Muistojen Äitienpäivät

Tänään vietetään Äitienpäivää. Sikkerivaarassa asuva Erkki Tietäväinen toimitti julkaistavaksi pari valokuvaa Värtsilässä pidetyistä Äitienpäiväjuhlista Jatkosodan ajalta vuosikymmenien takaa. Molemmissa kuvissa on mm. hänen oma äitinsä ja monta muutakin hänelle tuttua ihmistä, mutta lukijoiden suorittamia tunnistuksia ja vähintäänkin hyviä arvauksia otetaan jälleen mielihyvin vastaan.

Värtsilän alueen Äitienpäiväjuhlan väkeä Patsolan Maamiesseuran talolla 1940 – luvun alussa

Tunnistamisen helpottamiseksi kuva on alla jaettu kolmeen osaan

Ylläolevan ryhmäkuvan vasen osa
Ylläolevan ryhmäkuvan keskiosa
Ylläolevan ryhmäkuvan oikea laita

Äitienpäivä Patsolan maamiesseuran talolla joskus 1930 luvulla

Alla Uusikylän äitienpäiväjuhla

Uusikylän Äitienpäiväjuhlan osallistujia. Juhlapaikkana tässä toimii (todennäköisesti) ns. Kansalaiskoulu, joka tunnetaan parhaiten Kirjastotalon nimellä. Ajankohta on mahdollisesti v. 1942, mutta mieluummin lienee kuitenkin vuotta tai paria myöhemmin eli 1943 tai – 44.

Tässä vielä hieman tämän tärkeän kansainvälisenkin päivän historiaa, suora lainaus Wikipediasta:

”Toukokuun toiseen sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema 1905 sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksessa. Jarvisin ehdotuksesta järjestettiin muistojuhla kaikille äideille Andrewsin metodistikirkossa toukokuussa 1907. Seuraavana vuonna, 10. toukokuuta 1908 vietetiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa ja kuutta vuotta myöhemmin, 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina.
Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1918, 7. heinäkuuta, kylläkin vain Alavieskassa. Äitienpäivän toi Suomeen aikoinaan kansakoulunopettajana ja kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Seuraavana vuonna päivää vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina ja useallakin paikkakunnalla, mutta 1927 äitienpäiväksi vakiintui nykyinen ajankohta. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947.


Jatkosodassa äitienpäivänä 10. toukokuuta 1942 Suomen asevoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti 4. luokan Vapaudenristin kunniamerkin. Tämän päiväkäskyn painettu kopio on edelleen kehystettynä monien Suomen evankelis-luterilaisten kirkkorakennusten seinällä.

YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY n:o 60


Suomen äideille!

Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.

Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla – Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.

Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.

Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.

Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna

VAPAUDENRISTIN.

Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.

Päämajassa 10. 5. 1942

Mannerheim.

Toivotan omasta puolestani Hyvää Äitienpäivää ja Jumalan Siunausta sekä kaikille äideille että myöskin heille, joiden äitiyden kaipuu on jäänyt jostakin syystä vastausta vaille!

Jussi Raerinne

5 comments for “Muistojen Äitienpäivät

  1. Kiitos Erkille nostalgisista kuvista ja Jussille jutusta!

    Uudenkylän juhlan pitopaikaksi esitän paikallista
    Maamiesseurantaloa.
    Juhlaväki on tienpuoleisella seinustalla.

    Kuvassa eturivissä tummahiuksinen äiti vaalea
    essuinen tyttö sylissä on hyvin todennäköisesti
    Mustosen Anna.Mummoni sisko.
    Mustoset pitivät kauppaa Niiralassa.
    Kauppa oli nykyisen kaupan kohdilla.Kaksi kerroksinen puutalo.
    Myöhempiä kauppiaita talossa olivat mm.
    Kostamot,Hurrit,Pakariset.

    On mielenkiintoista nähdä miten aktiivinen
    Kyläyhteisö on ennen ollut.
    Se viestii vahvasta yhteisöllisyydestä.
    Porukalla pärjättiin.

    Samaa henkeä olisi nyt jostain löydettävä
    kun lähdetään nostamaan Suomen taloutta
    jälleen kerran jaloilleen.

    Hyvää Äitienpäivää 🌹

  2. Kiitos, Jussi! Tämä äitienpäivä on ollut täynnä mieltä kohottavia tapahtumia. Klaus Härön elokuva ”Äideistä parhain” oli koskettava. Karjalaisessa Helena Tahvanainen kirjoittaa kolumnissaan asiaa.

    Ja sitten, tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta äitini viimeisestä äitienpäivästä. Hän menehtyi syksyllä Espanjassa syntymäpä- ja lomamatkalla. Hautajaispäivänä päättyi Värtsilän kirkkoherranvirkaan hakuaika. Olin ainoa hakija! Tulin nimitetyksi kotikirkkoni papinvirkaan, töihin kirkkoon jonne äiti oli minut houkutellut joskus 50-luvulla.Ja Leino Hassinen kypsytellyt teologiseen tiedekuntaan. Tätä muistelin Leminrinteen hautausmaalla äitienpäivän aattona.

    Alemmasta kuvasta olin tunnistavinani mummon ja äidin.

    Mannerheimin päiväkäskyn tekstiä kannattaa lukea uudelleen. Siinä on tärkeää historiaa – myös omakohtaista kokemustani äideistä – tuvassa, navetassa ja pellolla.

  3. Lisäsin Jussin luvalla kuvan äitienpäiväjuhlasta samasta paikasta, eli Patsolan Maamiesseuran talolta, mutta aika lienee 30- luvulta, tai joka tapauksessa aikaisemmin, kuin 40-luvun kuva, koska silloin ei vielä ollut ulkovaloa, lamppu puuttuu.

    Kaikissa kuvissa osalla naisista on musta tai tumma puku, sekä rinnassa joku ? Prenikoita silloin tuskin jaettiin, jotain kumminkin

  4. Tuossa Uudenkylän juhlan kuvassa alarivissä
    vasemmalla olevalla äidillä näkyy olevan
    Vapaudenristin sururisti.Se lähetettiin kaatuneen
    vaimolle,äidille tai vanhimmalle siskolle.
    Kuitenkin vain yhdelle henkilölle.

  5. Artikkelin kuudenteen kuvaan: Uusikylän Äitienpäiväjuhlan osallistujia kaivataan nimiä. Kuvan hlöt numeroitu.

    Klikkaa kuvaa suuremmaksi!


    Uusikylän Äitienpäiväjuhlan osallistujia

    Nimet jotka nyt tiedossa/tunnistettu:

    1. Ida Matikainen
    2. Anna Varonen
    3. Ida Luostarinen
    4. Tilda Varonen
    6. Anna Mustonen
    12. Ida Lempinen
    15. ? Miinalainen
    17. ?Ida Väänänen
    25. Hilma Kuosmanen
    29. Hilma Miettinen
    43. Hanna Turunen (Seppälän Hanna)
    46. Aino Pitkänen
    53. Ida Matikainen
    54. Sanni Tanskanen
    56. Hilja Parikka
    58. Hilja Niiranen (Komonniemen Hilja)
    59. Sylvi Kallio
    60. Anna Parkkonen
    61. Irja Kaikko
    62. ?, Kaikko
    64. Tyyne Hovi
    69. Aino Tietäväinen
    70. Anna-Liisa Koukkari
    71. Helmi Stranden
    72. Pertti Stranden
    74. Eila Huovinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *