Vastakurssit

Harjoittelu tekee mestarin.

”Kauniit kesäkukkaset / sinisilmäsiskoset / hehkuu hatut hapsillansa / ilo ompi lapsillansa”. Näin runoili hesalainen kummipoikamme eräänä 1980-luvun kesänä; tuo vuosikymmenhän tunnetaan nykyisin slanginimellä kasari. Kummipoika vietti lapsuudessaan monia kesälomiaan Kaustalla, samoin kuin omat pohjanmaalaiset lapsenlapsemme nykyisin. Kaikki lapset ovat osallistuneet pienestä pitäen myös arkiaskareisiin, ovat oikein kilpailleet, kuka saisi tehdä mitäkin.

Kielletyt leikit

Vastantekotaito lienee pian katoavaa kansanperinnettä, niinpä mieheni on pitänyt leikkimielisiä vastantekokursseja laiturilla lapsille ja lapsenmielisille. Sopivia vastaksia ei niin vain tahdo löytyä. Entiset pellot on istutettu kuusikoiksi eikä pihakoivujen oksia raaski taittaa. Vaan eipä niitä vastojakaan ole aikomus tehdä koko talveksi, kunhan nyt juhannussaunaan. Monena kesänä teimme siskojeni kanssa sellaisia juhannustaikoja, että heitimme käytetyn vastan saunan katolle nähdäksemme, missä suunnassa onni meitä odottaa. Aviomies kielsi sitten tämän lystin, ei halua kiivetä jälkikäteen katolle raivaamaan kuivuneita risukimppuja.

Anoppi kylpi aina leppävastalla, se oli hänen mielestään pehmeämpi kuin koivuvasta. Eräs varhainen lapsuudenmuistoni on, kun mummo ja äiti tekivät vastoja kotona Karjalassa. Minä istua nökötin vihreiden lehdeskasojen välissä ja nautin vain olostani. Vastanteko keskeytyi, kun pommikoneet ilmestyivät taivaalle. Kukaan ei usko, että niin pieni voi muistaa, itse olen eri mieltä. Muistan pari muutakin pommikonetapausta. Aikuiset sanoivat, että ”Matkaselkäähän ne pommittavat!”

Vasta vai vihta?

Talven vastat tehtiin yleensä juhannuksen aikoihin (kuunkierto), jotkut taisivat suolatakin (aromi säilyy) niitä karkealla suolalla. Valmiit vastat vietiin sitten pimeään (väri säilyy) ilmavaan paikkaan, esimerkiksi liiterin orteen kuivumaan, kaksi vastaa yhteen sidottuina. Kun kuivuneilla vastoilla oikein kunnolla kylpeä ropsuteltiin, sai ”saunamajuri” siivota lopuksi koko saunan karisseista vastanlehdistä. Olemmekin päättäneet, että talvella ei vastojen kanssa vihdota! Vastasten taitto ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, se pitää muistaa. Vastanteossa voi myös kilpailla eli ottaa aikaa kuka tekee nopeimmin kunnon vastan/vihdan, tai pitää vaikka valmiiden vastojen ”kauneuskilpailut”.

Ihmisiä suviyössä

Yötön yö.

Eräänä myöhäisenä kesäiltana ajelimme Puhoksen suunnasta kohti Kaustajärveä. Ihailimme kuinka kauniilla paikalla veden äärellä eräs pieni asumus sijaitsi. Samassa saunan ovi – joka oli tielle päin – aukesi ja ulos kirmasi naurava nainen ilkosillaan. Hänen perässään ryntäsi mies, jolla oli toisessa kädessään vasta ja toisessa kädessä kauha. Kauhasta hän ripsotteli vettä (oletan että kylmää) edellään juoksevan naisen päälle. Hauskaa näytti molemmilla olevan, ja mekin saimme näin ilmaisen performanssin.

Tässä vielä samaisen kummipojan kasarirunoilua Kaustan suviyössä: ”Kokko kuumana kumottaa / liekki lämpöinen lepattaa / akat kylmää – ukot kuumaa / juhannus jo mielen huumaa!”

Tellervo

 

11 comments for “Vastakurssit

  1. Kyllä se jonkinlaista huumaa tää juhannus tuo.Toivottavasti myös romantiikkaa.
    Ja porukkaa toi meille Espoosta asti. Paavo poika tuli jo aikaisemmin kun muut. Kävimme vastassa Mikkelissä asti ja samalla Retretissä. Olihan siellä mm. Miina Äkkijyrkkää ja
    ja jonkun toisen taiteilijan (nimi joutui nyt just unholaan).
    kivoja eläimiä pihalla ja sisällä.
    Johannekselle jälkikäteen onnittelut toivottaa Pusan Mirja.
    Pariskuntien tauluja ym.

  2. Vielä tuohon äskeiseen – kun ei voivieraastakaan metsästä ottaa koivun oksia ”vastaan” olen aina tehnyt niin ja nyt jo muutaman kerran ennen juhannusta – käyn vain muutaman oksan hajuksi saunaan – on muuten hyvä koivun tuoksu eikä tarvitse kaupasta ostaa ”tekotuoksuja”. Onneksi kaupat ovat hieman etäällä.
    Tuossa edellisessä tuli joku ihme sekaannus rivien suhteen.
    samanen Mirja toivottaa hyvää saunantuoksuista juhannusta kaikille ihmisille ja eläimille (etenkin meidän eläinystävätytöllemme Kirstille)

  3. Piirakoiden paiston jälkeen on vastan teon vuoro täällä Kaustan toisella rannalla. Hyvää juhannusta Tellervolle ja kaikille Värtsin lukijoille Larin Kyöstin kesätunnelman saattelemana. ”Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta, töllin töyräällä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta…”

  4. Tellervo viittaa talvivastojen teon ja kuunkierron yhteydestä. Kansanperinteen mukaan vastat tehtiin kasvavan kuun aikaan, koska silloin niissä pysyivät lehdet ja ne kuivuivat paremmin. Tämän opin mukaan kesäkuun viimeinen puolikas ei nyt ole ihan paras mahdollinen talvivastojen tekoaika. Seuraava uusikuu on 1.7 ja näin ollen heinäkuun alkupuoli olisi suotuisaa talvivastojen teolle.

    Kun kaksi vastaa sidottiin yhteen, siitä käytettiin nimitystä kammihta. Muistan, kun isä laski talvivastojen tarvetta, niin hän ilmaisi sen kammihtojen määränä, eikä yksittäisten vastojen.

  5. Oi noita aikoja, kun teimme juhannustaikoja!
    Johanneksen mestariopetuksesta huolimatta vitsaksistani syntyi epätasaisia ja löperöitä vastoja. Taito vaatiikin silmän ja sormien harjoitusta, kuten kesänkauniin kursikuvan alla lukee.
    Parhaat saunavastat olivat kuitenkin isä-Taunon tekemät;ne olivat napakat, pehmoiset ja tuoksuivat ihanasti niin Jouluna kuin Juhannuksena.

  6. Vasta sen olla pitää! Tunnelmallisia kuvia Kaustalta. 🙂

  7. Niin ja taito edelleen itselläni kunnolla opettelematta – karjalanpiirakoiden, sultsinoiden ym. tapaan… :/

  8. Taion tässä itselleni juhannustunnelmaa
    tutkailemalla myös vuoden takaista Värtsin
    antia. Kovin on ollut kesäistä, ensimmäiset
    mansikatkin oli jo maisteltu.

    Tänä kesänä emme ole tehneet vielä yhtään vastaa,
    mutta jospa tänään yhden pienen, vaikka vain
    tuoksun ja silmänilon takia.

    Toivotaan että sää lämpenee ja hyttyset vähenee…

  9. Hyvää juhannusta lukijoille ja koivun tuoksuista täältä Patsolasta
    Ehkäpä teen nyt juhannuksena ihan ison vastan – olen tehnyt jokaiselle
    saunaillalle ”hajuksi” muutaman oksan vastan – ei ole tarvinnut ostaa
    ”tekotuoksuja” – roskia tulee, mutta saahan ne pois – roskathan ovat vain koivun lehtiä – puhtaita ja tuoksuvia.
    Terv. Pusan Mirja

  10. Minä puolestani lähdin aamupäivällä hakemaan juhannustunnelmaa Hakaniementorilta. Tunnelma oli tiivis, väkeä oli niin ettei meinannut sekaan mahtua.

    Haitaristi soitti Kesäillan valssia ja kotimaiset mansikat tuoksuivat myyntipöydillä. Kallista herkkua – puolen litran rasia maksoi viisi euroa.

  11. Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *