Hiljaa virtaa Heinäjoki

Mitä kaikkea Kaustajärvestä Jouhtenuksen kautta Vennäin puolelle virtaava Heinäjoki voisikaan kertoa jos ymmärtäisimme huokaukset sen. Huokailuun sillä lieneekin aihetta sillä muinoin niin kehityskelpoinen miljöö on vaipunut ikäänkuin Ruususen uneen.

Heinäkuista Heinäjokea. Kuva Lissu.

Joki virtaa samaan suuntaan jonne pääosa Kaustajärven kylästä jäi rajan sulkeuduttua. Koulu jäi kuitenkin nipin napin Suomen puolelle ja on nykyisin yksityisomistuksessa.

Heinäjoen ylittävä romanttinen puusilta – koulun silta – uusittiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi muutama vuosi sitten. Monet iloiset tapaamiset on varmaankin koettu sattumoisin juuri kyseisellä sillalla kun entiset koulukkaat ovat tulleet muistojaan verestämään.

Kaukaa taas palaan joelle kerran

Näin kävi meillekin eräänä kauniina kesäiltana. Kierrätimme vierastamme Kaustan nähtävyyksiä katselemassa. Tämä Kaustalla ensi kertaa vieraileva tuttavamme olikin erittäin kiinnostunut Värtsilän ja Kaustajärven asioista jotka olivat tulleet hänelle tutuiksi Värtsi-verkkolehden ansiosta.

Koulun silta ja sieltä avautuva idyllinen näkymä oli tietenkin yksi käyntimme kohteita. Emme kuitenkaan olleet ainoita turisteja, sillä siltaa lähestyi samanaikaisesti kaksi “kukkamekkotyttöä”. Emme tunnistaneet tulijoita, mutta he olivat tunteneet kuljettajamme vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Toinen naisista oli ollut jopa hänen kanssaan samalla luokalla Kaustan kansakoulussa. Olivat kilpailleet kuulemma vuorovuosin stipendeistä ja viimeisenä vuotena saaneet sen molemmat!

Kohtaaminen sillalla. Kuva Lissu.

Ilta ja maisema olivat ihastuttavat, mutta niin olivat näiden tapaamiemme naisten helleasutkin. Kysyin, että mistä kaupasta sellaisia löytyy. Kuulemma Thaimaasta! Moneen suuntaan ovat siis Kaustan koululaiset lennähtäneet sen jälkeen kun koulun uksi on painettu kiinni ja koulun silta ylitetty viimeisen kerran – ehkä haikeinkin mielin.

Tellervo

Share

10 comments for “Hiljaa virtaa Heinäjoki

  1. Anita Malin
    20.7.2012 at 9:47

    Kiitos Tellervo tästä jutusta! Tulin oikein iloiselle mielelle nähdessäni tutun kotijoen ja naapurin tytöt. Eipä päivä voi paremmin alkaa.

  2. Maija- Liisa
    20.7.2012 at 10:17

    Mukavan kesäinen kertomus. Retkipäivällenne
    on osunut asuista päätellen lämmin päivä.

  3. Sakari H
    20.7.2012 at 10:49

    Neljänsuora – Muistojen silta

    http://www.youtube.com/watch?v=qq14xWj1tqE

  4. 21.7.2012 at 6:20

    Pieni tarina kuvineen on tehnyt tehtävänsä,
    ainakin yksi henkilö on ilatunut (Anita Malin).
    Kiitos kommenteista ja musiikkilinkistä!
    —-
    Eilen olin päiväretkellä Vanhassa Värtsilässä.
    Pikku-bussissa istahdin sellaisen mieshenkilön viereen
    joka oli erittäin kiinnostunut ns “Postisillasta”.

    Hilkka Partaselle tuhannet kiitokset opastuksesta
    menneen maailman salaisuuksiin. Päivä oli kaikin puolin
    antoisa, ehkä palaan vielä aiheeseen.

    PS
    Kakkukaan ei jäänyt käymättä, Kakun kallioilla poksautettiin
    kuohuviinipullon korkkikin…

  5. 21.7.2012 at 15:45

    Viktor ja Juri Akulovin harmonikkakonsertin
    ohjelmistoon kuului kappale “Vozle rechki, vozle mosta”
    eli Joen varrella, sillan vieressä.

    Heidän taiturimaisesta musisoinnistaan saimme nauttia
    tänään Värtsilän kesäteatterin katsomossa.

  6. Lissu
    21.7.2012 at 17:23

    Wikipedian mukaan Suomen teillä on 14 000 siltaa.

    On ihmeellistä, että yhdelle syrjäiselle sillalle osuu yhtäaikaa eri puolilla maata asustavat koulukaverit! Herää kysymys, kuka ja mikä meitä kuljettaa?

    Keskustelin Joensuussa erään pälkjärveläissyntyisen naisen kanssa tällaisista yllättävistä kohtaamisista. Hänen mielestään ne ovat kauko-ohjattuja tapaamisia.

    Tie, joki ja silta kätkevät itseensä vahvaa symboliikkaa.

    Niistä on myös tehty paljon runoja ja lauluja.
    Tässä Riki Sorsan laulama iki-ihana Joki
    http://www.youtube.com/watch?v=RCU8qmj839E

  7. Mirja Pusa
    29.7.2012 at 9:00

    Kaustajärven koulun seutu saunarantoineen ja siltoineen on ihastuttava
    ja joki-musiikki oikein sopiva ja varsinkin laulaja Riki Sorsa -sanoisinko tervehtyneenä. MirjaSisko

  8. 30.6.2014 at 21:21

    Sateisen päivän piristeeksi etsiskelin
    Värtsistä kuvia Heinäjoen (Heinijoki?)
    ylittävästä ns Koulun sillasta, onhan sekin
    paikka ollut tapetilla viime aikoina
    suunnitteilla olevan Kaustan kokoontumisen
    tapahtumapaikkana.

    Löysin nämä parin vuoden takaiset, kesäillan
    tunnelmakuvat.

    Vanhan koulunsillan profiili näkyy ainakin
    tarinassani Lumpeenkukka. Se on julkaistu Värtsissä
    5.2.2011 ja kuuluu kuusiosaiseen sarjaan
    Kaustan kierros.

    Vanhat jutut löytyvät ehkä nopeimmin, jos googlettaa
    tarinan nimen. Esim: Lumpeenkukka/Värtsi

  9. 12.7.2014 at 23:10

    Veneellä, autolla ja jalkaisin virtasi
    porukkaa koulun sillalle kello kuuden kieppeillä.

    Käteltiin, tunnistettiin tuttuja ja tutustuttiin
    eri perhekuntien edustajiin.

    Kun Kaustan koulua käyneet kokoontuivat “luokkakuvaan”,
    panin merkille, että heitä oli noin puolet sillalle
    kokoontuneesta väestä.

    Paitojenjakopisteessä kävi aikamoinen hyörinä, varsinaista
    ohjelmaa ei näin eka kerralla ollut enemmälti, mutta jo
    toistensa tapaaminen kävi ohjelmanumerosta.

    Sieltä täältä kuului toiveita, että tapaaminen ei jäisi
    ainoaksi ja niinpä perustettiin toimikunta – neljä miestä
    ja yksi nainen – seuraavaa tapahtumaa suunnittelemaan.

    Luettelenpa heidän nimensäkin, että voitte antaa vihjeitä
    ja toiveitanne: Tarmo Tikka, Onni Pakarinen, Erkki Lintunen,
    Mikko Myllyniemi ja Kerttu Oikarinen.

    Lienee sorsaemokin saanut vihiä nyyttäreistä sillä hän toi poikueensa sillan alle seilaamaan.

    Sää suosi eikä hyttysistäkään ollut riesaa.

    Näin siis tänään, pienessä Kaustajärven kylässä joka
    on nipin napin Suomen puolella ja jonka laidoille on
    porukalla hankittu ja pystytetty uutuuttaan hohtavat nimikyltit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *