Tuliperäistä

Karttapiirros Pikku Jättiläisestä vuodelta 1942.

Nämä tiedot perustuvat ”Pikkujättiläiseen” vuodelta 1942 ja Pienen tietosanakirjan 2. osaan vuodelta 1955. Niitten mukaan Suomessa on kaksi tulivuorenpurkauksissa syntynyttä järveä, Lappajärvi Pohjanmaalla ja Jänisjärvi rajan takana Värtsilässä. Näin on professori Pentti Eskola selittänyt. Kummankin järven saarien pitäisi olla tulivuoren purkauskanavaan jähmettynyttä dasiitti-nimistä kiveä. Historiankirjoittajilla saattaa tosin olla asiasta useammanlaatuisia totuuksia.

Tohtori Lauri Pekkarinen kirjoittaa tutkimuksessaan, että Värtsilän alueen geologista historiaa on pystytty jäljittämään noin 2 700 miljoonan vuoden taakse, ja että 2 200-2 300 miljoonaa vuotta sitten alueella näyttää olleen tulivuoren purkauksia ja laava sekä tuhka ovat peittäneet laajoja alueita.

Matkustajalaiva Jänisjärvi vuonna 1922.

Jänisjärvi on kooltaan 204 neliökilometriä. Jo paljon ennen sotia siellä oli säännöllistä matkustaja- ja rahtilaivaliikennettä. Arvi-ystäväni kertoi nuorna miesnä vuosisadan alkupuolella olleensa laivapoikana töissä hinaajassa. Pojat olivat kerran laskeneet vaijeria veteen Kekoluodon kohdalla. Sitä oli hujahtanut 1 200 metriä kuin tyhjää vain. Pojat olivat tuumineet, että olikohan tuossa nyt se kraateri.

Piti itsenikin kokeilla jatkosodan kesällä 1943 pituusuintia Jänisjärvellä. Olin siihen aiokaan melkoinen uimari ja niinpä päätimme ystävättäreni kanssa lähteä uimaan järven yli, tosin melko kapeasta kohdasta, mutta edestakaisin. Kolmas tyttö souti keskessä veneellä, muka auttaakseen, jos hätä tulee. Ei tullut, mutta hieno uinti tuli tehtyä. Olisi varmasti pelottanut, jos olisimme tienneet, mitä kaikkea tuo kaunis järvi sisälleen kätkee.

Jänisjärvellä oli ja on vieläkin hienoja hiekkarantoja. Kauniit huvilat vain ovat kadonneet ja hiekkaranta on paikoin kaislittunut ja epäsiistikin. On silti hauskaa ja muistorikasta käydä siellä uimassa, kun tehdään kesäisin retkiä Värtsilään. Vesi ainakin on yhtä kirkasta kuin silloin ennen.

Jänisjärven rantamaisemaa 1998.

Share

3 comments for “Tuliperäistä

  1. Olen monasti takavuosina yöpynyt ja muuten vaan aikaani viettänyt Suurella Selkäsaarella jonka varsinkin eteläranta on lähes kokonaan yllämainittua dasiitti(?)laavakiveä, vain jonkun verran hiekkaista rantaa sieltä löytyy.

    Kuvia (paperina tosin) eripuolilta Jänisjärveä olisi vaikka kuinka lukuisilta retkiltäni kunhan vaan saisin skannattua ne sähköiseen muotoon ja siirrettyä parhaat palat vaikkapa tänne Värtsiin.

  2. Jänisjärvestä juttu kuvineen olisi poikaa.

  3. Tutkimustiedon lisäännyttyä on tultu tulokseen, että Lappajärvi ja Jänisjärvi ovat syntyneet meteoriitin törmäyksestä. Kyseessä on siis törmäyskraatteri, ei tulivuoren kraatteri. (Oikeakielisyysohjeet neuvovat hassusti kirjoittamaan “kraatteri” kahdella t:llä. Kas kun ei sitten myös “suuttari” ja “räättäli”…)
    Kosmisella nopeudella maahan törmäävän tarpeeksi ison meteoriitin liike-energia riittää hyvin sulattamaan törmäyskohdan kiviaineksen. Vastaavia veden peittämiä kraatereita/kraattereita on Suomesta löydetty muitakin, mm. Paasselkä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *