Verkkolammen kämppä 8

Osa 8 Hevon kaurat ja puunaulat

 Kuva EJ

Kuva EJ

Verkkolammen kämpällä joku tai ehkä useammatkin rupesivat talven mittaan ihmettelemään kun hevoselle tarkoitetut kaurat hupenivat liian nopeasti. Kaurasäkit olivat hevostallilla jokaisella omassa paikassaan. Saattoihan olla mahdollista, että joku hämärässä ”erehtyi” vieraalle kaurasäkille. .

Sanaa ”varastaminen” ei ääneen edes uskallettu lausua jätkäporukassa. Talven mittaan kokemuksia kaurojen liian nopeasta hupenemisesta alkoi kertyä yhdelle jos toisellekin hevosmiehelle. Alettiin epäillä tietyn henkilön erehtymisestä vieraille kauroille, mutta sitä ei tietenkään kärsinyt ottaa puheeksi muuten kuin aivan luotto ihmisten kesken.

”Ansa”

PuunaulojaEräs mies sopi toisen miehen kanssa, että hän tekee eräänaisen ansan varkaan selvittämiseksi. Hän laittoi omaan kaurasäkkiinsä puunauloja, eli niitä, joita käytettiin lapikkaan pohjien naulaamiseen kiinni. Kooltaan ne olivat tulitikun paksuisia ja noin 2 cm pitkiä puutikkuja. Hevosella on hyvin herkkä turpa ja se ei syö roskia. Se jättää puutikut syömättä vaikka joskus pilttuun puuseiniä pureksii.

Jos koe onnistuu niin puunaulat löytyvät sen rupun pohjalta, joka varastaa hänen kaurojaan ja tietenkin hänen oman ruppunsa pohjalta. Miehet menivät aamulla tarkastamaan kaikkien hevosten ruput. Puunauloja oli todellakin kulkeutunut erääseen ruppuun. (Ruppu on hevosten pilttuun edessä oleva eräänlainen kaukalo, ruuhi, jossa on tiivis lautapohja. Kaurajyvät tai jauhot pysyvät siinä eivätkä valu lattialle)

Illalla mentiin joukolla hoitamaan hevoset. Mukana oli myös mies jota epäiltiin toisten kauroihin erehtymisestä. Joku otti mukaansa vielä setolkkaremmin.. mihinkä lie sitä ajatellut tarvitsevansa iltapimeällä.

Päiväjärjestykseen

Mentiin tallille ja katsottiin todistajan kanssa ruput. Kysyttiin epäillyltä, että voitko hän selittää miksi sinun rupun pohjalla on puunauloja. Mies yllättyi aika lailla eikä osannut selittää.

Avustajat selittivät auliisti miten puutikut olivat heidän käsityksensä mukaan rupun pohjalle päätyneet. Siinä selvisi sekin, miksi setolkkaremmi oli mukaan varattu. Se oli sitä ”päiväjärjestystä” varten.

Miehet palasivat kämppään pääosin tyytyväisinä. Yksi vain istui varoen muutaman päivän. Asiasta ei enää puhuttu ja kaurojen kulutus palasi normaaliksi. Hävikkiä ei enää ilmennyt.

Joku saattaisi tietää mitä Kämppälaki sanoo tällaisesta toisen kaurasäkille erehtymisestä ja kuinka asia hoidetaan päiväjärjestykseen.

Alpo R.

Post navigation

8 comments for “Verkkolammen kämppä 8

  1. Kuulinpa kerrottavan että Suojärvellä oli käytetty ansoina puukkoa.
    Puukko kaura-tai jauhosäkkiin avot johan syyllinen löytyi.

  2. Lapsuudesta muistan nuo hevosten kaurapussit. Kauppojen
    ja kirkkojen edustoilla olevat hevospuomit olivat osittain
    järsityt, varmaan ajankulukseen hevoset niitä kalusivat.

  3. Tuli tässä käytyä viime viikolla tuolla pohjoisessa ja siellä tietenkin vanhalla tukkikämpällä. Kukaslompolon ja Äkässaivon välillä oleva Kemiyhtiön kämppä oli otettu uusiokäyttöön – kahvilaksi. Nimi oli hyvin kuvaava. Elämänluukku. Viiden kilometrin päässä tästä on toinen turistikäyttöön otettu kämppä, Peurakaltio. Näilläkin kämpillä entiset ” elinkautiset” lapin jätkät asuivat ja tekivät työtään karuissa oloissa, Nätti Jussit ja muut.
    Kämppälait olivat ankarat mutta oikeudenmukaiset.
    Kerronpa tässä tapauksen, jätkä oli varastanut toisen eväitä. Tapaus oli selvä ja rangaistus sen mukainen, karkotus savotalta. Karsittiin parimetrinen kuusenkarahka, työnnettiin syyllisen puseron hihasta karahka selän kautta toiseen hihaan, pantiin sukset jalkaan ja ladulle . Lähimpään ihmisasutukseen matkaa n. kolmekymmentä kilometriä ,pakkasta samanverran asteita . Ja että paleltumaanko, ei. Koetapa kulkea sukset jalassa kädet levällään metsässä. Hiki siinä tulee eikä vilu.
    Näin ennen.

  4. Tuota selän taakse työnnettyä ”kävelykeppiä” olen kuullut käytetyn Kiteellä, kun eräs moralisti oli alkanut kieliä poliisille, minkä kuusen juurella silloin Kiteen kirkasta pullotettiin.

    Mies oli kiemurrellut puiden seassa kotiin ”kävelikeppi” poikittain selän takana. Sitä en tiedä, miten paljon hikeä paita itseensä imi.

    Ierikka

  5. Onko kellään tietoa miten Kämppälain mukaan ”oikeasti” piti hoitaa tällaiset tapaukset?

  6. En tunne kämppälakia, mutta eräänä kesänä yövyin ohikulkiessani kämpän raunioilla ja mietin veljeni kertomia tarinoita hänen olleessaan kämppämikkona nuorena poikana kämpällä.
    Paskahuusin runko oli vielä pystyssä.
    Hirret on viety Värtsilän urheilutalon tarveaineiksi.
    Rauniolta otin mukaani kaksi ”ramppia” ja vein veljelleni Espooseen.

  7. Tuosta kämppälaista.
    Tietoa löytyy Googlenkin kautta esim. Kämppälaki tervarumpu. Siellä on vanha kaksikymmenluvun kämppälaki.Jokaisella yhtiöllä oli omat säännöstönsä. Varsinaista rikoslakia tuskin oli. Pari esimerkkiä: Toisen tavaroita ei saanut lainata, paitsi puukkoa.Toisen naulaan ei saanut laittaa omia tavaroitaan.
    Lopuksi yksi tarina Nätti Jussista: Jussi oli käräjillä vastaamassa miehen taposta. Tuomari käski Jussia selostamaan tapauksen kulun lyhyesti. Jussi vastasi”Ensin löi se jätkä, sitten löi Nätti ja sitten löi kirkonkellot.
    Kun seurassamme on pappi niin tarina siitä kirkollisemmasta päästä. ( lähde: Lapin kaskukirja)

  8. Kiitos Reino valistuksesta..
    Ai se oli tämmöinen tämä kämppälaki.
    Ei maininnut rangaistuksista mitään, paitsi jos joku laittaa vaatteensa minun naulaan niin minä saan pudottaa ne lattialle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *