Tältä näytti Värtsilä 4.3.2012 aamulla kello 10 ja 11 välillä Savikontien takapäästä katsottuna. Aurinko paistoi kirkkaasti ja hanki kimalteli. Raittia kävellessä ja hankea katsellessa heräsi kysymys: ”Mitä ovat nuo jäljet hangen pinnalla, painaumat, mikä ne on aiheuttanut?”
Osaisiko joku kertoa? Tämä ei ole arvoitus, koska minulla ei ole vastausta!
VTOH
Värtsilän peltoaukeita kannattaa katsella talvellakin. Siellä näkee kaikenlaista mielenkiintoista.
Lumi ”sulaa”, tai jos ei vaikka sula niin ainakin haihtuu pois. Varsinkin näin keväällä kun ilman kosteuspitoisuus on hyvin pieni. KOvemmat paikat jää koholle. Muistattehan kun aikoinaan kuivattiin ullakolla pyykkiä. Niin se pyykki vain kuivui vaikka oli pakkasta. Ihmeellistä.
Unohtui kehua että onpa hieno näkymä yläkuvassa. Kyllä siinä sielu huilaa kun saa katsella tuollaisia näkymiä. Tulee aina mieleen toivomus saada jotenkin jemmattua tuonne sielun syövereihin näitä kauniita luonnon taideteoksia.
Mahtaa maisema maistuakin VTOH:lle, lieneekö lomalla Kiinan tungoksesta 😉
Näkömättömiä pölyä taivaastta, aurinko lämmittää ja lumi sulaa paikonpaikon.
Varmaan niinkuin Martin tuossa edellä sanoi, lumi sulaa paikoitellen. Hiihtelin tänään järven jäällä, peltoaukealla ja metsässäkin. Tuota samanlaista kuoppaisuutta on täälläkin aukeilla paikoilla hyvin paljon. Metsässä ei juurikaan. Kai siinä on autojen tai Japanin lentokoneitten epätasaisesti levittämää tuhkaa hangella ja lumi sulaa epätasaisesti.
Tuollaista hangen pintaa sanottiin
vuosikymmeniä sitten Kaustalla
rokorikoksi.
Kysyin ilmiön alkuperää Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen päivystäjältä,jolta sain selitykseksi että lumelle on pudonnut puiden lehtiä sekä neulasia joiden ympäriltä sulaminen on tapahtunut nopeasti muodostaen kuopan.Kasviopin kirjassa sanotaan Tammen olevan puu joka pudottaa kuivat lehtensä talvella.Kuinkahan paljon Värtsilässä kasvaa Tammia,kun pellot ja pihat on kuoppia täynnä.Olemme tulleet taas viisaammiksi. Jipii
”Riitalta rikka hangessa
sijansa hieroo”, tiesi Vanha Kansa.
Riitan päivä on ensimmäinen helmikuuta.
Petäjänpäristäjät ovat kevättalven säitä, jolloin metsä puhdistaa
roskansa ja lennättää siemeniä. Olisiko tuossa jo sitä? Tuolla
hiihtoladuilla on ainakin paikoin tuhottomasti neulasia ja muuta
roskaa.
Petäjän päristäjät,
katajan karistajat
ja havun hangelle ajajat. Ovat usein helmikuun alussa.
Ehei tämä kuva ei ollut sitä.
Tämä näytti olevan pehmeän hangen ensimmäisen
kunnon suven tekemä 2.maaliskuuta. Lumen painaumia.
Tämähän on melkein jokavuotinen ilmiö.
Ilmatieteen laitoksen päivystäjänä on tainnut olla ”hortonoomi”, joka on uskotellut Markku T:lle ennakkoon jo aprillijutun.
Tienvarsi sulamiset johtuu auran lennättämistä hiekkapölyistä.
Kevät on jo pitkällä.Teerikin jo kukertaa. Pitää vaan uskoa, että hanki sulaa epätasaisesti.
Ilmatieteen laitokselle pääsee töihin,jos arvaa Lotossa neljä numeroa oikein 🙂
Hakgien kuopista. Ihmettelinmme tuota ilmiötä hiihtäessämme.
Tulimme siihen tuloksees, että luantia aamuna satoi alijäähtynyttä vettä hagelle joka tietenkin jääty heti. päivemmällä satoi vettä reippaasti joka yritti ja sulatti tuon jään reijille josta kuopat syntyivät veden valuessa reijistä. Ilmiötä vahvistaa toinen huomio. kun katsoimme mäkiä, ilmiö muuttui juoviksi siis pikku puroiksi. vesi kulutti jäätyneen hange viivoille alamäkeen päin. Metsässä alijäähtynyn sade jäi puihin eikä ilmiö näy kuin aukkokohdissa.Eihän nuo meterolookit kun leikkii niillä tietokoneohjelmillaan tuskin ne pussipysäkkiä kauempana luonnossa käyvätkään.Katellaan!
Saattaapi olla perää tuossa Ollin ajatuksessa. Täällä meilläpäin järven jäällä kuopat ovat noin metrin välein toisistaan ja niin kaukana tiestä, että tuskin tien lika jouduttaa hangen sulamista.