Helluntaikarkelot

Kuva: Lissu

Pyöräillessäni helluntaina Viikkiin, huomasin muutaman metrin päässä tiestä pienen kumpareen, jossa kasvoi keto-orvokkeja. Lähdin kamerani kanssa kohti orvokkeja. Kumpareen ja tien välissä oli juuri kukkimistaan aloitteleva tiheä koiranputkikasvusto.

Otettuani pari askelta koiranputkien seassa, huomasin pienen sudenkorennon. Seuratessani sen lentoa, huomasin, että korentoja oli enemmänkin. Yritin kuvata niitä, mutta juuri kun olin pääsemässä lähelle, ne lehahtivat lentoon. Aikani yritettyäni onnistuin sentään näppäämään pari kelvollista kuvaa. Korentoja nousi koiranputkien seasta koko ajan lisää. Lopulta niitä oli ainakin sata. Pienet siivet välkehtivät auringonpaisteessa, kun ne kevyesti karkeloivat koiranputkikasvuston yllä. Lumoavaa katseltavaa!

Kotiin tultua etsin netistä sudenkorentosivuston ja yritin tunnistaa kuvaamaani kaunokaista. Sepä ei ollutkaan helppoa. Tytönkorennoksi minä sitä veikkaisin. Niitä on 12 erilaista. Mikä niistä? Voisiko se olla eteläntytönkorento? Tunnistaako joku lukijoista?

5 comments for “Helluntaikarkelot

  1. Lämpenevän saunan lauhkea savu kutsuu kalastajat maihin
    ilta ahavoituu rasvatyyneksi yöksi
    nainen vetää saappaat miehen jalasta
    rantakaislan päässä huojuu humaltunut sudenkorento.

    —-
    Leppoisaa mittumaaria Värtsin väelle
    Jenni Haukion runon myötä.

  2. Olisin veikannut tuota Tellervon kirjoittamaa runoa F.E.Sillanpään kirjoittamaksi, jollei olisi mainittu Jenni Haukio, on niin saman sävyistä.

    En ole nähnyt tänä kesänä vielä yhtään sudenkorentoa, mutta koiranputket kukkivat todella rehevänä, ei ole kosteudesta pula.

  3. En tiennytkään, että sudenkorennosta on tehty laulukin.

  4. Nykyisinhän voi vaikka mitä. Sudenkorennostakin voi laulaa ja puhelimestakin soittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *