Liitoksia ja markkinoita

On sitä ennenkin pelätty ja vastustettu kuntaliitoksia. Berliinin läntisessä kaupunginosassa Spandaussa löydettiin vanhan rakennuksen perustuksiin v 1910 valettu lieriö, jossa luki : ” Varjele Luoja ja keisari meitä kuntaliitoksista ”. Spandau oli tuolloin itsenäinen kaupunki, 20 km keskustasta. Vaan eipä rukous auttanut – liitettiin Berliiniin v 1920 !

Spandauhan muistetaan hyvin vankilastaan, jossa natseja säilytettiin, kunnes liittoutuneet tuhosivat v 1876 rakennetun vankilan v 1987.

Näin joulun alla on Berliinissä joulumarkkinoita ympäri kaupunkia ja kuuluisin lienee kuvan Gendarmen- markkinat, jossa naatiskelin mm klyveiniä eli glögiä iltavalaistuksessa.

” Museot sisältä ” – teemalla kävin Unter den Linden varrella olevassa Saksan historian museossa, josta kuvasin Germania- maalauksen vuodelta 1914. Propagandamaalaus enteili ja pohjusti I- maailmansotaa, jossa kuntaliitosten sijasta tehtiin valtioliitoksia ja saihan Suomikin hässäkässä tuolloin itsenäisyytensä, niin että jotain hyvääkin liitoksista,

tuumii Kakunvaaran Paavo Olarinmäeltä ja toivottelee verkkovartsilaisille
MUHKEATA JOULUA ja – WUOTTA 2013 !

PS. Minkähänlaisia liitoksia nuo Sote ja himmelit aihettavatkaan ?

6 comments for “Liitoksia ja markkinoita

  1. Kaikella on aikansa näin myös hallintoalueilla. Jos liikuntavälineinä olisivat edelleen sukset, polkupyörä, hevonen ja höyryveturi ja viestintävälineinä kirje sekä lankapuhelin niin todennäköisesti tarve suurentaa hallintoalueita olisi pienempää.Periaatteessa koko nykyinen pohjois-Karjala voitaisiin hoitaa yhdestä paikasta vaikkapa Värtsilästä. Tiedonvälitys ja tietoliikenneyhteydet siihen riittäisivät.

    Toki muistamme tuon Värsilän kehityksen. Väestön lisääntyessä tehdas-alueen ympärillä tuli tarve omaan pitäjään eli pienempään hallintoalueeseen. Sitten kun väkiloku hupeni noin 500 oli itsenäisen kunnan aika ohitse ja palattiin emokunnan yhteyteen.

    Siinä vaiheessa kun Pohjois-Karjalassa eletään taas agraariyhteiskunnassa asiamme voidaan hoitaa kyläkohtaisesti käräjäkivillä.

  2. Toivotan kaikille nykyisille värtsiläläisille oikein rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2013!
    Sanotaan, ettei kahta kolmannetta. Olen nyt ollut kaksi kertaa värtsiläläinen. Ensin se syntyperäinen ja sitten opettajana ollessa toisen kerran. Vieläköhän tulee se kolmas kerta? 😉

  3. Ei liene liian aikaista toivottaa omalta osaltani Värtsin lukijoille Hyvää Joulua ja onnellista Uuttavuotta. Kimmon kanssa olemme syntymävärtsiläiset, minä 21 ensimmäistä elinvuotta ja sitten ”maailmalle”. Nyt kiinnekohtana on pieni metsäpalsta Kaustajärvellä Heinäjoen varrella. Identiteetiltäni olen Värtsiläinen.

  4. Pääsin paluumuuttajana vuonna 1991 Värtsilään, kun ei ollut muita hakijoita kirkkoherran virkaan. Jos olisi ollut, en olisi varmaankaan tullut valituksi. Kukaanhan ei ole profeetta omalla maallaan. Kiitän kaikkia värtsiläisiä, että sieditti työurani loppuvaiheen, vaikka en enää ollutkaan parhaassa terässä.

    Minulle oli suunnattoman tärkeää, että sain palvella siinä kirkossa, jossa Leino Hassisen aikana ja ansiosta löysin messun. Kiitän myös siitä, että sain Värtsiläisten seuran maksamista tarvikkeista hitsata, maalata ja pystyttää keskusristit Leminrinteen ja Kaustajärven hautausmaille.

    Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta kaikille värtsiläisille – sekä niille, jotka asuvat vielä siellä että myös muualla asuville, joilla on värtsiläinen mieli!

    Ierikka

  5. Minäkin olen syntynyt Värtsilässä.Olen käynyt rippikoulun
    Uudenkylän maamiesseuran talossa 1948-1949.
    Kesäisin tulee vietettyä 4-5 kuukautta VÄRTSILÄSSÄ.
    HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA VÄRTSILÄISILLE.

  6. Minäkin tunnen suuresti olevani värtsiläläinen, vaikka en ole täällä syntynyt.MirjaSisko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *