Värtsiläpäivien avauspuhe 2012

Värtsiläpäivien avauspuheen piti Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Majoinen.

Arvoisat läsnäolijat!

Perinteiset Värtsilä-päivät ovat alkamassa. Tämä on tapahtuma, joka vuodesta toiseen kokoaa värtsiläläiset ja Värtsilän ystävät yhteen erilaisten ohjelmien, teemojen ja kaupallisten tarjousten ääreen.

Ketkä tänne tulevat – kuka on oikeastaan värtsiläläinen?
Onko hän ennen sotaa ”suuressa Värtsilässä” sen mahtiaikana syntynyt? Onko hän ”tynkävärtsilässä syntynyt ja edelleen täällä asuva? Vai onko hän täällä syntynyt , mutta joutunut muuttamaan pois opiskelun, työn ja toimeentulon perässä? Onko hän mahdollisesti muualta muuttanut, mutta vankasti tänne juurtunut”?

Tälläistä pohdintaa on tarpeetonta jatkaa enempää.
Kaikilla meillä täällä olevilla on yhdistävänä tekijänä elämän jossakin vaiheessa muodostuneet tunnesiteet tähän paikkakuntaan. Vahva side saa meidät kokoontumaan tänne ulkomaita myöten ja palaamaan kesäisin muuttolintujen tavoin.

Nykyajassa on tapahtunut paljon muutoksia.
Ajassa liikkuu paljon epävarmuutta. Kunnan toimintoja rajoittaa talouden tiukka liikkumavara. Valtio asettaa uusia velvoitteita kuntien kannettavaksi. Valtiota taas rasittaa maailmantalouden pysähtyneisyys ja ennen kaikkea Euroopan unionin ja euron ongelmat.

Värtsilän poistuminen kuntana kuntakartalta on mielestäni kuitenkin vienyt ”värtsiläbrändiä” eteenpäin – suoristanut rivit!

Mainitsen kolme esimerkkiä:

Ensiksi kylätalon monine toimintoineen.

Toiseksi Verkkolehti ”Värtsin”. Kiitos siitä ennen kaikkea Erkille ja Markukselle sekä myöhäisemmille vastuuhenkilöille ja kaikille kirjoittajille. Lehden syntymän myötä on tapahtunut eräänlainen herääminen kaikkien värtsiläläisten keskuudessa. Sen kautta niin paikkakunnalla kuin muuallakin asuvat pysyvät ajan tasalla ja he voivat kertoa muistojaan mitä mielenkiintoisimmista tapahtumista.

Kolmanneksi Värtsiläisten seura. Vireästi toimivana se on vuosikymmeniä koonnut hajallaan asuvia yhteen ja julkaissut nyt erinomaisen historia- ja kuvateoksen ”Vireä Vanha Värtsilä”. Toivotaan, että myös pitäjän sodanjälkeinen historia taltioitaisiin mahdollisimman pikaisesti.

Tämän tapahtuman onnistumiseen Pitäjäyhdistys ja sen aktiivit ovat jälleen kerran tehneet valtavasti töitä. Valitettavaa vain on, että toimijoiden joukko on pieni ja rasittaa tekijöitä kohtuuttomasti. Me ”tavalliset vieraat” tulemme suoraan valmiiseen pöytään. Esitän lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette mahdollistaneet tämänvuotiset Värtsilä-päivät.

Tervetuloa! Viihdytään kaikki yhdessä, me värtsiläläiset!

Matti Majoinen

Share

7 comments for “Värtsiläpäivien avauspuhe 2012

  1. Sakari H
    22.7.2012 at 22:17

    Kiitos Matti.
    Hieno puhe, joka mielestäni osuu asioiden ytimeen. Paitsi sääli kyllä pitäjän lakkautusta silti.
    Valitettavasti en päässyt tällä kertaa mukaan Värtsilä-päiville, mutta se tarkoittaa, että haaveet ovat entistä korkeammalla.
    Kiitos kaikille myönteisen panoksensa yhteiseen hyväämme antaneille!

  2. Mirja Pusa
    23.7.2012 at 8:46

    Vien brändiä osaltani eteenpäin vaikka joskus toisenlaiseltakin tuntuu –
    valitettavasti.
    Pusan Mirja

  3. Eira Varonen
    14.8.2015 at 18:20

    Värtsilä tai Wärtsilän brändiä edustaa tämäkin tuote! Isä Sulolla oli tälläinen. Tälläisellä Wärtsilällä paalattiin Värtsilässä! Olikohan myynnissä aikoinaan muitakin WÄRTSILÄ tuotteita; työkoneita yms.?? Olisi mielenkiintoista tietää millaisella lisenssillä on käytetty nimeä? Jonkinlaista markkina ja brändi arvoa oletan sillä olleen ko. tehtaan tekemissä laitteissa, koska se on isolla siihen painettu.

    Maataloustuotteita oletan olevan olleen muitakin kuin paalimen! Komealta näyttää koneessa logoteksti WÄRTSILÄ! Aika kaukana tuo maatalouskone, nykyisten kärkituotteitteiden, laivojen diesel moottoreista..

  4. Eira Varonen
    14.8.2015 at 18:33

    Aikanaan kuntaliitoksen aikana, vuonna 2005 tai aiemminkin, kun perustettiin kokonaan UUTTA kuntaa, eivät silloiset päättäjät tajunneet tämän VÄRTSILÄ brändin mahdollisuuksia. “Taisteltiin” henkisesti puolin ja toisin, kunnan nimestä ja vaakunasta. Kompromissiin päädyttiin. Isompi, emäkunta määräsi!

    Olisipa komeata kun meillä olisi kunta VÄRTSILÄ! Historiallinen ja positiivinen mielleyhtymä menestyvään maailmanlaajuiseen yhtiöön nimeltä WÄRTSILÄ. Nimen ero on pieni, mutta nimen käyttö olisi ollut perusteltua! ja kaikki tietävät Värtsilän olipa se sitten kummalla veellä kirjoitettu…

    Olkaamme nyt sitten Tohmajärvi. hyvä näin. =) Mutta sellaista peliä silloin 10 vuotta sitten kunnan nimestä ja vaakunasta…

    Onneksi Värtsilän Pitäjäyhdistys on ottanut käyttöönsä brändin VÄRTSILÄ, niin verkkosivujensa osoitteena kuin erilaisten tuotteiden käytössä. Hienoa! Tästä brändistä voisi ottaa pieni kylä enemmänkin irti! Pitäjäyhdistyksen Värtsilä nimen pitkäaikainen (10 vuotta) käyttö tuo Värtsilän nimelle jo tiettyjä tavaramerkki ym. lain suomia suojia! Pitkäaikainen vakiintunut nimen käyttäminen, (luovat jopa TM eli tavaramerkki oikeuksia).

    Tohmajärvi ei välitä VÄRTSILÄ nimestä, muuta kuin kylän nimenä muiden kylien joukossa.. (Tohmajärven Niiralasta aina vain puhutaan mediassa, ei sanaakaan Värtsilästä, tai Värtsilän Niiralasta, kuten ennen…) onhan Tohmajärven kunnalla kyliä lukemattomat määrät, joista Värtsilä on yksi, mutta varmasti vireimmistä Tohmajärven kunnan “kylistä”. Onneksi tienviitoissa ym. opasteissa VÄRTSILÄ vielä näkyy!

    Värtsilä brändistä olisi voinut tehdä oman, ihan uuden jutunkin Värtsi lehteen, mutta jatkan juttua tähän Matti Majoisen hienoon Värtsiläpäivien avauspuheeseen vuodelta 2012 liittyen.

  5. Eira
    14.8.2015 at 19:24

    Tässä aiheeseen vuodelta 2010
    https://www.vartsi.net/2010/07/31/vartsila-nimeksi/

  6. erkki lintunen
    15.8.2015 at 9:37

    Eiran esille kaivama video Wärtsilästä on tärkeä toimenpide. Kysymys ei ole vain nostalgiasta ja menneisyyden ihannoinnista. Kysymys VOISI olla myös tulevaisuuden rakentamisesta – täällä Värtsilässä. Mutta mistä syntyy se henki? Esimerkiksi Värtsiläviiriä ei liehu saloissa!

    Värtsilää ei vain tyhjennetä. Me itse tyhjennymme???
    Ja kuitenkin, Värtsilä voisi olla hyvin elävä osa Tohmajärveä.

    Otan yhden esimerkin omalta uraltani. Värtsilän kirkko! Siinä se seisoo, ja seurakunta tyhjentää sitä. Eikö siellä voisi olla erilaista toimintaa ihan omin voimin järjestettynä? Kirkko keskellä kylää Värtsilässä ei olisi mikään este sille, että Kirkkoniemessä on kirkko keskellä Tohmajärveä – tai ainakin seurakuntakeskus Kemien mäellä.

    Mielikuvamme hahmottuvat aivan liiaksi valtio-, aluehallinto- ja kuntahallintorakenteista käsin. Suomalaiset ovat aivan liiaksi holhouksen alaista väkeä. Aina jossain päin on joku vouti, joka sanelee, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Lomakkeita sataa postissa ja netissä, ja me täytämme niitä mukisematta.

    Värtsilässä on perinteisesti aina ollut uutta synnyttävä sielu. Monesta näkökulmasta katsottuna, niin taloudellisesta kuin kulttuurisesta, myös kirkollisesta. Mihin olemme kadottaneet perinteisen innovaation?

    Värtsilä itärajalla on rajattomien mahdollisuuksien alue, nimitettiinpä sitä sitten pitäjäksi tai kyläksi. Jänisjoki Värtsilän laakson läpi rajan yli – kuin elämänvirta! Mene rannalle ja mieti. Irrotta laiturista vene ja souda. Mieti. Unelmoi. Nouse rantaan ja nosta viiri salkoon!

    Rikkautta rakkautta riittämiin.

  7. Leo Härkönen
    17.8.2015 at 11:26

    Tämä on kiinnostava asia, tämä Värtsilän säilyminen maailmankartalla.

    Arvokasta työtä Värtsilän säilymiseksi ihmisten mielissä tekevät erilaisten hankkeiden – Värtsilä-päivät, kylätalo, kesäteatteri, Värtsi-verkkosivut (vain muutamia mainitakseni) – eteen uhrautuvasti puurtavat ja mielipiteenjohtajat. Oma arvonsa on myös “passiivisella aktiivisuudellakin” – sillä että puuhaihmisten toiminnan hedelmistä nautitaan tapahtumiin ja foorumeihin osallistumalla.

    Minäkin olen sitä mieltä, että kaukokatseisesti ja historiallisia painopisteitä ajatellen Tohmajärven ja Värtsilän yhdistyessä uusi kunta olisi ollut viisasta nimetä Värtsiläksi. Värtsilä-nimellä on vahva historia ja se on vahva perusta tulevaisuuden (kansainvälisillekin?) hankkeille. Jo pelkästään se intohimo, jolla niin sisä- kuin ulkovärtsiläläisetkin kotiseudustaan puhuvat ja sitä muistelevat osoittaa, ettei ole kysymys mistä tahansa kyläpahasesta. On kysymys vahvasta yli sukupolvien kantavasta kotiseutuidentiteetistä.

    Muodikkaasti puhumme Värtsilässäkin kotiseutubrändistä. Ainahan jokaisesta paikkakunnasta jonkinlainen mielikuva sen asukkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa aina syntyykin. Värtsilä-brändi rakentuu kuitenkin lähes täysin kunniakkaaseen teolliseen menneisyyteen, ei nykyisyyteen.

    Vaikka menneisyydellä onkin tietty kuriositeettiarvonsa, muistelemisen varaan ei tulevaisuutta voi rakentaa. Uuden Värtsilä-brändin pitää perustua aikamme ihmisiä kiinnostavaan tekemiseen ja tuotantoon.

    Uusia ideoita Värtsilän ja sen kylien kehittämiseksi ja värtsiläisten nokan nostamiseksi on näillä palstoilla esitettykin pilvin pimein. Ja aina on ollaan oltu luomassa Värtsilä-tuotteita! Kaikin keinoin Värtsilän lipun korkealla pitäminen onkin ainoa tae, että Värtsilä-nimi säilyy tieopasteissa ja mahdollisesti johtaa siihen että Tohmajärven kunnan nimi järkisyiden vaatimuksesta vaihtuu Värtsiläksi.

    Alueen väestöpohja on pieni ja tekijäaines vähissä. Ikääntyminenkin vaivaa. Silti toivoisi, että Värtsilän työikäisistä ja nuorista ulkovärtsiläisistä löytyisi sinnikkyyttä ääneenlausuttujen ideoiden kehittämiseen ja uusien hankkeiden luomiseen.

    Uusi kotiseutubrändi syntyy ainoastaan toiminnan ja julkisuuden kautta. Ei riitä että itse tiedämme olevamme erinomaisia, muidenkin on se tiedettävä. Eivätpä karjalaiset ole koskaan kynttiläänsä vakan alle piilottaneetkaan! Ja aikamme sosiaalinen media olisi erinomainen apu uuden Värtsilä-tunnettuuden luomisessa – kun vain osaisimme sitä hyödyntää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *