunnan hallinnossa tehdään nyt nopeita päätöksiä, mutta ei hätiköityjä. Tavoitteena on, että ratkaisut sopivat seurakunnan taloudenhoitoon.

    Itse sain runsaasti puheaikaa, mikä osittain johtui siitä, että halusin puhua.

    Jotain jäi kuitenkin sanomatta. Esimerkiksi se, mitä kirkkokiintöistölle tehtiin 1990-luvulla. Silloin kirkkosalin ja seurakuntakodin lattiat maalattiin, kirkkosalin penkkejä sijoitettiin uudelleen messun tarpeita paremmin huomioon ottaen.
    Alttarikaide katkaistiin keskeltä teologisista ja liturgisista syistä, kuten myös sivualttarin ja lukupulpetin (ambon) rakentaminen. Liturgiset tekstiilit uusittiin. Seurakuntakodin välikatto korjattiin. Päiväkerhotiloja kehitettiin toiminnan edellytyksiä paremmin vastaaviksi. Kellotapulin vesikatto uusittiin. Entiseen puukellariin tehtiin nuorisotila (Bunkkeri). Kirkko “paljastettiin” paremmin “kylän keskellä” näkyväksi valonheittimien ja puuston karsimisen avulla. Kirkon äänentoistolaitteisto korjattiin. Keittiökalustoa parannettiin. Ulkoportaiden kuntoa kohennettiin. Otettiin messussa käyttöön hautausmaan varastosta löytynyt, korjausta vaatinut kulkueristi. Kirkossa joskus käytettyä vastaavanlaista ei löytynyt. Värtsiläisten seura lahjoitti lähetyskynttelikön, jonka käyttö on ollut huomattavan runsasta. Seurakuntakotiin hankittiin Yamaha-merkkinen, laadukas piano lahjoitusvaroin. Sitä, samoinkuin urkuja, viritettiin säännöllisesti asiaan kuuluvalla tavalla.

    Liturgisten tekstiilien valmistaminen ja tarvikkeiden hankkiminen tapahtui täysin talkootyönä ja lahjoitusten avulla. Tilkuista tehtiin kaksi liturgisesti suunniteltua kolehtihaavia, jotka keräyksen jälkeen uhrivirren aikana vietiin alttarin eteen, siunattiin ja sijoitettiin alttarille, jossa olivat jo sivualttarilta tuodut leipä ja viini. Sillä tavoin yhdistettiin ja pantiin samalle pöydälle Kristuksen sovitusuhrin sakramentti ja seurakunnan kiitosuhri. Tällä tavalla korostettiin myös Värsilän kirkon rakentamisen, ylläpitämisen ja käytön perinnettä ja toivottiin sen jatkuvan.

    Kirkkomme alkuaika ei ollut Suomessa vaurauden aikaa, jos ei nytkään seurakunta rahassa ryve.

    Kaiken kaikkiaan, Värtsilän seurakunnassa ja kirkossa elettiin ainakin 60 vuotta etsien mammonan ja Hengen välillä oikeaa vastuusuhdetta. Seurakunnan elämän keskeisimmän suunnittelun keskus oli messu, jossa Pyhä Kolminaisuus – koko uskomme kohde – on uudistanut ja aktivoinut.

    Kirkkomme kaipaa jumalanpalveluselämän syvempää löytämistä, ja siihen tarvitaan seiniä, joiden sisäpuolella talvellakin voi – ei vain kuunnella Sanaa -vaan myös ottaa Sen leivässä ja viinissä vastaan. Seurakunta ei ole vain kuulovaltakuntaa, vaan myös näkyvää ja kosketeltavaa, inkarnatiivista. Juuri tällaisen kokemisen jälkeen liturgi lausuu: “Menkää rauhassa ja palvelkaa Herraa ja toinen toistanne iloiten!”

    Sekin jäi sanomatta, että jo 90-luvulla kokoonnuttiin messuun seurakuntakodissa kirkkosalin ollessa kylmillään, ja joka pyhä! Tätä perinnettä voidaan nyt palauttaa ainakin kahtena sunnuntaina esimerkiksi klo 13 ilman palkkioita. Tarvitaan vain ilmalämpöpumppu, joka sekin voidaan saada lahjoituksena, jos niin halutaan.

    Summa summarum: Värtsilän kirkko ei ole vain maamerkki eikä sotien jälkeisen rakennustyön dokumentti, sitäkin se on mutta ei vain sitä. Se on hengellisen elämän keskeinen paikka. Se on uskon, toivon ja rakkauden lähde. Suurin on rakkaus, jonka osa-aluetta on rakkaus tätä kirkkoa kohtaan.

    Ierikka

  3. Mie
    26.9.2013 at 10:45

    Harmittaa. Vaikka menneet ovat menneitä on niihin syytä palata, peiliin kantsominen ja itsensä tutkiskeleminen historian osalta voi olla tulevaisuuden tekojen kannalta hyväksi.

    Seurakuntien yhdistyessä Värtsilän kirkon kunto ja korjaustarpeet ovat olleet varmasti tiedossa jo silloinkin. Kiinteistön kuntoa on seurattu tänä aikana vuosittain. Kiinteistöjä ja maa- ja metsäomaisuutta oli ja on jotakin vielä jäljelläkin, uuden isännän hallinnassa.

    Näitä saatuja varoja, mm. pappilan myynnistä tai metsistä ei ole käytetty Värtsilän kirkon kunnostamiseen, vaan ne on käytetty srk:n muiden kiinteistöjen kunnostamiseen ja käyttötalouden ylläpitämiseen. Lainaa ei ole tarvinnut ottaa, joka on hyvä asia, vaikka käyttötalous ollut alijäämäinen vuosien ajan. Metsistä ei pysty ottamaan varoja rajattomasti.

    Lämmitysjärjestelmän muutos näillä varoilla olisi poistanut tämänhetkisen ongelmista suurimman, kalliin lämmityksen öljyllä.

    Voitaneen todeta: varat on ns. ”syöty ja juotu”. Pidot on pidetty ja valot joutaa sammuttaa, harja ovelle ja laudat ikkunoihin. ”Entinen varakas sukulainen potkitaan pihalle tyhjätaskuna”.

    Jossittelua ja jälkiviisautta toki…

    Täysin kylmilleen jättäminen olisi häpeällistä ja tuhoisaa pitkässä juoksussa rakennukselle. Kiinteistöjen omistajalla on velvollisuus huolehtia omaisuudestaan, näin ei ole tehty Värtsilän kirkon osalta.

    Vähiseen kävijämäärään on turha vedota jos ei tilaisuuksia järjestetä, tai niitä ei ole mahdollista järjestää tilojen kylmyydestä johtuen.

    Tohmajärven seurakunta voisi kierrättää tilaisuuksiaan kolmessa eri kirkossa? Näin kaikkien toimipisteiden ovi kävisi ja toisi rikkautta seurakuntalaisten elämään. Välimatojen pituudesta se ei voi olla kiinni. Autolla ihmiset näillä syrjäseuduilla pääasiassa liikkuvat.

    Ent. Värtsilän seurakunnan varoja/omaisuutta ei varmasti ollut korvamerkitty Värtsilän kirkon hyväksi, mutta onko niitä käytetty kiinteistön hyväksi ollenkaan tänä aikana? Muutoin kuin ylläpitokulujen hoitamisessa, (sähkö ja lämmitys).

    Jos joku voisi kertoa mitä tämän yhdistymisen jälkeisenä aikana kiinteistölle on tehty? Jos ei ole tehty mitään, otetaan “korkoa kasvaneet” loput metsävarat käyttöön kirkon kunnostamiseksi, mikäli niitä nyt on jäljellä.

    Kiinteistöjen siirtyminen tulevaisuudessa srk-yhtymälle ei kuullosta sekään hyvältä. Jostain ne varat yhtymällekkin on tultava ylläpitoon. Veikkaan että kovempi käsi heiluu tällöin näiden kolmen kirkon osalta, kun Joensuun vinkkelistä asioita katsotaan.

    Lämmitystalous kuntoon! Maalämmölle ja ikkunat uusiksi, jottei lämpö karkaa harakoille, korkoa kasvaneilla metsävaroilla tai vaikkapa lainarahalla, jos eväät syöty!

    Rajantakaisen Ruskealan kirkon uudelleen rakennus tapahtuu osittain talkoovoimin ja varoin. Varoja kerätään ja niitä saadaan hyvän asian hyväksi. Apua varmasti saa kun vain pyydetään tälläkin puolella rajaa! Kansan käsi on karttuisa ja talkoohenki ja tahtotila vaikuttaisi olevan vahvalla pohjalla Värtsilässä!

  4. Erkki Lintunen
    26.9.2013 at 10:48

    Eira oli liittänyt kertomukseensa kuvan “papin säkistä”, jonka olen tehnyt kampanjatarkoitusta varten. Asia vaatii selitystä.

    Säkki tuo mieleen sananparren: “Pohjaton kuin papin säkki.” Sanonta tarkoittaa, että papit ovat pohjattoman ahneita. Mielipiteelle lienee historiallisia syitä. Kuitenkin alunperin “papin säkki” tunnettiin pohjattomaksi sillä tavalla, ettei se tullut vastaan, vaikka siitä jaettiin pappilan ovella paljonkin tiellä kulkeneille nälkävuosien ihmisille. Näin asian selitti professori Martti Parvio.

    Jos nyt ajatellaan, että papin säkki tarkoittaa seurakunnan talousarvion tulopuolta, niin pohja on vähintäänkin lähellä. Tulot eivät riitä, kun seurakunnan ydintehtävien lisäksi on hoidettava myös hautausmaat, väestörekisteri ja nekin kiinteistöt, joiden yllä pitoa voi harkita.

    On myös huomattava, ettei kuvassa olevaa papin säkkiä kanna virassa oleva kirkkoherra eikä seurakuntapappi, vaan seurakuntalainen jolla on vielä voimassa oleva pappeus. Jos tuo säkki ei olisi tyhjä, niinkuin kuvasta näkyy, niin siitä kyllä voisi antaa verojen lisäksi vähän avustusta.
    Ajattelinkin kerran puhutella Luojaani, että jos veikkaisin ja saisin jättipotin, niin antaisin siitä seurakunnalle vähintäänkin sen ennenvanhaisen kymmenyksen.

    Mutta voinhan minä seurakunnan ja kirkon mainetta pilaamatta lähteä tyhjä säkki kädessä kulkemaan oville, niinkuin muinoin nälkäiset esi-isämme ja -äitimme kulkivat pappiloiden oville. Ilman matkakorvauksia ja kädentaputuksia, pelkästään rakkaudesta sitä kirkkoa kohtaan, jonne äiti minut kerran houkutteli Leino Hassista kuulemaan.

    Sitä paitsi 4.6.2014 tulee kuluneeksi 50 vuotta, kun sain pappisvihkimyksen. Eikö ole hyvä aihe kerätä kolehtia ehjäpohjaisella papin säkillä?

    Ierikka

  5. siltainssi
    26.9.2013 at 14:08

    Häpeä tämä on seurakunnalle ja koko kunnalle näinä kuntaliitos aikoina.

  6. Erkki Lintunen
    26.9.2013 at 19:23

    Väliaikatietoa: Jos papin säkkiin saadaan noin 3000 euroa, pääsemme pika pikaa käyttämään seurakuntakotia ja sen lisäksi messussa noin 15 minuuttia kylmää kirkkosalia.

    Papin säkki on Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen kolehtihaavi ja sen pohjalle kerjättävien eurojen jälkeen ilmalämpöpumppu lahja seurakunnalle.

    Pidetään siis kirkkotie auki! Ilmoitan, milloin kokoonnutaan raaputtimet mukana sulkemaan seurakuntakodin ikkunoita. Ensin minun on saatava käyttööni avain!!!

    “On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa. Myös jalokivi kallein on sen rinnalla vain multaa. Näin suuren lahjan taivaasta me saimme omaksemme, sanansa Herra Jumala kun antoi aarteeksemme.”

    “Siis kiitos, armon Jumala, nyt lakkaamatta aivan, kun sinä meille sanassa osoitat tietä taivaan. Ken nyt on köyhä, rikas ken sanasi saatuansa! Sen kalliin aarteen jokainen saa pitää omanansa.”

    (virsi 183:1,7)

    Potaattipappi (entinen rovasti)

  7. Tuula-Riitta Kärkkäinen
    26.9.2013 at 21:38

    Muistelen, että Värtsilän kirkon ovet olisi tehty Uusi-Värtsilässä Uuno Sormusen puusepän verstalla!?

  8. Pera Keränen
    26.9.2013 at 22:27

    Ierikka mie soittelen jos Katri-Helena saatas jelpaamaan on miun luokkakaveri

  9. Erkki Lintunen
    26.9.2013 at 22:49

    Hyvä, Pera! Sehän olis kiva juttu. En käynyt enää Kaurilan lavalla silloin, kun Katri-Helena lauloi siellä itsensä uran alkuun. Olishan mukava tavata hänet Värtsilän kirkossa. Ajankohdaksi sopisi sitten kevät tai kesä, kun kirkko on silloin auringonlämpöinen.

    Tuula-Riitalle: En tiennyt ovien tekopaikasta mitään, kun kirjoitin Värtsilän kirkot -kirjaa. Seppä Tauno Rantanen on takonut ovien kahvat. Sitäkään ei ole sanottu mainitussa kirjassa. On sitten virheet on korjattu.

    Potaattipappi

  10. Tuula-Riitta Kärkkäinen
    26.9.2013 at 23:45

    Asuimme nimittäin 35v. kyseisessä puusepänverstaassa Mökkikylällä, joka tosin oli kunnostettu omakotitaloksi. Ostaessamme sen Moilaselta siinä oli oman tilavan asunnon lisäksi kolme muuta huoneistoa, joissa pidimme 7v. vuokralaisia ja peruskorjauksen jälkeen se tuli kokonaan omaan käyttöön. Mieheni Kari oli Sormuselle rakentamassa omakotitaloa Kemieen ja Uunon käytyä meillä, hän kertoi itse, että siinä on tehty Värtsilän kirkon ovet. Tietäneeköhän joku tarkemmin. – Hänhän oli omistanut, rakentanut? myös yläpuolellamme olevan nyk. Hyttisen talon, ja muistaakseni myös Yrjölän talon. Ja tiesi kertoa Olkkosen riihessä olleista sotavangeista, jotka olivat rakentamassa uutta rautatehdasta, ja myös erään vangin karkaamisesn hän kertoi… – Uunohan kirjoitti pitäjälehteen nimim. Aaton Unne, ja hän antoi myös julkaisemansa runovihkosen meille. Myös kunnallispolitiikassa hän vaikutti.
    Ja paikkakuntalaiset kertoivat, että talossamme oli sittemmin myös baari, ruumisarkkuliike ym.liikkeitä sodan jälkeen.

  11. Pera Keränen
    27.9.2013 at 7:52

    Hyvä mie! On oikeus ja kohtuus vaatia luovutettuja metsävaroja tässätilanteessa Värtsilän Kirkon kunnostukseen käytettäväksi.
    Saattaapi olla 2017 jälkeen enää mahdotonta.
    Maalämmöstä on kokemus omakotitalosta. Ennen Sähkön kulutus noin (puu keskuslämmitys/sähkö vastukset)
    23000KW vuosi nyt Maalämmöllä kokemus 3 vuotta kulutus noin 8400KW vuosi. Lämmitettävä ala 130 neliöä. Eikun kerjuulle vaan.

  12. Alpoaatos
    27.9.2013 at 11:12

    Liperin seurakunnassa on myös kolmen kirkkoa. Liperissä, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Pääkirkossa,Liperin keskustassa, Jumalanpalvelukset ovat joka sunnuntai. Viinijärvellä ja Ylämyllyllä vuoroviikoin. Erikoisina juhlapyhnä kuten lähetyspyhä tai Pyhäinpäivänä on kuljetukset järjestetty pääkirkkoon.

  13. Alpoaatos
    27.9.2013 at 11:25

    Millaistahan lämmönvaihtelua vanhat urut sietävät? Lieneeko siellä urkujen “konehuoneessa” omaa lämmitystä?

  14. Alpoaatos
    27.9.2013 at 11:38
  15. Eira Varonen
    27.9.2013 at 17:52
  16. esko tarvainen
    27.9.2013 at 19:14

    Maalämpöä ja Jänisjoen sulanveden lämpö antaa peruslämpöä, kun alkuinvestointi on tehty.

  17. Erkki Lintunen
    27.9.2013 at 19:21

    Veijo Tuunasen ilmoittamat tapahtumatiedot on syytä tarkistaa. Mitkä tapahtumat on otettu huomioon? Miksi seurakunta on järjestänyt vain 4 tapahtumaa?

    Mitä on sisällytetty toimintamenoihin ja mitä toimintatuloihin?

    Olisi hyvä myös tietää, mitkä ovat Jänisjoen varrella olevan rivitalohuoneiston – jonne päiväkerhot on siirretty – menot ja tulot?

    Sekin olisi seurakuntalaisten hyvä tietää, miksei edes seurakuntakodin ikkunoita – ulkopuolelta – ole suljettu?

    Onko harkittu, että kirkkoa ulkopuolelta valaiseviin valonheittimiin vaihdettaisiin led-lamput ja kuinka paljon ne kaksi valaisinta kuluttavat sähköä ja euroja? Samat tiedot olisi hyvä saada myös Leminrintaan hautausmaan kolmen lyhdyn osalta. Nehän kertovat sielä Pyhästä Kolminaisuudesta silloinkin, kun ei ole pappia paikalla.

    Ja lopuksi, voisiko seurakuntakodissa ja kylmässä kirkossa järjestää messun kaksi kertaa kuussa, jolloin kolehtituloilla kustannettaisiin mm. ilmalämpöpumpun, kahvinkeittimen ja valaistuksen kulut. Kolehtien lisäksi hankittaisiin myös myyjäisillä ja arpajaisilla lisuketta. – Palkkioita ei maksettaisi kenellekään.

    Menisikö kirkon kunto huonompaan suuntaan, jos se on tyystin kylmillään kylminä kuukausina tai jos vain seurakuntakotia lämmitetään ilmalämpöpumpulla ja erittäin kovina pakkaspäivinä toiminnan aikana
    esimerkiksi nestekaasukaminalla – siitä koitumatta seurakunnalle kustannuksia?

    Myöhempiä aikoja etukäteen ajatellen: Mitä maksaa maalämpö Värtsilän kirkkoon ja miten paljon vähemmän kuin nykyinen öljylämmitys?

    Potaattipappi

  18. Eira Varonen
    27.9.2013 at 19:42

    Huomasin Veijon jutun aiheesta hänen blogissaan ja siksi linkitin ko. blogijutun ja pyysin häneltä vastauksia tänne. Hän myös Tohmajärven seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan puheenjohtaja joten osaa vastata lukijoiden kysymyksiin varmasti asiantuntijana. Käyntikertojen lukumäärään kirjoitti hyvän kommentin nimimerkki Mie.

    Pidetään pää kylmänä. Odotellaan kust. arvion lukuja, mm. maalämmön osalta!

  19. Eira Varonen
    27.9.2013 at 19:52

    Ongelmat kullakin srk:lla!

    “Joensuun kirkon uruilla ei tehdä taidetta – uudet urut harkinnassa
    Kirkkojen urkujen uudistamiseen ja korjauksiin tarvittaisiin yli miljoona euroa Joensuussa. Kirkkoneuvosto joutuu pohtimaan hankkeita tarkasti, sillä seurakuntayhtymän talous on tiukilla. Nykyiset urut välttävät jumalanpalveluksiin.” Lue lisää http://yle.fi/uutiset/joensuun_kirkon_uruilla_ei_tehda_taidetta_-_uudet_urut_harkinnassa/6358187

  20. Maija- Liisa
    27.9.2013 at 20:46

    Teidän kannattaisi varmaan kääntyä ELY- keskuksen puoleen
    kirkon peruskorjausavustuksissa. Sieltähän avustetaan mm.
    metsästysmajojen p.korjauksia, luontopolkuja, laavuja, kotia jne.

    Sitten on tämä Karjalisen Kulttuurin Edistämissäätiö, eikös
    sieltä löytyisi sopiva säätiö avustamaan kirkkoa? Onhan Valamoakin avustaneet.

    Opetushallitus on myös yksi taho; yleishyödyllisiin tarkoituksiin
    luulisi löytyvän jotain apua.

  21. Pera Keränen
    27.9.2013 at 22:17

    Saisinko tietää lämmitettävät neliöt kysyisin arviota noin.
    Kotimainen valmistaja Lämpö Ässä Lapua.

  22. Pera Keränen
    27.9.2013 at 22:20

    Saisinko tietää Kirkosta lämmitettävät neliöt kysyisin arviota Maalämmöstä.
    Kotimainen valmistaja Lämpö Ässä Lapua.

  23. Erkki Lintunen
    28.9.2013 at 8:55

    Pera, toimitan tiedot, kun/(jos) saan avaimet käyttööni tai jonkun avaamaan oven.

    Potaattipappi

  24. Erkki Lintunen
    28.9.2013 at 9:15

    Jos Wärtsilä Oyj:n 50-luvulla lahjoittamat urut syystä tai toisesta menevät huonoon kuntoon, se ei ole este kirkon säilyttämiselle. Urut voidaan korvata seurakuntakodin pianolla ja/tai hankkimalla pienemmät sähköurut. Urkukonsertteja voi järjestää Tohmajärven kirkossa tai Kiteellä tai Joensuussa. Niitä ei ole joka pyhä.

    Litugiselta kannalta katsottuna pienet kuoriurut ovat jopa suotavat. Niiden avulla ja ääreltä on helpompi johtaa/ auttaa seurakunnan veisuuta. Tällainen soitin voitaisiin sijoittaa lattiatasolle jommalle kummalle puolelle kirkkosalin etuosaa poistamalla yksi etupenkki.

    Ainakin messun viettämisessä tästä saataisiin jopa liturgista hyötyä.

    Potaattipappi

  25. Ilmari
    28.9.2013 at 12:44

    En puutu tässä kommentissani Värtsilän kirkon korjaukseen.
    Vaan kerron asioita yleisellä tasolla ev.lut seurakuntien vaikeuksista eritoten muuttotappio kunnissa.Kun henkilöstö ja
    kiinteistö-massan kulut vievät verotuloista jopa yli 80% niin
    voidaankin arvailla miten ja kun taloudelliset suhdanteet ovat
    heikot niinkuin tällä hetkellä . Millä yleensä voidaan toimia
    niin ettei normaalit kirkon toiminnat siitä kärsisi. Verotulojen
    pudotus ansio ja yhteisöverojen osuus pienenee erikoisesti niillä
    alueilla joissa ei ole teollisuutta. Miten se näkyy normaalissa
    toiminnassa menoja on karsittava hyvinkin tärkeiltä alueilta.
    Mm diakonityö joka on ollut kirkossa yksi näkyvämpiä asioita kautta aikain.Erikoisesti nyt sen toiminta korostuu entisestään tänä
    aikana kun maasamme menee heikosti ja vähempiosaiset tarvitsevat
    apua niin henkisesti kuin maallisestikin. Mutta asiaan onkohan
    kirkon toiminassa aikaisemmin kiinnitetty huomiota liikaa ovien
    ripoihin. Oliskohan aika katsoa asioita, tämän päivän mittapuun
    mukaan aika entinen ei todennäköisesti enää palaa jostakin on
    luovuttava. Vaikka se kovalta tuntuu erikoisesti seurakunnan jäsenistä jotka ovat näitten puolesta tehneet työtä tulevia
    sukupolveja ajatellen.

  26. Kalevi Tikka
    28.9.2013 at 14:06

    Ilmari esittaa asian pohtivalta kannalta. Siis mihin investointi tulee sijoittaa seiniin vai ihmisiin. Oma kantani on ihmisiin mutta seiniäkin tarvitaan.

  27. Sinikka
    28.9.2013 at 15:33

    Koska sukujuureni ovat rajantakaisesta Värtsilästä ja Tohmajärveltä, ja koska olen lapsuuskesiä ja lomia viettänyt nykyisen Värtsilän puolella Patsolassa, niin on tavakseni tullut seurata paikkakunnan tapahtumia Värtsin verkkolehdestä, tosin vain satunnaisesti silloin tällöin.
    Nyt sieltä kummia kuuluu. Eräät viimeaikaiset tekstit Värtsilän kirkon sulkemisesta (esim. vain kesäkirkoksi) ovat mielestäni hälyttäviä. Miksi kirkko on jätetty menneinä, tuottavampina vuosina ilman asianmukaisia huoltotoimenpiteitä? Edes ikkunoiden tiivistämiset, ulkorappujen korjaukset, ym. vastaavat toimet, jotka varmasti osaavalla ja halukkaalla paikallisella talkoovoimalla olisi saatu kesän aikana tehtyä. Kuka on vastuussa Värtsilän kirkon ja sen alaisten kiinteistöjen viimevuosien huonosta ja hoitamattomasta kunnossapidosta, kunnossapidon puutteesta? Kunnostuksen voisi heti aloittaa vaikka niin, että seurakunnan omat kiinteistönhoitajat tiivistäisivät ikkunat ennen syyskylmien tuloa!
    Silti ihmettelen suuresti miksi eräät (tahot) haluavat sulkea kirkon pois käytöstä. Pieni ja syrjäinenkin paikkakunta tarvitsee oman kirkon ja sen toimintaa.
    Ensinnäkin: perustelut vähäisestä käytöstä (4 tapahtumaa / v. 2013) ovat virheelliset. Tietääkseni kirkkotilaisuuksia on useampia. Lisäksi seurakuntakodilla on piirakkatalkoita (lähetystyön hyväksi?) muutama kerta/vuosi, eläkeläisten tapahtumia samoin konsertteja ja lisäksi lasten päiväkerho talviaikaan.
    Näiden tapahtumien takia ei tietenkään ole tarvetta ylläpitää kokoaikaista täyttä lämmitystä kaikissa kirkon tiloissa, vaan ainoastaan tarvittavissa esim. kerhotilojen tai vastaavien tilojen käytön yhteydessä. Toisin sanoen, yhtä kerhotilaa voidaan pitää lämpimänä kun lasten-, nuorten-, seniorien- yms. kerhotoiminta jaetaan viikon eri päiville tai aamu- ja iltapäivätapahtumiksi.
    Selvyyden vuoksi toivoisin selkeää luetteloa, lukumäärää kaikista tapahtumista.
    Toiseksi: jokunen aika sitten oli myynti-ilmoitus Värtsilän seurakunnan omistamasta (muistaakseni) kaksioista. Onko se myyty? Jos on, niin sen tuotto kuuluu ja on käytettävä Värtsilän kirkon tarpeisiin. Ei niin, että se tuotto sijoitettaisiin Tohmajärvellä tapahtuvaan toimintaan.
    Ja jos huoneisto on vuokrattu ulkopuoliselle, niin vuokratulo kuuluu käyttää Värtsilän kirkon ylläpitokustannuksiin.
    Uskoisin, että Värtsilän kirkon edustajat tietävät itsekin, että tuottavaa huoneistoa ei voi tyhjänä pitää, vaan se pitää olla tuloa tuottavassa käytössä, varsinkin silloin kun varat ovat vähissä ja Tohmajärvi suurempana aikoo sanelullaan lopettaa kirkon toiminnan.
    Kolmanneksi: Tohmajärven seurakunnan luottamushenkilö – lista on hyvin runsaslukuinen. Oletan, että siinä ei ole edes kaikkien nimet. Ja suurin osa on tohmajärveläisiä. Onko tuollainen suuri henkilömäärä edes tarpeellinen? Mitkä ovat kustannukset, kokouspalkkiot, matkakustannuskorvaukset, kokoustarjoilut (ruokailu / kahvi)? Suuri toimijamäärä, suuret kulut?
    Neljänneksi: Värtsissä on monia päteviä ehdotuksia ja puoltavia kirjoituksia Värtsilän kirkon ja sen toiminnan kohentamiseksi. Nämä (Ierikka, Mie, Maija-Liisa ja monen muunkin) hyvät ja varteenotettavat sekä perustellut esitykset tulee ottaa tarkempaan käsittelyyn ennen viimeistä tuomiota.
    Kirkkoa kiinteistönä ja seurakunnan toimintaa ei saa päästää rappeutumaan.

  28. Erkki Lintunen
    28.9.2013 at 16:08

    Sinikka, nimesi on kaunis ja tekstisi suloista! Kiitos lämpimin halauksin!!! Olet yksi niistä monista, joilla on menneisyyteen liittyviä yhteyksiä Värtsilään, mutta olette edelleen kiinostuneet siitä, mitä täällä tapahtuu.

    Wärtsilän laivat seilaavat ulapoilla ympäri maailman. Verkkolehti Värtsiin ilmestyy silloin tällöin kirjoituksia kuvineen milloin mistäkin maailman kulmilta, jopa Kiinasta asti. Värtsilä – yksinkertaisella V:lläkin kirjoitettuna – ei ole mikään takapajula. Emme ole “Jumalan selän takana”. Kaipaamme hengellistä elämää ihan kotinurkilla asti, enemmän kuin messu kerran kuussa – kesäaikaan.

    En ole mikään “profeetta omalla maalla”, vain potaattipappi. Ehkä siksi jaksan uskoa, että myös nyky värtsiläiset lähtevät liikkeelle ja muodostavat pitäjän kokoisen kansanliikkeen.

    Maallinen ja hengellinen on pantava sopusointuun. Maallisilla mittareilla ei pidä sammuttaa hengentulta Värtsilän kirkkokiinteistössä. Me tarvitsemme Sanaa ja sakramenttia, molempia. Meille riittää “kerran kuussa kirkossa – tarpeen vaatiessa useamminkin” -kristillisyys. Yksi kerta Värtsilän kirkossa, tarpeen vaatiessa toinenkin ja jos vielä on hengenhimoa, niin sitten Kemien seurakuntakeskuksessa. Radio ja Tv eivät riitä, vaikka ovatkin lisänä rokassa.

    Uutena lisukkeena Värtsilä-strategian kirkkoa tarkoittavaan tavoitekohtaan: Rukoilkaa, että Värtsilän kirkkoa ei suljeta kokonaan! Rukoushetkeksi ehdotan iltarukousta!

    Raamatullinen perusta, jos joku sitä kaipailee, on tässä Pyhän Paavalin sanassa: “Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioda, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” (Room.12:2).

    Raha on hyvä väline, mutta raha ei saa ratkaista kaikkea, ei ainakaan ilman muiden apujen perusteellista selvittämistä. Siksipä apostoli kirjoittaa edellä mainitun jakeen edellä: “Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.” Siis: JÄRJELLISELLÄ tavalla!!!

    Potaattipappi

  29. Tuula
    28.9.2013 at 17:02

    Anteeksi koko lukijakunta, tässä tulee vielä oikein tosipöljä kysymys: Kun Värtsilän srk 1.1.2003 (?) liitettiin Tohmajären seurakuntaan, johtuiko se kuntaliitoksesta vai ihan muuten vaan?
    Elikkä oliko pakko? Onko kukaan laskenut, riittäisivätkö “värtsilä-niiralalaisten” ym maksamat kirkonverotulot (+ muut mahdolliset tulot) ylläpitämään Värtsilän seurakunnan itsenäisenä? Olisiko iso
    remontti palata taas omaksi seurakunnaksi? Meinaan, kun on niin raskas taakka Tohmajärven seurakunnalle tämä Värtsilä..

  30. Reino A
    28.9.2013 at 18:53

    Tuo Tuulan kysymys on hyvin olennainen. Nuo talouden tosiasiat on se ydinkysymys.Värtsiläläiset tarvitsevat kirkkonsa ihan sen takia että ihmiset tuntevat kuuluvansa vielä johonkin.
    Mutta talkoovoimin kirkon kunnostaminen on ISO urakka. Itsekkin vähän talkootyöstä kokemusta saaneena tiedän että alkuinnostuksen jälkeen se porukka ei ole kovin suuri joka työtaakan kantaa.Ymmärtääkseni tämä Herran huone on jo tähänkin mennessä niellyt rahaa paljon niinkuin kaikki sodan jälkeen tehdyt rakennukset ovat.
    Innostusta vaan Ierikät ja muut.

  31. 28.9.2013 at 19:20

    Hei vaan!
    Otan osaa mielelläni Värtsilän kirkon tiimoilta käytävään keskusteluun. Jo tässä yhteydessä viittaan blogissani julkaisemaan kesäkirkkoaloiteeseen.
    Sen ainoa ydin löytyy perusteluosasta lauseesta;”Seurakuntalaisten käynti kirkossa suhteessa seurakunnalle tuleviin kustannuksiin käyntikertaa kohti on kustannustasoon nähden epäedullinen.”
    Kustannus- ja käyttökertatiedot olen saanut seurakunnan taloustoimistosta. Niiden keräämistä olen pyytänyt pari vuotta sitten.
    Muut esitetyt kohdat päätösehdotuksesta ovat johtokunnan yhdessä pohdittuja tarkastuskäyntien pohjalta. Johtokunnassa on edustaja myös Värtsilästä.
    Tehdessään ehdotusta johtokunta on ollut tietoinen sen vaikutuksesta seurakuntalaisiin ja varsinkin ulkopaikkakuntalaisiin, jotka eivät ole tietoisia kirkon kunnosta sen käytöstä ja seurakunnan taloudellisesta tilasta.
    Arvostan Erkki Lintusen aktiivisuutta Värtsilän kirkon tulevaisuutta esittelemistä vaihtoehdoista.
    Erkki Lintusen ja muidenkin on syytä muistaa, että ongelman ydin on se, etteivät seurakuntalaiset käy riittävästi kirkossa. Ei nykyiseen ja tuskin tulevaankaan. Väkipohja vähenee ja ihmiset näyttävät maallistuvan.
    Henkilökohtaisesti en pidä hyvänä rahan keräämistä seurakunnan tai kirkon nimissä. Seurakunnalla on verotusoikeus, jolla kulut pitäisi pystyä hoitamaan. Pitäjäyhdistys on toinen asia. Jos se kerää ja antaa esim. rahat kirkon korjaukseen, en näe siinä mitään pahaa.
    Muistutan kuitenkin, että Värtsilän kirkko nykykunnosaankin on pitkään käyttökuntoinen. Sen käyttöä nyt vain yritetään saada suhteutetuksi kuluihin.
    Veijo Tuunanen
    Yksi viisijäsenisestä johtokunnasta.

  32. Tuula
    28.9.2013 at 19:44

    Olisiko iso remontti palata taas omaksi seurakunnaksi? Tällä kysymyksellä en tarkoita kirkon korjaamista vaan ihan “paperisotaa”.
    Varmasti pystyy selvittämään, minkä suuruinen on entisen Värtsilän seurakunnan väen naksama kirkollisvero. Tuleeko se kohdennettua Värtsilään? Ja paljonko niitä mehtiä lienee? Niitä entisen Värtsilän. Eikös raha kasvakin puussa? Ei niitä tarvitse avohakata, metsuri risusavottaan (palkan edestä, ei talkoisiin)ja polttopuuta myyntiin. Enkä ymmärrä, pitääkö sitä kirkkoa niin kovin paljon korjata, kopillaanhan tuo näkyy olevan.
    Ja seurakuntatalon lämmitys on kai ihan esi asia? Ja jos ei ole, niin “eriytettäköön”?? Ei seurakunnan jäsenyys pidä olla pelkästään kirkossa käymistä. Saattaisihan ihmisillä olla asiaa sielunpaimenille vaikka kirkkopolku olisikin jo umpeutunut.. usein tuntuu, että kirkon väki ei puhu samaa kieltä kuin monet maan hiljaiset ja syrjäytetyt. Näin on. Mitenkähän käy, jos koko kylän väki rynnistää kirkkoon 13.10. kun on seuraava messupäivä? Jos ei muuten, niin ihan kannatuksen vuoksi.

  33. Pera Keränen
    28.9.2013 at 19:51

    Veijo:Pyydän ystävällisesti,että vastaisit nimimerkki Mien kirjoitukseen. Ja kertoisit paljonko Värtsilän Seurakunta luovutti Tohmajärven Seurakunnalle Metsäomaisuutta liitoksen yhteydessä.Itse olen sitämieltä,että on oikeus,ja kohtuus tässä tilanteessa saada Kirkon korjaukseen rahaa tästä ko luovutestusta Metsäomaisuudesta.(esim Papinniemi56 Ha)

  34. Mie
    28.9.2013 at 21:15

    Jos ei ole tapahtumia, ei kävijälaskurikaan käy! Vetoaminen tapahtumien vähäisyyteen on suorassa yhteydessä niiden järjestämisen lukumäärään. Voi hyvänen aika.. Kyllä nuo lukemat on tarkoituksella laskettu ja tiedotettu joltakin näkökannalta epäedulliseksi.. Niiden lukemien varjolla nyt ratsastetaan… näköjään

  35. Mie
    28.9.2013 at 21:20

    unohtui edellisestä: taitaa mennä nyt lapsikin pesuveden myötä!!

  36. Erkki Lintunen
    28.9.2013 at 21:38

    Kiitos mielipiteistä! Kun olen yön yli nukkunut, kirjoittelen niiden johdosta kommenttia. Tässä vaiheessa vain sen verran, että e.m. johtokunnan esitys kirkon jättämisestä kylmilleen talvikaudeksi ja keskusteluiltana annetut evästykset, myös minun esitykseni, menevät kirkkoneuvoston käsittelyyn. Ja kirkkoneuvostohan on nimenomaan hengellinen johtoelin, jota johtaa kirkkoherra.

    Mutta palataanpa asiaan huomenna. Nukkukaa rauhassa ja nähkää unta, joka toteutuu!

    Potaattipappi

  37. Eira Varonen
    28.9.2013 at 22:25

    Muistoja ja tunnelmia Värtsilän kirkosta

    Kauneimmat Joululaulut Värtsilän kirkossa 9.12.2012
    https://www.youtube.com/watch?v=pF4CsdcLfZQ

    Virpomaan
    https://www.vartsi.net/2012/03/28/virpomavitsoja-valmistettiin/

  38. Jussi Raerinne
    28.9.2013 at 22:56

    Seurakuntien yhdistäminen vuoden 2003 alusta oli Tuomiokapitulin pakkopäätös; toisin kuin kuntapuolella kaksi vuotta myöhemmin Värtsilässä EI löytynyt riittävää tahtotilaa sen toteuttamiseen.

    Sekä seurakunnan että kunnan tapauksissa tehtiin ensin yhdistymispäätökset, jonka jälkeen työnsä aloittivat “saattohoitotyöryhmät”, joilla oli hienona virallisena nimenä järjestelytoimikunta. Kuuluin valittuna jäsenenä molempiin mainittuihin organisaatioihin; niiden kokouksissa yritettiin parhaan mukaan etsiä ja neuvotella kohdalleen lähinnä liittymissopimuksien ehtojen yksityiskohtainen toteuttaminen.

    Henkilökohtaisesti vastustin seurakuntaliitosta ja kannatin kuntaliitosta. Mielipiteeni ei ole menneen kymmenen vuoden aikana varsinaisesti muuttunut mihinkään. Ymmärsin ja ymmärrän edelleen, että sen enempää Värtsilän paikallisseurakunnalla kuin kunnallakaan ei olisi ollut hiipuvan väestöpohjan myötä mahdollisuuksia sinnitellä itsenäisinä, mutta aavistin oikein sekä henkilökohtaisen että yleisen seurakuntaelämän huomattavan näivettymisen. Toivoin lapsellisesti, että Suomen kirkolla olisi tässä asiassa ollut humaanimpi linja.

    Etenkin näin jälkikäteen on ollut helppo huomata, että molemmilla rintamilla pienempi on antanut periksi. Kirjain on ollut sama, mutta eri henki; kuntapuolen väärinkäytöksiä en ryhdy tässä kertaamaan, mutta seurakunnan osalta todettakoon lähinnä seuraavaa: Yhdistymisen keskeisenä asiana oli alasajosta huolimatta varmistaa Värtsilän kirkkokiinteistön ympärivuotinen ja säännöllinen käyttö. Jumalanpalveluksia sovittiin pidettäväksi keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa, joka toteutuikin varsin hyvin useiden vuosien ajan. Jostakin syystä tästä käytännöstä on muutaman vuoden ajan ruvettu selkeästi lipsumaan, erityisenä niittinä menneen vuoden Joulu, jolloin kirkko oli koko ajan kiinni. En missään nimessä tulkitse tätä miksikään kiusanteoksi, mutta ei tällaistakaan kohtelua tule siitä huolimatta ilman soraääniä hyväksyä.

    Olin mukana keskiviikon tilaisuudessa, joka oli kyllä mielestäni asiallinen; esille tulleet mielipiteet ja ehdotukset olivat sinänsä perusteltuja ja keskustelu sujui riidattomasti. Kysyin itse mm. sitä, kuinka Ilomantsin seurakunta on ratkaissut kolmen kirkon ongelman? Kylmillään kuulemma ovat kirkot ja kokoontuminen tapahtuu muissa tiloissa. Tähän täytynee valitettavasti täälläkin varautua, mutta meillä on nyt kuitenkin hyvä perusidea lähteä yhdessä tekemään, mitä tehtävissä on. Toivon ja hieman jo peräänkuulutinkin, että meille ei enää lyötäisi ainakaan hallinnon tiimoilta kapuloita rattaisiin!

  39. Jussi Raerinne
    28.9.2013 at 23:36

    Jatkan juttua vielä sen verran, että olihan meillä toki liitoksien jälkeen vielä molemmilla tahoilla oma paikallinen luottamuselin, joiden toiminnassa sain myös olla mukana. Uudessa Tohmajärven kunnassa toimi Värtsilälautakunta ja seurakunnassa Värtsilän seurakuntapiirin piirineuvosto. Tehtävänä näillä oli lähinnä valvoa liittymissopimusten ehtojen toteutumista sekä toimia eräänlaisina linkkeinä asukkaiden ja hallinnon välillä. Lautakunnalla oli käytettävissään korvamerkitty määräraha Värtsilän alueen hyväksi ja piirineuvostossa suunniteltiin seurakuntapiirin käytännön toimintaa. Värtsilälautakunta lakkautui automaattisesti seuraavan vaalikauden päättyessä ja piirineuvostona lakkautimme itse itsemme, koska katsoimme toimintamme ajan myötä muuttuneessa tilanteessa varsin hyödyttömäksi.
    Voitaneen(ko) todeta, että vaikka nämä elimet koettiin sinänsä tärkeiksi niin kummallakin kentällä toimintamme kuitenkin enemmän tai vähemmän ainakin osittain epäonnistui!?

  40. Mie
    28.9.2013 at 23:45

    Pystyykö Jussi, ns. näköalapaikalta nähneenä vastaamaan tiedusteluuni, lainaus:

    “Ent. Värtsilän seurakunnan varoja/omaisuutta ei varmasti ollut korvamerkitty Värtsilän kirkon hyväksi, mutta onko niitä käytetty kiinteistön hyväksi ollenkaan tänä aikana? Muutoin kuin ylläpitokulujen hoitamisessa, (sähkö ja lämmitys).

    Jos joku voisi kertoa mitä tämän yhdistymisen jälkeisenä aikana kiinteistölle on tehty?”

  41. Jussi Raerinne
    29.9.2013 at 0:30

    Korrektia ja kaikin puolin suotavaahan tällainen varojen käyttäminen ehdottomasti olisi, mutta itse en näin äkkipäätä tiedä tai muista onko “uusi isäntä” suorittanut Värtsilän kirkkokiinteistöön mitään varsinaisia investointeja; tuskinpa vain?!
    Pääkirkon (Kirkkoniemi) remontointi vei todennäköisesti kaiken huomion eli sekä henkiset että aineelliset voimavarat. Itse olen kritisoinut – joskus jopa Värtsin palstoillakin – kyseistä projektia. Kärjistetysti sanoen pelkkään kesäkirkkoon upotettiin suuri summa rahaa; Kirkkohallituksen avustusosuus lie ollut varsin huomattava, mutta onhan siinä palanut luonnollisesti myös paikallisseurakunnan varoja!

  42. Alpo Rummukainen
    29.9.2013 at 17:50

    Tuntuupa aika oudolta keskustella tällaisesta aiheesta. Aihe ei sinänsä ole uusi. Se vain tuli yllättäen niinkuin talven tulo yllättää autoilijan. Kun kuntien yhdistymisestä puhuttiin niin enpä muista, että seurakuntien yhdistymisestä olisi juurikaan puhuttu. Vaikutti iltä, että kirkon (ev.lut) johtokin olisi yllätetty “housut kintuissa” tilanteeseen, johon olisi pitänyt varautua jo vuosia aikaisemmin.

    Nyt ollaan tilanteessa, että tulot eivät riitä kattamaan menoja joten jotain on tehtävä. Onpa hyvä että en ole enää kirkkovaltuustossa tekemässä nykyisiä, vaikeita päätöksiä.

    Kannattaa vielä muistaa, että seurakunnan verotulot, ovat “vapaaehtoisia”. Muutaman vuoden aikana on nähty miten luotettava tämä veronmaksajien joukko on. Kun joku piti toisille epämieluisan puheen tai laati kirjoituksen arasta aiheesta niin kirkosta eroamisia tuli laumoittain. Niin saattaa käydä jatkossakin.

    Värtsilän kirkko on minulle hyvin rakas kotikirkko. Enkä soisi sen rapistuvan. Luulen kuitenkin, että Värtsilän kirkon kaltaisia tapauksia tulee lähivuosina useita muitakin, kunhan kuntia yhdistetään enemmän tai vähemmän pakolla.

  43. mikä lie parasta
    29.9.2013 at 18:44

    Mutta totuushan on, että suhteessa kävijämääriin, – poislukien kauneimmat joululaulut – kallista on ja kalliimmaksi käy. Itseriittoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kaipaa kirkkoa tai kirkonmenoja.Kauniit, rakkaudella sisustetut kirkkosalit kaikuvat tyhjyyttään.

    Tarvittaisiin vähintään maanjäristys, sotatila tai muu mullistus, ennenkuin taas kirkot täyttyisivät järkyttyneistä, turvaa hakevista kansalaisista.

    Jos olisi mahdollisuus pitää ovia auki, varmaan yksi ja toinen siellä pistäytyisi hiljentymässä.

  44. Tuula
    29.9.2013 at 18:57

    Niin, pakkoko siellä on “kirkossa käydä” just määrättynä aikana. Kirkot ovat rakennuksina kauniita, niissä voi käydä ihan omin päin mietiskelemässä asioita, istuksia ja haaveilla. Eikä niin kovin lämminkään tarvitse olla.. Liika ohjelman tyrkytys muuallakin ällöttää. Tämmösillä pikku kylillä on kai aina sen verran kyttääjiä lähellä, ettei tihutöitä päästä tekemään, vaikka sisälläe pääsisi ilman vahtiakin. Yöksi ovet kiinni. Miten se tässä kyseisessä rakenuksessa, onko pakko lämmittää koko rakennus jos haluaa sitä sivurakennusta käyttää?? Vaan kyllä soisi, että “vanhat värtsiläläiset” saisivat tulla lopun koittaessa siunatuksi omassa kirkossaan ja haudatuksi omaan hautausmaahan.

  45. Jussi Raerinne
    29.9.2013 at 22:50

    Tyrkätään eetteriin nyt vielä tämän jutun 45. kommentti. Yhdistymisten marssijärjestyshän oli täällä tavallisuudesta poikkeava, koska seurakunnat yhdistyivät aikaisemmin kuin kunnat. Aikaeroa tapahtumilla oli päivälleen kaksi vuotta.
    Kaiketi muodostettu uusi Tohmajärven seurakunta kyllä sinällään tiedosti kasvavan kiinteistömassan ongelman, niin kuin se varmaan tiedostetaan muissakin vastaavissa tapauksissa; sen laajuutta ja vaikutusta ei vain kunnolla sisäistetä, ennen kuin se tällä tavalla käyttövarojen huvetessa kunnolla konkretisoituu.

    Erobuumi kansankirkosta on mielenkiintoinen ilmiö. Ajattelen asian suunnilleen niin, että kovin ohut on ihmisen suhde kirkkoon jos esim. Alpon kommentissa mainituilla syillä sieltä karkuun lähdetään; tarvitseeko kirkko oikeasti niin tuulellakäypiä jäseniä?
    Kirkon veronkanto-oikeus on oikeastaan muuttunut velvoitteeksi, kun veroeurot saadakseen täytyy kuunnella niitäkin jäseniä, jotka eivät tarvitse kirkon palveluja muulloin kuin syntyessään ja kuollessaan!
    Kuinka käy kirkon, jos ja kun se alkaa todennäköisen valitettavasti suvaitsevaisuuden nimissä ennemmin tai myöhemmin vihkimään homo- ja lesbopareja “avioliittoon”? Lähtevätkö sieltä silloin joukkopakoon myös todelliset kristityt, jotka tahtovat elämässään pitäytyä puhtaaseen Jumalan Pyhään Sanaan?

    Takaisin aiheeseen; eläkerovastillamme on hyvä ja hyväksyttävä perussuunnitelma Värtsilän kirkon korjaamiseen ja käyttöön. Mielestäni hän toi kommentissaan kauniilla tavalla esiin tärkeimmän toimenpiteen – rukouksen. Meillä on rukouksia kuuleva elävä Jumala; voimme pyytää ja kiittää, että Hänen tahtonsa ja sallimuksensa toteutuu tässäkin asiassa Hänen kunniakseen ja seurakunnan parhaaksi!
    “Jos Herra siunausta ei anna töillesi, on turhaa ponnistusta parhaatkin rientosi.” Vk 393

  46. Sinikka
    29.9.2013 at 23:14

    Kiitos Jussi R. kirjoituksistasi. Kirjoittamasi tekstit, kommentit ja selvitykset ovat aina olleet asiallisia, osaat kaiken sanoa niin kauniisti. Niitä on miellyttävä lukea.
    Tämä ”kommentti nro 45”, se on niin rauhoittava, kuin siunaus, kuin iltarukous.
    Samalla annoit pohdittavaa ja muistutit meitä siitä, mikä on tärkein. Kiitos.
    Huomenna palaan kirkkoaiheeseen.

  47. Pera Keränen
    30.9.2013 at 11:45

    Katso Tänään Näin: Veijon Kommentti tekemänsä jutun alla. Ei kysymys ole niinkään rahasta, vaan käytön vähyydestä.

  48. Kohtalon kysymyksiä
    30.9.2013 at 12:02

    Käytön vähyyteenhän tuo ongelma näyttää tiivistyvän
    verkkolehti Nelostenkin mukaan.

    Lainaus verkkolehdestä:
    http://neloset.kotisivukone.com/2

    “Värtsilän kirkon tiimoilta käydään vilkasta keskustelua kirkon talvikäytöstä. Olen siitä kirjoittanut oman osani niin blogissani kuin Värtsi-nettilehden sivuilla. Sieltä voi tarkistaa mielipiteeni. Jos mielipiteensä nyt ilmaisseet olisivat käyneet Värtsilän kirkossa, ei talvikirkkoasia olisi tullut edes keskusteluun”

  49. Tuula
    30.9.2013 at 12:43

    Veijon blogista:
    “Haittaa seurakuntalaisille voidaan vähentää tarjoamalla heille kyyditystä Kirkkoniemen kirkkoon”
    Voihan joskus vaihteeksi kyydityksen suorittaa vastakkaiseen suuntaan? Eikö olisi elämys Kemien ym. asukkaille päästä välillä
    periferiaan ? Tiijä vaikka vielä saisivat (ostaa) kirkkokaffeet tykötarpeineen.

  50. Pera Keränen
    30.9.2013 at 13:22

    Hyvä Tuula!! Värtsilän Seurakunnan kohdassa Perustiedot: “Jumalanpalveluksia pidetään myös Värtsilän kirkossa,noin kerran kuussa.” Ei kai ihmiset Linja-autoilla, tai muilla kulku peleillä käy nykimässä turhaan Ovia monesti. Veijo hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *