Aika rientää. Ajankulkua ei voi käsin koskettaa, mutta ajanhampaan työn näkee vaikkapa vilkaistuaan omaa peilikuvaansa. Pian on aika siirtyä talviajasta kesäaikaan. Vanhaan hyvään aikaan talouksissa riitti yksikin kello ajannäyttäjäksi, mutta nykyisin kelloja on kaikissa mahdollisissa laitteissa. Meilläkin on kello joka huoneessa, jopa useitakin kelloja. Siirrettävää riittää.
Huomaan usein sanovani: aika menee kuin siivillä, en ehdi tekemään kaikkea aikomaani, en ainakaan ajallaan. Nykyaika on kiireistä. Tosin odottavan aika on pitkä, se tuntuu matelevan. Aika on tässä ja nyt, mutta sillä on erinomainen taito kullata muistot. Tulevaisuutta ajatellen, olisi hyvä olla aikaa jäljellä, mutta sen aika näyttää.
Vaatteita ostaessani pyrin usein ostamaan jotain ajatonta, ja siten pidentää niiden käyttöikää. Elämää rytmittävät erilaiset aikataulut: lähtö- ja paluuaika. Työaika ja vapaa- aika on hyvä pitää myös erillään. Varataan eläkkeelle jäämisen jälkeen tehtäviä asioita, silloin arvellaan olevan aikaa niille yllin kyllin. Jää aikaa ajanviettoonkin.
Urheilulajeissa on peliaika, aikaa suoritukselle. Joissakin lajeissa otetaan aikalisä. Nopeuslajeissa urheilija alittaa entisen ennätyksen tai hän tulee voittajaksi parhaalla loppuajalla. Formuloissa on aika- ajot. Voitto se on sadasosankin voitto.
Syntyessäni sain itselleni henkilötietoihini merkityn syntymäajan. Se säilyy koko elämänajan samana. Elämä tuo mukanaan muutoksen aikoja. Joskus tuntuu aika olevan kortilla. Jonkin järkyttävän elämänkokemuksen kohdatessa aika kirjaimellisesti pysähtyy paikoilleen. Aika ei silloin kulu eikä juokse. Ajalla on taipumusta parantaa haavat. Toisaalta taas joinakin hyvinä aikoina tunnen eläväni elämäni parasta aikaa.
Kirjallisuudessa ja filmeissä on mahdollista tehdä aikamatka. Onkohan tämä hetki, menneisyys ja tulevaisuus tässä koko ajan läsnä? Matkustetaan aikakoneella. On vain hetki, joka on ikuisuus.
Elämään saattaa mahtua hyvin aikojen lisäksi pula- aikoja tai muutoin kovia aikoja. Sota- aikakin on monilla vielä muistissa, jolloin aika oli armoton.
Nykyaikaa elävänä tarvitsen kellon ja kalenterin. On hyvä tietää, milloin aurinko laskee tai on uudenkuun aika. Syytä on olla selvillä vuorokaudenajoista, viikoista kuukausiin ja vuodenaikoihin. En voi elää ilman kelloani, josta näen sekunnit, minuutit ja tunnit. Elän ajan hermolla.
Kerran aika tiimalasista loppuu, silloin on aika siirtyä ajasta ikuisuuteen.
Maija- Liisa
No kylläpä olit saanut paljon erilaista aikaa merkitsevää tuohon. Hauska juttu.
On aikoja, paremminkin hetkiä elämässä,jotka tulikirjaimin ovat piirtyneet muistiin ja tulevat aina uudelleen esiin.Siitäkö johtunee meidän senioreiden tapa kertoa samaa asiaa aina uudelleen ja uudelleen, kunhan vaan on joku kuuntelemassa 😉
Muuten, on kuitenkin myös meillä eläkeikäisillä hyvä olla jotain toistuvaa menoa merkittynä kalenteriin, säilyy hyvä rytmi elämässä.
Nyt tässä on vuoden kierron toivorikkain ajanjakso esillä, Pääsiäisaika ja kevään heräämisen odotus.
Hyvää Pääsiäistä ja; ”virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuuveks”
Kaikella on määräaikansa! Jo Vanhantestamentin Saarnaajan kirjan kirjoittaja pohti tätä aika kysymystä. Hän esittää asian noin 2500 vuotta sitten tällä tavalla.
3:1 Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. 2 Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, 3 aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa, 4 aika itkeä ja aika nauraa, aika valittaa ja aika tanssia, 5 aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa, 6 aika etsiä ja aika kadottaa, aika säilyttää ja aika viskata menemään, 7 aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua, 8 aika rakastaa ja aika vihata, aika sodalla ja aikansa rauhalla.
Kun oman elämänsä taakse jääneitä kiemuroita muistelee niin tuon Saarnaajan luettelosta puuttuu enää tuo sota ja kuolema, muut asiat ovat tulleet omalle kohdalle todeksi.
Sanonta: Aika on rahaa. Joillakin ei ole kumpaakaan..
Tässä taidetaan nyt oikein tosissaan pelata aikaa.
Tästä luettelosta on jäänyt pois ainakin se kuuluisa
laatuaika, jota lasten kanssa vietetään.
Aikaa on turha ahnehtia,
vaikka olis kuinka kiire.
Ei sitä saa loppumaan,
kyllä sitä jää jälkeenkin.
Maija-Liisa,kirjoitit upean esseen ajasta. Kiitos! Siihen haluaisin lisätä vielä seuraavat ajankuluun kuuluvat allakkamerkintäni: – Omani ja läheisteni nimet on kirjoitettu kolmeen kalenterivuoden kohtaan: – syntymäpäivä – kastepäivä – nimipäivä. Koetan niinä päivinä varata aikaa pitääkseni yhteyttä. Itselleni olen merkinnyt muistutukseksi myös neljännen päivämäärän: – pappisvihkimykseni päivän 4.6. Pappi on aina pappi ajankulusta, myös eläkeajan kulusta, riippumatta.
Muutaman ajan kuluttua kuikka huutaa Kaustajärvellä kesäajan alkavan. Vuodenaika vaihtuu silloin. Muuttolintuset palaavat rannalle.
Ierikka
…”kello raksuttaa mennyttä aikaa”…
Kellon punaisesta värisävystä muistin
Neuvostoliiton aikana Leningradista ostetun
kaulakellon. Kun kannen avaa niin sisältä löytyy
kauniin punainen kellotaulu. Pitäisikin ottaa se vaikka
yöpöydälle koristeeksi kun ei muuten tule käytettyä.
Kellomuodillakin taitaa olla oma trendinsä. Iso-
äitiemme aikaan kaulakellot olivat muodissa. Kun asioimme
jokin aika sitten joensuulaisessa kellosepänliikkeessä
saimme kuulla että leveät kellon teräsrannekkeet ovat nyt jopa
nuorisomuotia.
*
Pitäneekö paikkansa sanonta että ”aika kultaa muistot”…
Maija-Liisalla on ollut aikaa pohtia aikaa ja kerätä ajan määritelmiä pohjaksi meidän lukijoiden pohdinnoille. Toivottavasti aiheesta viriää vilkas keskustelu.
Maija-Liisa lisäsit kommentissasi lasten kanssa vietetyn laatuajan. Ennen kuin pääsemme viettämään laatuaikaa lasten kanssa, on laskettu aika.
Aika on ainoa asia maailmassa, jota kaikilla – sekä köyhillä, että rikkailla – on koko ajan yhtä paljon. Jokaisen omalla vastuulla on sitten miten ja mihin aikansa käyttää.
Aika teki tepposensa minullekin!
Ihmettelin kelloa kuvatessani sen punaista kellotaulua,
mutta vasta Tellen kommentin jälkeen huomasin mennä
tarkistamaan, että onko Neuvostoliiton ajoilta tuokin kello.
Onhan se.
Minulla on omakin taskukello, mutta sen lasi on rikki,
siksi kuvasin lainakellon. Aika moka!
Aika paljon olet saanut aikaan aikamoisen mukaavaa luettavaa.
Aika on kiittää, Maija-Liisaa!
Aikava tarkoittanee aikaavievää, hidasta tai vanhahkoa?
Toivottavasti kestää aikaa aikamiehen lailla.
Aika velikultia, sanottiin jossakin romaanissa.
Sakari; Taitaa olla samasta romaanista peräisin myös tämä lause: ”Kun jokainen tunti saattaa olla viimeinen, oppii kiittämään minuuteistakin.”
Vielä aiheeseen liittyviä:
– Neiti Aika
– Maapallon aikavyöhykkeet
Jutun kirjoittajalla niin kuin meillä useimmilla muillakin on lukuisia kelloja sijoitettuna eri paikoissa, mutta…; kenelläkään meillä ei ole siitä huolimatta AIKAA !
Varsin paradoksaalista!
Milloin on aika alkanut? Onko ajalla loppua?
”Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.” (1 Tess.5:1-2).
pater F.
Momo päihittää aikaa varastavat harmaat herrat http://fi.wikipedia.org/wiki/Momo_%28romaani%29 Luepa tämä.
Ajasta tehty myös paljon lauluja. esim.
Seija Simolan – Kun Aika On
http://www.youtube.com/watch?v=wLt73vq_i5Q
Ja tässä yksi teemaan sopiva runo. Tekijää en tiedä.
Aika on lahja
Anna aikaa naurulle
sillä se on sielun musiikkia
Anna aikaa harkinnalle
sillä se on voiman lähde
Anna aikaa leikkimielisyydelle
sillä se on ikuisen nuoruuden lähde
Anna aikaa lukemiselle
sillä se on viisauden suihkukaivo
Anna aikaa rukoukselle
sillä se on suurin voimanlähde
Anna aikaa ystävyydelle
sillä se on tie onneen
Anna aikaa rakkaudelle
sillä se on jumalan suoma etu
Anna aikaa anteliaisuudelle
sillä aikamme on liian lyhyt itsekkyydelle
Anna aikaa harrastuksille
sillä se on vireyden hinta
Seppoilmari mainitsee Michael Enden fantasiaromaanin
Momo. Se oli ajallaan tyttären suosikkikirja, hän piti
siitä koulussakin esitelmän.
Kirja on nyt Kaustan mökin vintillä ja kun itsekin
olen täällä pitkästä aikaa kiipeänkin eka töikseni
sitä etsimään. On aika tutustua siihen uudestaan.
Luin Momon 1990-luvun alussa. Myöhemmin löysin sen antikvariaatista ja ostin omaan hyllyyni. Jo pidemmän aikaa se on ollut uudelleen luettavien listalla. Ennen Seppoilmarin kommenttia olin jo ottanut kirjan esille ja silmäillyt sitä. Ihastuttava kirja!
Pater F:n kysymykseen viitaten – oliko aikaa ennen sitä suurta alkuräjähdystä, BIG BANG, josta nykytiedon mukaan maailmankaikkeus on syntynyt ja loppuuko aika niin sanottuun maailmanloppuun, jonka ennustajista ei näytä olevan puutetta. Tästä voisi jatkaa syvällisiin kysymyksiin ikuisuudesta.
Kun tai/ja jos maailmankaikkeuden synnyn – maailman luomisen – takana on Jumalaksi tahi Luojaksi nimetty niin oliko hänellä jotakin aikaa ennen alkuräjähdystä ja maailmankaikkeuden syntyä ja mihin asti hänen aikansa riittää. Puheeella iänkaikkisuudesta, iäisyydestä tai ikuisuudesta ymmärrän tarkoitettavan sitä, että ajalla ei ole alkua eikä loppua. Onko tämä se kohta jossa tieto loppuu ja usko alkaa?
Silloin kun selkeäsanainen Esko Valtaoja ilmestyy TV- ruutuun
puhumaan, voin vain todeta, että hyvästi maalaisjärki!
Hän sanoo esim. näin: Meillä on miljardi vuotta aikaa parantaa
tapansa, kennes aurinko pamahtaa ja samoin me, jos emme ole
löytäneet uutta kortteeria. Meiltä menee tämä pallo alta!
Hän ei täysin kiistä jonkun korkeamman voiman olemassa olon
mahdollisuutta.
Hän sanoo, että aika supistuu, venyy ja vääntyy. Ajasta tulee paikka, paikasta aika.
Häntä kuunnellessa menee jalat alta…
Aika on – etsikkoaikaa – ihmettelyyn. Siksi olen ilmoittanut eräässä kirjassa harrastuksekseni: ”keinutuolifilosofia ja Pyhän Kolminaisuuden ihmettely”.
Ierikka
24 kommenttia! On meillä ollut aikaa miettiä ja kirjoitella! On ollut aikaa lukea, eikä ole aika käynyt pitkäksi, en ole kaivannut päiväunille, olen ollut aika virkku Värtsin äärellä!
Mutta äsken aika teki tepposen! Olin kirjoittanut kommentin, mutta ei ollut aikaa katsoa oikeaa näppäintä, ja niin kaikki katosi alta aikayksikön ruudulta ja kommenttipalstalta! Mutta ei aikaakaan, kun tein uuden kommentin! Ja nyt on aikaa etsiä oikea näppäin, että voin pyytää teiltä aikaa lukemiseen!
Kiitos ajasta, jonka saan olla kanssanne Värtsin äärellä! Voin siten aika hyvin!
Ierikka
Aika on luonnonvara, joka ei lopu koskaan – meiltä !
Kakunvaaran Paavo
Vietin äsken tunnin elämästäni hiihtoladulla. Ehkä sen myötä
saan lisää terveyttä päiviini. Tiedä häntä, vaikka tulisi
jatkoaikaa vielä.
– Mistä muuten tietää, että venäläisnainen on viettänyt
liikaa aikaa Suomessa?
– Hänellä on verkkapuku käyttöasuna.
No voi hyvänen aika 😉
Eira V:n kommenttiin lauluista: Kapteeni Aika, 70-luvulta; löytyy mm. You Tubesta ainakin Paula Koivuniemen tulkitsemana!
Se oli aika hyvä aika, kun minulla oli Lemillä samojedin pystykorva, jonka nimi oli Laika. Ei ollut kysymyksessä pahan noidan taika, kun lääkärin piti työntää sen nahan alle piikki.
Ierikka
Vähän aihetta toki sivuaa…Ihmisen työntekemiseen käyttämää aikaa mitataan rahassa.. toki muitakin tehokkuus tms. mittareita on, mutta tarkoitan työnhintaa tai veloitusta palveluista / tunti.
Olisi kiinnostavaa tietää näistä arvokkaimmista töistä, siis mistä työstä joutuu maksamaan kovimman hinnan / tunti. Onko omakohtaisia kokemuksia tai ylipäätään tietoa.. tästä saisi varmasti ihan oman jutunkin Värtsiin ihmeteltäväksi..
Betanian Maria,
Martan ja Marian sisar,
sinä unohdit kattilan liedelle,
kun Jeesus saapui kotiisi.
Osasit keittää ja siivota ja touhuta.
Mutta viivähdit Jeesuksen jalkojen juureen.
Osasit jakaa aikaa,
asettaa arjen ja pyhän erilleen,
tunsit vuorotteluvapaan säännöt:
Martan vuoro on seuraavalla kerralla.
Silloin Martallekin sanotaan:
– Vain yksi on tarpeen,
olet valinnut hyvän osan
eikä sitä oteta sinulta pois.
(Seppeleen aika, s. 28)
Minulla on samantapainen kokemus Ierikan kanssa eläinlääkärissä,
jonne jouduin viemään meidän viimeisen koiramme ikiuneen
nukutettavaksi. Lääkäri pisti myrkkypiikin ja sanoi, että
nyt koira on koirien taivaassa. Purskahdin itkuun ja syöksyin
ulos huoneesta, koira jäi siihen pöydälle. Kantoivat sen sitten
autoon.
Tuo Eiran kysymys työajasta maksettavasta palkasta on aika laaja- alainen. Tähän tarvittaisiin varmaan avuksi jotain
tilastoja ammattialoittain. Näin äkkiä mutu- tuntumalta ajattelen, että työharjoittelijan palkka on matalin alalla
kuin alalla. Ne hurjimmat palkat löytynevät optiojohtajien
piiristä, joille maksetaan muhkeita summia työstä. Heille maksetaan sievoiset erorahat myös. Se,että onko sille rahalle
tullut vastinetta juuri johtajan toimien ansiosta tai siitä
huolimatta, jää usein epäselväksi. Näkyy vain olevan maan tapa.
Juu, satoja miljoonia vuodessa tienaavia on.. ne jättäisin omaan arvoonsa..
mutta näin peruskansalaisen näkövinkkelistä, kannalta ajateltuna.. kenen aika minkäkin arvoista.. Yrittäjien tuntiveloitukset palveluksista jne.. Tuomarit, asianajajat ja muut paljon lukeneet veloittanevat melkoisen määrän euroja ajankäytöstään..
Viimeksi yksityislääkärillä Joensuussa käydessäni se
maksoi n 100 euroa. Aikaa kului n. 20 minuuttia. En ole joutunut
muita palveluja nyt tilaamaan. Hinnat vaihtelevat
saman alankin liikkeiden kesken. Asikkaalle tulevasta laskusta
ei käy selville työntekijän saama tuntipalkka. Laskuun on
lisättävä palkan sivukulut, jotka ovat tällä hetkellä noin 70%
palkan määrästä.
Onpa punainen aika! Tämä kommentti on jo numero 35. Aika monta, vaikka aikaa on kulunut vasta yksi päivä!
Mutta onhan nyt vieläkin aikaa, ennenkuin alkaa yöaika ja kuun taika. Vai onko nyt kuutamon aika? Ainakin on vielä paastonaika. Ja armonaika.
Ierikka
Isäni tokaisu pöllikuormanpäällä tähän asiaan kun keskusteltiin. Sellaista on ihmisenelämä täällä maittenpäällä kuka mitenkin.
Jos nyt lorut loppu,
niin eipä tule mikään hoppu.
Yö on lyhyt väliaika.
Alkaa toinen puoliaika.
Kun pilli sitten soi,
päättyä jo peliaika voi.
Ierikka
Vaikka emme ole fyysisesti toisiamme tavanneet, niin
olemme tänään jakaneet toisillemme aikaamme tässä
Värtsin nettiyhteisössä. Mielenkiintoisia kommentteja
on tullut, joita täytyy lukea oikein ajan kanssa.
Toivottelen kaikille hyvää viikonloppua!
Ihminen kun on nuori, sellaisena jokainen haluaisi olla. Ikää kun karttuu ymmärttää ajankulun erilailla. Tuntuu ajan kulkevan nopeammin. Minä oman version toisten viisauteen lisännyt. Aika kulkee kuin iltamissa. Valomerkki kun tuli en kerennyt hakea.
40 kommenttia! 40 on pyhässä perinteessä paastonajan aikamäärä.
Ierikka
Voi hyvänen aika.
Voi hyvänen aika! Olin juuri kirjoittanut kivan tarinan tämän aamuisesta herätyksestä, kun painoin kiireessä väärää nappia, ja kaikki lensi taivaan tuuliin.
Koetan muistella, mitä olin kirjoittanut.
Heräsin tänä aamuna nähtyäni juuri unta kellosta, jossa oli punainen taulu. Olin vielä vähän unenpöpperössä, kun panin veden lämpiämään ja sitten kaadoin siihen murokahvia. Leikkasin Martiskaisen Liisan leipää. Istuuduin pöydän ääreen.
Vilkaisin keittiön seinällä riippuvaa kelloa. Senkin vetelys! Taas sen patterit pitäisi vaihtaa. Kulkee jälessä. Täytyy ostaa uudet patterit kauppareissulla.
Kipaisen ensimmäisen kupin jälkeen postilaatikolla. Jakokoskella lehti tulee aikaisemmin kuin Kaustajärvellä.
Toisen kupin jälkeen selailin Karjalaista. Siinä oli mainos, jossa tarjottiin Ale-merkkisiä kelloja. Ei mikään ihme, että olivat Ale-merkkisiä. Ei ollut raskittu maalata kellotaulua. Olivat ihan maalaamattomia. Kustannusvajetta varmaankin! Taidan mennä sellaiseen kauppaan, jossa myydään kunnollisia entisajan kelloja, joissa on punaiset kellotaulut ja kultaiset viisarit ja hopeiset numerot.
Mutta syödäänpä ensin aamupala eikä höntöillä. On sitä aikaa päivälläkin, vaikka lauantaisin kaupat menevätkin kiinni aikaisemmin kuin maanantaina.
Taidan pötkähtää vielä sohvalle nautiskelemaan torkut. On niin ramaseva olo, eikä eläkeläisellä ole enää niin kiire mihinkään. On tätä aikaa!
Mitenkähän aikaisin Liisa ja Kirsti ja Salme ovat nousseet piirakan paistoon?
Ierikka
Eiran kommenttiin työajan hinnasta. Eiköhän hintaan vaikuttane paitsi tehty työ, myös vallan määrä.
Siitäkö juontunee se määrätön vallanhimo?
Sanotaan että huipulla tuulee. Tuuliko samentanee myös omantunnon äänen, mitä tulee kuitattavan palkan suhteettomaan määrään?
Meidän junnukin elää nyt jännittävää aikaa.Tuntuu ettei tänään aika kulu millään,odotellessa huomista ja viimeisiä sarjapelejä. Sitten onkin tämän kauden jääaika käytetty ja täytyy suunnitella muuta mielekästä ajanviettoa,ettei mene pelkäksi ajantappamiseksi.Taitaa ennemminkin tuon ikäisillä olla kevätajan koittaessa niin paljon puuhaa,että ajanhallinta hämärtyy ja nukkumisaika unohtuu.Toivotaan ettei opettajille siltikkään tule kovatajat lomaaikaa odotellessa.:)
Nuo lasten ja nuorten nukkumaanmenoajat ja kotiintuloajat
ovat ihan oma lukunsa. Nykyisin on paljon sellaisia harrastusmahdollisuuksia, joita ei ollut minun nuoruudessani.
Maalaistalossa täytyi osallistua kaikkiin töihin heti, kun
vähänkin kynnelle kykeni. Ei ollut paikkoja, joihin edes olisi
voinut mennä. Nyt on kaikki toisin.
Minäkin kipaisin lehden päätien varrelta heittolaatikosta.
Ei taida olla punaiseksi maalattuja kellotauluja muilla kuin
Tellellä ja tällä minun elämäntoverilla, jonka kelloa kuvaan
lainasin. Itselläni on ihan tavalliset. Tuokin kellomuoti
muuttuu kuten muukin muoti. Samaa aikaa kuitenkin tikittävät.
Eiralle vielä: Kampaajalla hiustenleikkuu ja värjäys maksaa
Joensuun keskustassa noin 100 euroa, kun sama homma maksaa
Rantakylässä 60 euroa. Aikaa kuluu puolitoista tuntia. Tuo
maksettava summa pitää sisällään kaikki kulut, joten se ei
kerro kampaajalle itselleen jäävää palkkaa. Keskustan huoneistojen vuokrat ovat Helsingin tasoa.
Kauheesti ihmettelen kun aikaa ei voi säästää, mutta kuitenkin sitä voi tuhlata.
Elä, Alpoaatos, turhaan ihmettele! Sehän maan tapa ja koko ihmiskunnan tapa. Nythän tuhlataan kaikkea, ei vain aikaa vaan kaikkea. Lisää kilpailukykyä! Lisää tuotteita ja kulutusta! ”Kaikkihan sen tietävät. Pitää kantaa vastuuta.” Minne sitä pitää kantaa? No, helskutti, kaatopaikalle tietysti!
Ierikka
Hei, Maija-Liisa! Kellosi on pysähtynyt. Ei näytä talvi- eikä kesäaikaa. Muuten on kyllä nätti kello.
Ierikka, aika tarkka havainnoitsija