31 comments for “Viikon puheenaiheet vko 30/2012

  1. Erkki Lintunen
    23.7.2012 at 18:57

    Värtsilä-päivät on taas vietetty. Tunnelma oli hyvä. Erityisesti ilahdutti entisten värtsiläisten runsas mukana olo. Myös nuoria näkyi. Yhdestä seikasta olisi mielestäni hyvä käydä keskustelua, vaikkapa vain tällä viikolla. Tietysti muustakin, mutta ainakin tästä: voisimmeko seuraavien Värtsilä-päivien aikana liputtaa muuallakin kuin Arppen pihassa? Siihen ei tarvita ministeriön eikä kunnanvaltuuston päätöstä, lupaa tai kehotusta. Pitäjäyhdistyksen toivomus voisi olla paikallaan.
    Jonkin verran lippuja liehui saloissa. Mutta ne voitaisiin nostaa kaikkiin pitäjän salkoihin. Samalla myös nyt vuoden aikana voisi pystyttää lipputankoja myös niihin pihoihin, joissa sellaista ei syystä tai toisesta ole. – Mitä mieltä olette? Ierikka

  2. Sakari H
    23.7.2012 at 20:13

    Hyvä ehdotus.

  3. Sakari H
    23.7.2012 at 20:26

    Kai Hyttinen Nosta lippu salkoon

    http://www.youtube.com/watch?v=ONSR96wloZ8

  4. Erkki Lintunen
    23.7.2012 at 21:09

    Toinenkin keskusteluaihe on ehdolla. Sen keskustelun alustuksen voi lukea netistä. Näppäile: Lemin Kirjava. Siellä on juttu 22.7.2012 “Tähtikokit etsivät punasta ja kirjavaa”. Siitä voi saada pontta “Wärtsilän mustaan”. Ierikka

  5. Erkki Lintunen
    23.7.2012 at 21:16

    Sakarille – ja muillekin – tiedoksi. Kai “Kuju” Hyttinen oli 1960- luvun puolivälillä Hämeenlinnan seurakuntanuoria. Hän opetti nuorisopappia – siis minua – monistuskoneen käyttäjäksi. On julkisen tiedon mukaan siirtynyt ortodoksiseen kirkkoon, mikä ei tietenkään minua harmita. Fågeli (entinen nuorisopappi).

  6. Kaija Majoinen
    23.7.2012 at 21:20

    Kävin sunnuntaina tutustumassa Värtsilä-päivien näyttelyihin. Ilokseni huomasin, että siellä oli esillä myös joitakin kirjoittamiani kirjoja ja tutkimuksia. Taisi olla Erkin työn tulosta, kiitos siitä! Toimitan vielä yhden sinne, naiset paikallispolitiikassa. Siinä tutkimuksessa oli myös silloiset värtsiläläiset naispoliitikot Aune Törrönen ja Marja Hassinen haastateltavina. Muutoinkin Värtsilän esittely sisältyy tähän tutkimukseen.

  7. Erkki Lintunen
    23.7.2012 at 21:28

    Kyllä se oli kirjastotäti, Arja, joka ne kirjat kokosi. Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi, että Pirkko Suihkosen o.s. Olenius kirjoja ei saatu kiireessä mukaan. Olisi voinut vaikkapa mainita myös muutamia pro gradu -tutkimuksia. Mutta näyttelyssähän kyllä kerrottiin, ettei kirjavalikoima ollut täydellinen. Ehkä näyttely kuitenkin voi tuottaa tulosta eli Wärtsilän musta takaisin pelloille ja puutarhoihin sekä Värtsilän pitäjähistoria luettavaksi. Toivoopi Ierikka

  8. Kaija Majoinen
    23.7.2012 at 21:36

    Kiitos Arjalle myös! Värtsiläläisiin tohtoreihin kuuluu myös serkkuni Riitta Jaatinen, joka väitteli aiheesta ” Vieras kieli oman tarinan kieleksi”, väittelyvuosi oli muistaakseni 2003. Riitta on edesmenneen Martti Jaatisen tytär.

  9. Erkki Lintunen
    23.7.2012 at 21:56

    Taas hyvä esimerkki siitä, miten tärkeä tämä Värtsi on. Voitko Kaija selvittää, kuuluuko samaan kastiin myös Seppo Hämäläinen.
    Lienee Jyväskylän yliopiston väkeä. Onko sama Seppo, joka on syntynyt täällä Värtsilässä tai ainakin asunut silloin, kun olimme nuoria ja komeita. Ierikka

  10. Markus Kontiainen
    24.7.2012 at 0:38

    Aune Otontytär Rummukainen on käsittääkseni myös väitellyt tohtoriksi muutamia vuosia sitten.

  11. Mirja Pusa
    24.7.2012 at 9:53

    Enkö osanut keittää mustia perunoita, kun ne minusta eivät maistuneet
    hyviltä vai olenko tottunut toisenlaiseen makuun- jaa en tiedä.
    MirjaSisko

  12. Eero-Matti
    24.7.2012 at 10:06

    Haluaisin myöskin kokeilla kasvattaa tätä “Wärtsilän mustaa” ensi kesänä. Onhan meillä muuten aivan loistava peruna kylällämme, Esko Nylanderin luomutilalta löytyy. Tuore ahvenfile voissa paistettuna ja Eskon peruna voin kera sekin, kulinarismia parhaimmillaan!

    Kanttarellejä jo löytyy metsistä, tuohon ylläolevaan paistokseen vielä voissa paistetut kanttarelit sipulin kera pannulta, jo vot` maistuu…

  13. Erkki Lintunen
    24.7.2012 at 10:24

    Emmehän me juo aina samaa viiniäkään, emme samaa valkoista emmekä samaa punaista. Tänä kesänä söimme erittäin maukkaita Nylanderin perunoita ja myös omasta maasta muuta valkoista. Söimme myös Wärtsilän mustaa, karkean suolakerroksen päällä kypsytettyä uuni- perunaa pihvin kera. Maut olivat erilaisia, mutta kaikki hyviä.
    Wärtsilän musta on nimenomaan uuniperuna. En suosittele tehoviljelyyn. Mutta makuelämykseen hyvä vaihtelun virkistäjä.
    Lähenkin tästä niiden varsia niittämään, kun rutto pahulainen on varret ruskistanut. Ierikka

  14. Erkki Lintunen
    24.7.2012 at 10:29

    Johan niitä väitelleitä tohtoreita alkaa löytyä. Hienoa!!! Ovat nimenomaan naisia. Mahtuiskohan joukkoon joku mieskin? Oliskohan se Seppo Hämäläinen? kyselee Ierikka (kandi vain).

  15. Erkki Lintunen
    24.7.2012 at 10:29

    Johan niitä väitelleitä tohtoreita alkaa löytyä. Hienoa!!! Ovat nimenomaan naisia. Mahtuiskohan joukkoon joku mieskin? Oliskohan se Seppo Hämäläinen? kyselee Ierikka (maisteri vain).

  16. 24.7.2012 at 11:27

    Vuodesta toiseen samat ihmiset jaksavat
    puurtaa Värtsiläpäivien hyväksi
    kahvinkeitossa, järjestysmiehinä
    sekä kaikenlaisissa muissa tehtävissä jotka
    eivät meille käypäläisille näy.

    Suuri kiitos onnistuneesta tapahtumasta
    kaikille heille säätyyn ja sukupuoleen
    katsomatta!

  17. seppoilmari
    24.7.2012 at 11:58

    Erkille väitelleistä. Eiköhän sieltä värtsiläisistä tohtoreista joku mieskin löydy. Paavo Reinonpoika Raerinne. Netistä löytyi tämmöinen tieto.

    Väitös Joensuun yliopisto – fysiikka
    Paavo Raerinne
    Väitösaika ja -paikka
    01.10.1993
    Väitöskirja
    Electrolytic Coloration of Alkali Halide Crystals. Method and Applications

  18. 24.7.2012 at 13:47

    Metsään vaan, jos ei karhut pelota.

    Mustikat ovat kypsyneet ja niitä sieniäkin on mm. Eero-Matin mainitsemat kanttarellit, sekä maiteroisiakin näkyi olevan.

    Keltarouskuja löytyi kuusikosta ihan paistiksi asti. Osa oli jo ikääntyneitäkin. Ne oli aivan rihmastorivissä, kuin odottamassa kerääjiä.

    Viinimarjatkin alkavat punertaa jo pensaissa.
    Kirsikatkin kohta kypsyvät, voihan ne hävitä jonain aamuna, kun rastasparvet sattuvat kohdalle.
    Olen viritellyt CD-levyjä lankaan pensaiden ympärille.
    Ne heiluvat ja pyörivät tuulessa, joten jonkun aikaa ne karkottavat rastaita.
    Kuvia on http://www.kotimusic.fi/21

  19. Riitta Asikainen
    24.7.2012 at 15:02

    Suuret kiitokset Värtsiläpäivien järjestäjille !!
    Tavataan ensi kesänä !
    //Riitta A

  20. Esko.N
    24.7.2012 at 21:01

    Ihan mieltä lämmittää positiivinen palaute luomutoimijalle kun saa asiakkailtaan tuottamistaan tuotteista kiitosta.Lienee tämä luomutoiminta saanut alkunsa sieltä Erkin ja Ullan pappilan tallin ajoilta.Hevoskipinä toi mahdollisuuden myös kasvatella perunoita ja marjoja ,ilman kemiallisia lannoiteita. Pitäisköhän meidän Erkin kanssa jutella ihan ajan kanssa .Minulla vois olla joitain ideoita, mitä vois miettiä ja tuumata yhessä. Ajatusten vaihto olisi näin pientoimijalle paikallaan.

  21. Mirja Pusa
    24.7.2012 at 21:25

    En ollut huomannut että mustasta perunasta pitääkin tehdä uuniperunaa.
    Meilläkin on sitä vähän kasvamassa. Terv. MirjaSisko

  22. Erkki Lintunen
    25.7.2012 at 9:32

    Esko, eilen illalla ennen nukahtamista ajatukset pyörivät Nylanderin pellolla. Ehkä siihen vaikutti Eero-Matin maininta, että “onhan meillä aivan loistava peruna kylällämme”. Ennen uneen vaipumista ennätin unelmoida: niin on ja “tarttis tehdä jotain”.
    Milloin istahdamme tuumailemaan? Ilmassa on ehkä jotain “suurta” tai jotain todella värtsiläistä. Terveisin Ierikka.

  23. Esko.N
    25.7.2012 at 20:46

    Ierikan ja Ekon tuumailut vois pitee ekaistunnon vaikka luomutoimijan tallituvan pöyvän iäressä.Sovitaan tuumailuaika ja paikka puhelimitse.Voisitko laittoo numeron teksiviestinä .
    Terv. EKO

  24. Eero-Matti
    26.7.2012 at 9:55

    Onko viikon puheenaiheen arvoinen, mutta mitkä ovat muiden kokemukset tämän kesän kalantulosta?

    Kalapäiväkirjaani tutkaillen kyseessä on surkein kesä vuosikausiin. Mikähän selittää huonoa kalanliikkumista?

    Kukkolammesta ovat siiat kadonneet, Sääperi antanut kokonaista 2 kuhaa koko kesänä, positiivista sen sijaan jättiahvenet joita metrin-puolentoista vedestä 50-55mm verkot ovat antaneet runsain määrin.

    Kaustajärvi antaa myöskin isoa ahventa, ei niinkään verkoista vaan uistellen.

    Joki on ollut tasaisen tylsä koko kesän, yhtään jokakesäistä jättihaukea ei ole niin pitkäsiimaan kuin uistimeenkaan eksynyt.

    Taitaa pyytäjässä vika olla niinkuin Asiakaisen Matti ehti jo kuittailemaan:)

  25. Hemppa Turunen
    26.7.2012 at 10:06

    Oliko Sääperin jättiahvenet ihan kaksipäisiä.

  26. Eero-Matti
    26.7.2012 at 10:59

    Ahvenet joita saan ovat 500-700g painoisia, pienemmät eivät noin harvaan verkkoon tartu.

    Liekkö sitten tuollainen jättiahven? Kukin kokee kohdallaan…

    Viime kesänä helteiden aikaan sain näitä nelisenkymmentä, nytkin jo tullut yli kolmekymmentä. Hienoja fileitä tuleepi. Samoja ei talvella pilkillä jostain syystä tavoita. 2-päisiä nämä eivät ole.

    Kalajutut sinällään, jos kovasti pyytää, sattuu kalaa silloin tällöin myös saamaan. Vähissä ovat Värtsilässäkin jo pyyntimiehet ja naiset?

  27. Eero-Matti
    26.7.2012 at 11:12

    Tätä ahvenjuhlaa kestää keleistä riippuen viikosta vielä jopa kuukauteen.

    Jos perinteinen mato-onginta kiinnostaa, kannattaa vartion edustan heinikoille nyt ankkuroitua varsin kun vieläpä nostin verkkoni pois.

    Valton lisäksi ei juuri muita onkijoita ole rannassa näkynyt!

  28. 26.7.2012 at 16:03

    Värtsilä-päivillä ja tällä palstalla on useaan otteeseen tuotu esille tarve pitäjähistorian kokoamisesta. Onko ideoita siitä, mistä ajanjaksosta lähtien ja miten tämä olisi järkevää koota? Itseäni kiinnostaisi ottaa näkökulmaksi Kaksi Värtsilää – sodanjälkeinen aika nykyisessä Värtsilässä ja myös rajantakainen Wärtsilä. Olisi erilainen näkökulma kuin perinteiset pitäjähistoriat.

  29. Pertti Keränen
    28.7.2012 at 7:43

    Hyvin järjestetyt Värtsiläpäivät joitakin ehdotuksia seuraaville päiville toivoisin Varmasti meitä 50-60 luvunkoululaia oli useita muitakin Kysymys miten teidät löytää väkijoukosta.Olemme kaunistuneet vuosien saatossa joten ei mitään mahdollisuutta tunnistaa entisen näön perusteella. Tytöt menneet naimisiin jne. Edellisistä Kohtaamisista Kulunut 40-60 Vuotta. Järjestetään joku kohtauspaikka tiettynä kellonaikana jossa on joku henkilö joka tuntee ihmisiä 50 luvulta alkaen.Tai joku Muu Hyvä Ehdotus Miten Kohdataan Väkijoukossa. Kaino Toivomus Tytöt Kirjoittakaa Kirjoitteluunne Myös Tyttönimi Olis Helpompi Kommentoida T Pertti Keränen Sotkamo

  30. Alpo Rummukainen
    28.7.2012 at 12:12

    Ihan asiaa puhut, Pertti. Ihan nolottaa, kun Värtsiläpäivillä joku saattaa näyttää hiukkasen tuttavalta, mutta ei millään keksi nimeä, eikä oikein ilkeä kysyäkään.. Luulevat vielä, että olen vanha horisko enkä muista nimiä.

    Viime vuonna jossain yhteydessä ehdottelin jotain nimilappua rintaan -tyttönimellä. Asia taisi sitten unohtua.

    Toinen ajatus oli laittaa joku “etsintäkuulutus” – taulu, johon jokainen voisi jättää oman lappunsa (tyttönimellä) käyntikorttinsa ja puhelinnumeronsa. Omat yhteystietonsahan jokainen joi julkaista niin halutessaan.

    Asia on kehittelemisen arvoinen

  31. Lissu
    28.7.2012 at 22:58

    Alpoaatos: Mitä väliä sillä on, jos joku luulee vanhaksi horiskoksi?

    Pertti Keräselle, Alpoaatokselle ja muile vanhojen koulukavereiden tapaamisesta haaveileville kerron kuinka järjestimme Kiihtelysvaaran Raatevaaran koululaisten tapaamisen 2008.

    Meitä oli kaksi entistä oppilasta (toinen asui paikkakunnalla), jotka sovimme keväällä tapaamispäivämäärän elokuulle. Sitten hankimme entisten oppilaiden yhteystietoja väestörekisterikeskusta myöten ja lähetimme kutsukirjeet.

    Sovittuna päivänä entiselle koulullemme, joka toimii nykyisin kylätalona,saapui 50 entistä oppilasta, jotka olivat aloittaneet koulun 40-luvun lopulla, 50-luvulla ja 60-luvun alkupuolella. Kutsua noudatti myös kaksi entistä opettajaa.

    Paikalle saavuttuaan jokainen laittoi nimilapun rintaansa ja kirjoitti nimensä ja kaikki mahdolliset yhteystietonsa sitä varten varattuun vihkoon.

    Luokassa pidimme alkajaisiksi yleisen esittelykierroksen, jossa kukin kertoi vuorollaan sekä entiset, että nykyiset nimensä sekä minne maailma on kuljettanut Raatevaarasta.

    Entisiä oppilaita saapui tapaamiseen ympäri Suomen. Tunnelma oli välitön ja avoin. Olimme koululla koko päivän ja silti tuntui, että aikaa yhdessäoloon oli ihan liian vähän. Erotessa monesta suusta kuului: “Tämä on otettava uusiksi!”

    On ollut alustavasti puhetta, että Raatevaaran lapset kokontuvat uudelleen yhteen elokuussa 2013.

    Oman kokemukseni perusteella sanoisin värtsiläläisille, että kannattaa varata ihan kokonainen päivä tai pitkä ilta pelkästään koulutapaamista varten esim. perjantai Värtsiläpäivien yhteyteen. Yhdessäoloa voi jatkaa sitten vielä varsinaisilla Värtsiläpäivilläkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *