Kun ei ole vielä viikon puheenaihetta avattu, niin virittelenpä keskustelua valokuitukaapelista ja sen tarpeellisuudesta. Tarvitaanko meillä, siis Tohmajärvellä, nopeita laajakaistayhteyksiä, joilla tarkoitetaan siis 100 megan ja nopeampia yhteyksia. Rääkkylässä valokuitua piilotetaan jo maahan. Sinne on perustettu osuuskunta ja valokuidun saa 100 euron liittymismaksulla ja 50 euron kuukausimaksulla. Ilomantsissa yhteyksiä rakentaa kunnan omistama yhtiö. Mahdollisuuksia toteuttamiseen on monia. Suurin ongelma on tässä se, että olemme jälleen jälkijunassa. Päätökset pitäisi EU-avustusten suhteen tehdä tämän kevään aikana, sillä ohjelmakausi päättyy. Rahoitus hankkeelle rakentuisi tietysti liittyjien osuudesta, avustuksista, kunnan rahoituksesta sekä laajakaistaa omistavan osuuskunnan tai yhtiön tms. rahoituksesta. Tohmajärven kunnan osuus on arvioitu noin miljoonaksi euroksi. Se on iso summa, mutta sillä tulisi käsitykseni mukaan jokainen asuttu tölli laajakaistan piiriin.
Kustannukset voivat nyt tuntua isolta ja tarve pieneltä, mutta tässä on hyvä katsoa 15-20 vuoden päähän ja arvioida tilannetta sen mukaan. Rääkkylässä laajakaista rakennetaan jo nyt gigan eli 1000 megan levyiseksi, mutta se kuristetaan tässä vaiheessa sataan megaan, siis laajentamisvaraa kuulemma on.
Nyt on aika keskustella tästä asiasta ja tuoda kantoja sekä mielipiteitä perustellusti esiin. Toivon, että ei käytäsi inttämään ja arvioimaan toistemme mielipiteitä, vaan perusteltaisiin se oma. (juupas-eipäs ei vie minnekään, mutta hyvät perusteet puolesta tai vastaan rakentavat). Hyviä kysymyksiäkin voi esittää. En lupaa, että osaan kaikkiin vastata, mutta haetaan hyviä vastauksia.
Olen ehdottomasti nopean yhteyden rakentamisen kannalla. Jos se onnistuu Rääkkylässä, niin kyllä kai sen pitää onistua Tohmajärvelläkin.
Itse katson asiaa oman yrittäjyyteni kautta. Asun pienessä kylässä, mutta suuressa maailmassa. Yhteyksien pitäminen kaikkialle maailmaan tulee koko ajan arkipäiväsemmäksi. Toisaalta myös palveluja haetaan, tai joutuu hakemaan, yhä enemmän verkosta.
Olen havainnut, että kylillä on hyvinkin merkittävää pk-yritystoimintaa ja niiden tarvitsemien yhteyksien laatu on yhä tärkeämpää. Tarvitaan varmuutta ja nopeutta. Sen huomaa varmasti jokainen joka maksaa vaikkapa laskujaan netissä.
Olen hyvin pettynyt, ellei Tohmajärvellä pystytä hoitamaan asiaa. Kunnollinen internetverkko on välttämättömyys, ja uskon sen olevan myös kynnyskysymys asuinpaikkapäätöksiä tehtäessä.
Olen Pentti Väistön kanssa täysin samaa mieltä. Tohmajärvi on rajakuntana avainasemassa kehittyvien Venäjä-suhteiden kannalta. Rahoitus varmaankin järjestyy, ja kunta voi omaa osuuttaan koota myymällä metsistään puuta ja ehkä myös jotain muuta.
Tohmajärven Wärtsilä saisi historiallista jatkumoa:
Minne laivat seilaa,
sinne tietolähteet kadota meinaa,
ellei tehdä jotain uutta,
ruokita nyky ihmisen uteliaisuutta.
Teksti on Hempan, Alpoaatoksen tai kenen tahansa vapaasti käytettävissä.
Ierikka
On se Markukselta ihan hyvä ja varteenotettava viikonpuheenaihe
nopean valokuitukaapelin saamiseksi Tohmajärvellekin.
Rahaahan sen toteuttaminen vaatii, mutta kaikki harrastuskin
maksaa, niinkuin Helliseikkailut.
Vaikka pieni on kaunista, kuten Rääkkylän kunnan koko, niin
kyllä siellä on oltu myös ajan hermoilla.
Rääkkylä luopui Hellistä ensimmäisenä ja nyt on etunenässä
toteuttamassa nopeita nettiyhteyksiä.
Siinä sitä onkin ihmettelemistä myöhäjunassa oleville!
Erkki ehdotti kunnan metsistä puunmyyntiä.
Joku valopää aiemmin ehdotti etupainotteista puunmyyntiä.
No, sehän tietysti voi tarkoittaa sitä, että myöhemmin ei
itse voi päättääkään puunmyynnistä saatujen rahojen käytöstä?
Siis, otetaan Markuksen neuvosta vaarin. Sillä nyt on viimeinen
tilaisuus.
Myöhemmin tänne kaupungin laitamille ei heru mitään.
Kannatan ehdottomasti nopean yhteyden saamista Tohmajärven alueelle.Nuo Rääkkylän hinnat tuntuvat tietysti tavalliselle netin käyttäjälle kalliilta, mutta tulevaisuutta ajatellen täytyy olla valmis uhrautumaan.Rahoitusmalleja on monia ja yht,äkkiä ajatellen hankemalli tuntuisi hyvältä.Asialla on kuitenkin kiire kuten Markus toteaa.
Huomasin juuri että
Värtsikin on siirtynyt ”tabloid kokoon”
ja kävijälaskurikin alareunassa!
Hyvännäköinen ja selkeä uusi ilme.
En tiedä, mitä ja miten Värtsin ”vierailijamittari” mittaa. Olen sitä mieltä, että se ilmaisee huonosti, minkä verran Värtsiä luetaan.
Itse käytin Värtsiä toimittaessani yritystoimintaan suunniteltua analyysiohjelmaa, joka antoi monenlaisia lukuja ja monipuolisia tietoja. Se loi hyvän pohjan lehden kehittämiselle.
Toimittajana seurasin, miten paljon lehden juttuja luettiin yhteensä päivittäin ja erityisesti kuukauden jaksolla. Tämä heijasteli sitä, miten Värtsin sisältö kiinnosti lukijakuntaa. Lukemat tietysti vaihtelivat, mutta suunta oli nousujohteinen. Korkeimmillaan noustiin noin vuosi sitten yli 80 000 lukukertaan kuukaudessa.
”Vierailijamittarin” innostamana kaivoin tänään analyysiohjelman pitkästä aikaa esille. Se näytti ajalle 12.2.-14.3. lukemaa 62500 kuukaudessa eli runsasta 2000 lukukertaa päivittäin, mikä on mielestäni erinomainen Värtsilän verkkolehdelle.
Tilastoista kiinnostuneille kerron, että analyysiohjelman mukaan Värtsissä on käyntejä ollut viime päivinä seuraavasti (suluissa juttujen lukukerrat yhteensä): 10.3. su 537 (2457), ma 668 (2887), ti 578 (2206), ke 508 (2015) ja to 527 (1927). Samantapaisia ovat koko edelliskuukauden luvut. Yhteensä käyntikertoja on ollut kuukauden aikana 15 450.
Ohjelmasta löytyvät myös ”absoluuttiset” lukemat eli kuinka monen tietokoneen kautta on päivän kuluessa oltu yhteydessä Värtsiin. Lähimenneisyydessä ei ollut yhtään läheskään niin pientä lukemaa kuin ”vierailijamittarin” eiliselle ilmoittama 249.
Lisää lukuja. Värtsin lukijakunnassa on kaksi suurta keskittymää käyntikertojen perusteella: Helsinki yli 5500/kk (35 %) ja Joensuu yli 5400/kk (34 %). Kolmantena olevalla Tampereella on vastaava lukema 678 (4 %). Kiteen seutu tulee 7. sijalla 248 käyntikertaa kuukaudessa (1,5 %). Sen edellä on mm. Vantaa samoilla lukemilla.
Tämän päivän tilaston mukaan viimeisen kuukauden aikana on Värtsiä luettu 38 maassa ja 116 kaupunkiseudulla Suomessa. Luvut ovat vakiintuneet jokseenkin tälle tasolle päivittäin.
Kirjoittajat ovat mielestäni edelleen jatkaneet tasokasta harrastustaan ja uusiakin on ilahduttavasti tullut mukaan. Kannattaa siis jatkaa, lukijoita näyttää olevan. Hyvä on myös muistaa, että kaikenlaiset lukemat ovat kirjoitus- ja kuvausharrastuksessa toissijainen seikka.
Minusta on mieluista havaita , että E.J. seuraa edelleen ”lapsensa” elämää.
Kiitos Erkille selonteosta, minä kun olen kiinnostunut kaikista numeroista ja osaan ne ulkoa 0 – 9.
Hyviä vointeja ja muista meitä lukijoita välillä myös kuvin ja tarinoin.
Yllättävää, että Helsinki ja Joensuu
ovat suunnilleen samoissa lukemissa…
Aurinkoaamun terveiset EJ:lle ”sinne
jonnekin”!
Erkin tilaston paikkakunta osa kertoo samalla sen minne päin Värtsilästä on menty sitä omaa leipää syömään. Minulla on ollut se käsitys muuton suunnasta, että se on vieläkin suurempi pääkaupungin osalle. Mutta ehkä siellä etelässä tieto verkkolehden olemassa olosta ei ole tavoittanut kaikkia niitä joita kotiseudun uutiset kiinnostavat. Ulkomailla asuvat seuraavat varmaankin kaikkein aktiivisimmin oman paikkakunnan tapahtumia verkkolehden kautta. Voi se torjua sitä koti-ikävääkin.
Erkki Jormanainen mainitsee
Kiikkustuoli -kommentissaan että
”saukkokaunottaret vetävät vastustamattomasti
puoleensa”….
Olisipa hienoa jos saisimme näistä kaunottarista
kuvakollaasin tänne Värtsiin.
Suunnilleen vuosi sitten oli EJ:n ottama kuva ”Kaustan
kauneimmasta” varmaan lukijat muistavatkin sen.
Minulle viikon puheenaihe oli TV:sta nähty ja kuultu Max Jakobsonin haastattelu. Se oli kaivettu jostain arkistosta, sillä Jakobsonhan kuoli hiljattain.
Keskityin ohjelmaan yhtä suurella vastaanottamisen halulla kuin hyvää saarnaa kuunnellessa. Monikin yksityiskohta ansaitsisi tulla mainituksia. Siinä toivossa, että ohjelma uusitaan joskus, otan vain kaksi esimerkkiä. Ensinnäkin, Jakobsonin kuvaukset Urho Kekkosesta olivat poikkeuksellisen asialli- sia. Ne olivat asiantuntijan arvioita, ei poliiti- kon. Kiinnostavaa oli Paasikiven-Kekkosen linjan analyysi. Siinä tulivat selvästi esille yhtäläisyydet ja eroavuudet sekä olosuhteiden vaikutukset.
Toinen mieleen jäänyt asia sijoittui ohjelman loppuun. Siinä Jakobson esitti näkemyksensä nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta. Kansalliset poliittiset päätöksentekijät ovat yksinään avuttomia globaalissa maailmassa. Hän tarkoitti, että taloudellinen globalisaatio kulkee omia teitään. Sen toimintaa säätelemään tarvitaan valtioiden yhteistyötä. EU:ta ei mainittu, mutta sitäkin tietysti tarkoitettiin.
On siis oltava johtopäätöksiä tehtäessä varovainen. Ei pidä lähteä tukemaan kiihkonationalistisia liikeitä. Suomea ei rakenneta ilman kansainvälistä tietotaitoa ja yhteistyötä.
Joskus sanottiin, että kyllä Siperia opettaa. Nyt voimme todeta, että Kypros opettaa, miten on toimittava. Rupla vai euro?
Kun ei ole vielä viikon puheenaihetta avattu, niin virittelenpä keskustelua valokuitukaapelista ja sen tarpeellisuudesta. Tarvitaanko meillä, siis Tohmajärvellä, nopeita laajakaistayhteyksiä, joilla tarkoitetaan siis 100 megan ja nopeampia yhteyksia. Rääkkylässä valokuitua piilotetaan jo maahan. Sinne on perustettu osuuskunta ja valokuidun saa 100 euron liittymismaksulla ja 50 euron kuukausimaksulla. Ilomantsissa yhteyksiä rakentaa kunnan omistama yhtiö. Mahdollisuuksia toteuttamiseen on monia. Suurin ongelma on tässä se, että olemme jälleen jälkijunassa. Päätökset pitäisi EU-avustusten suhteen tehdä tämän kevään aikana, sillä ohjelmakausi päättyy. Rahoitus hankkeelle rakentuisi tietysti liittyjien osuudesta, avustuksista, kunnan rahoituksesta sekä laajakaistaa omistavan osuuskunnan tai yhtiön tms. rahoituksesta. Tohmajärven kunnan osuus on arvioitu noin miljoonaksi euroksi. Se on iso summa, mutta sillä tulisi käsitykseni mukaan jokainen asuttu tölli laajakaistan piiriin.
Kustannukset voivat nyt tuntua isolta ja tarve pieneltä, mutta tässä on hyvä katsoa 15-20 vuoden päähän ja arvioida tilannetta sen mukaan. Rääkkylässä laajakaista rakennetaan jo nyt gigan eli 1000 megan levyiseksi, mutta se kuristetaan tässä vaiheessa sataan megaan, siis laajentamisvaraa kuulemma on.
Nyt on aika keskustella tästä asiasta ja tuoda kantoja sekä mielipiteitä perustellusti esiin. Toivon, että ei käytäsi inttämään ja arvioimaan toistemme mielipiteitä, vaan perusteltaisiin se oma. (juupas-eipäs ei vie minnekään, mutta hyvät perusteet puolesta tai vastaan rakentavat). Hyviä kysymyksiäkin voi esittää. En lupaa, että osaan kaikkiin vastata, mutta haetaan hyviä vastauksia.
Olen ehdottomasti nopean yhteyden rakentamisen kannalla. Jos se onnistuu Rääkkylässä, niin kyllä kai sen pitää onistua Tohmajärvelläkin.
Itse katson asiaa oman yrittäjyyteni kautta. Asun pienessä kylässä, mutta suuressa maailmassa. Yhteyksien pitäminen kaikkialle maailmaan tulee koko ajan arkipäiväsemmäksi. Toisaalta myös palveluja haetaan, tai joutuu hakemaan, yhä enemmän verkosta.
Olen havainnut, että kylillä on hyvinkin merkittävää pk-yritystoimintaa ja niiden tarvitsemien yhteyksien laatu on yhä tärkeämpää. Tarvitaan varmuutta ja nopeutta. Sen huomaa varmasti jokainen joka maksaa vaikkapa laskujaan netissä.
Olen hyvin pettynyt, ellei Tohmajärvellä pystytä hoitamaan asiaa. Kunnollinen internetverkko on välttämättömyys, ja uskon sen olevan myös kynnyskysymys asuinpaikkapäätöksiä tehtäessä.
Olen Pentti Väistön kanssa täysin samaa mieltä. Tohmajärvi on rajakuntana avainasemassa kehittyvien Venäjä-suhteiden kannalta. Rahoitus varmaankin järjestyy, ja kunta voi omaa osuuttaan koota myymällä metsistään puuta ja ehkä myös jotain muuta.
Tohmajärven Wärtsilä saisi historiallista jatkumoa:
Minne laivat seilaa,
sinne tietolähteet kadota meinaa,
ellei tehdä jotain uutta,
ruokita nyky ihmisen uteliaisuutta.
Teksti on Hempan, Alpoaatoksen tai kenen tahansa vapaasti käytettävissä.
Ierikka
On se Markukselta ihan hyvä ja varteenotettava viikonpuheenaihe
nopean valokuitukaapelin saamiseksi Tohmajärvellekin.
Rahaahan sen toteuttaminen vaatii, mutta kaikki harrastuskin
maksaa, niinkuin Helliseikkailut.
Vaikka pieni on kaunista, kuten Rääkkylän kunnan koko, niin
kyllä siellä on oltu myös ajan hermoilla.
Rääkkylä luopui Hellistä ensimmäisenä ja nyt on etunenässä
toteuttamassa nopeita nettiyhteyksiä.
Siinä sitä onkin ihmettelemistä myöhäjunassa oleville!
Erkki ehdotti kunnan metsistä puunmyyntiä.
Joku valopää aiemmin ehdotti etupainotteista puunmyyntiä.
No, sehän tietysti voi tarkoittaa sitä, että myöhemmin ei
itse voi päättääkään puunmyynnistä saatujen rahojen käytöstä?
Siis, otetaan Markuksen neuvosta vaarin. Sillä nyt on viimeinen
tilaisuus.
Myöhemmin tänne kaupungin laitamille ei heru mitään.
Kannatan ehdottomasti nopean yhteyden saamista Tohmajärven alueelle.Nuo Rääkkylän hinnat tuntuvat tietysti tavalliselle netin käyttäjälle kalliilta, mutta tulevaisuutta ajatellen täytyy olla valmis uhrautumaan.Rahoitusmalleja on monia ja yht,äkkiä ajatellen hankemalli tuntuisi hyvältä.Asialla on kuitenkin kiire kuten Markus toteaa.
Huomasin juuri että
Värtsikin on siirtynyt ”tabloid kokoon”
ja kävijälaskurikin alareunassa!
Hyvännäköinen ja selkeä uusi ilme.
En tiedä, mitä ja miten Värtsin ”vierailijamittari” mittaa. Olen sitä mieltä, että se ilmaisee huonosti, minkä verran Värtsiä luetaan.
Itse käytin Värtsiä toimittaessani yritystoimintaan suunniteltua analyysiohjelmaa, joka antoi monenlaisia lukuja ja monipuolisia tietoja. Se loi hyvän pohjan lehden kehittämiselle.
Toimittajana seurasin, miten paljon lehden juttuja luettiin yhteensä päivittäin ja erityisesti kuukauden jaksolla. Tämä heijasteli sitä, miten Värtsin sisältö kiinnosti lukijakuntaa. Lukemat tietysti vaihtelivat, mutta suunta oli nousujohteinen. Korkeimmillaan noustiin noin vuosi sitten yli 80 000 lukukertaan kuukaudessa.
”Vierailijamittarin” innostamana kaivoin tänään analyysiohjelman pitkästä aikaa esille. Se näytti ajalle 12.2.-14.3. lukemaa 62500 kuukaudessa eli runsasta 2000 lukukertaa päivittäin, mikä on mielestäni erinomainen Värtsilän verkkolehdelle.
Tilastoista kiinnostuneille kerron, että analyysiohjelman mukaan Värtsissä on käyntejä ollut viime päivinä seuraavasti (suluissa juttujen lukukerrat yhteensä): 10.3. su 537 (2457), ma 668 (2887), ti 578 (2206), ke 508 (2015) ja to 527 (1927). Samantapaisia ovat koko edelliskuukauden luvut. Yhteensä käyntikertoja on ollut kuukauden aikana 15 450.
Ohjelmasta löytyvät myös ”absoluuttiset” lukemat eli kuinka monen tietokoneen kautta on päivän kuluessa oltu yhteydessä Värtsiin. Lähimenneisyydessä ei ollut yhtään läheskään niin pientä lukemaa kuin ”vierailijamittarin” eiliselle ilmoittama 249.
Lisää lukuja. Värtsin lukijakunnassa on kaksi suurta keskittymää käyntikertojen perusteella: Helsinki yli 5500/kk (35 %) ja Joensuu yli 5400/kk (34 %). Kolmantena olevalla Tampereella on vastaava lukema 678 (4 %). Kiteen seutu tulee 7. sijalla 248 käyntikertaa kuukaudessa (1,5 %). Sen edellä on mm. Vantaa samoilla lukemilla.
Tämän päivän tilaston mukaan viimeisen kuukauden aikana on Värtsiä luettu 38 maassa ja 116 kaupunkiseudulla Suomessa. Luvut ovat vakiintuneet jokseenkin tälle tasolle päivittäin.
Kirjoittajat ovat mielestäni edelleen jatkaneet tasokasta harrastustaan ja uusiakin on ilahduttavasti tullut mukaan. Kannattaa siis jatkaa, lukijoita näyttää olevan. Hyvä on myös muistaa, että kaikenlaiset lukemat ovat kirjoitus- ja kuvausharrastuksessa toissijainen seikka.
Minusta on mieluista havaita , että E.J. seuraa edelleen ”lapsensa” elämää.
Kiitos Erkille selonteosta, minä kun olen kiinnostunut kaikista numeroista ja osaan ne ulkoa 0 – 9.
Hyviä vointeja ja muista meitä lukijoita välillä myös kuvin ja tarinoin.
Yllättävää, että Helsinki ja Joensuu
ovat suunnilleen samoissa lukemissa…
Aurinkoaamun terveiset EJ:lle ”sinne
jonnekin”!
Erkin tilaston paikkakunta osa kertoo samalla sen minne päin Värtsilästä on menty sitä omaa leipää syömään. Minulla on ollut se käsitys muuton suunnasta, että se on vieläkin suurempi pääkaupungin osalle. Mutta ehkä siellä etelässä tieto verkkolehden olemassa olosta ei ole tavoittanut kaikkia niitä joita kotiseudun uutiset kiinnostavat. Ulkomailla asuvat seuraavat varmaankin kaikkein aktiivisimmin oman paikkakunnan tapahtumia verkkolehden kautta. Voi se torjua sitä koti-ikävääkin.
Erkki Jormanainen mainitsee
Kiikkustuoli -kommentissaan että
”saukkokaunottaret vetävät vastustamattomasti
puoleensa”….
Olisipa hienoa jos saisimme näistä kaunottarista
kuvakollaasin tänne Värtsiin.
Suunnilleen vuosi sitten oli EJ:n ottama kuva ”Kaustan
kauneimmasta” varmaan lukijat muistavatkin sen.
Minulle viikon puheenaihe oli TV:sta nähty ja kuultu Max Jakobsonin haastattelu. Se oli kaivettu jostain arkistosta, sillä Jakobsonhan kuoli hiljattain.
Keskityin ohjelmaan yhtä suurella vastaanottamisen halulla kuin hyvää saarnaa kuunnellessa. Monikin yksityiskohta ansaitsisi tulla mainituksia. Siinä toivossa, että ohjelma uusitaan joskus, otan vain kaksi esimerkkiä. Ensinnäkin, Jakobsonin kuvaukset Urho Kekkosesta olivat poikkeuksellisen asialli- sia. Ne olivat asiantuntijan arvioita, ei poliiti- kon. Kiinnostavaa oli Paasikiven-Kekkosen linjan analyysi. Siinä tulivat selvästi esille yhtäläisyydet ja eroavuudet sekä olosuhteiden vaikutukset.
Toinen mieleen jäänyt asia sijoittui ohjelman loppuun. Siinä Jakobson esitti näkemyksensä nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta. Kansalliset poliittiset päätöksentekijät ovat yksinään avuttomia globaalissa maailmassa. Hän tarkoitti, että taloudellinen globalisaatio kulkee omia teitään. Sen toimintaa säätelemään tarvitaan valtioiden yhteistyötä. EU:ta ei mainittu, mutta sitäkin tietysti tarkoitettiin.
On siis oltava johtopäätöksiä tehtäessä varovainen. Ei pidä lähteä tukemaan kiihkonationalistisia liikeitä. Suomea ei rakenneta ilman kansainvälistä tietotaitoa ja yhteistyötä.
Joskus sanottiin, että kyllä Siperia opettaa. Nyt voimme todeta, että Kypros opettaa, miten on toimittava. Rupla vai euro?
Ierikka (eulintuset…)