Marsalkan eläkevuodet
Tietoteos Mannerheimista
Reima T. A. Luoto: Marsalkan eläkevuodet – taistelu muistelmista, Fenix kustannus Oy
Marsalkka Mannerheim erosi presidentin virasta 79 vuoden iässä. Hän vietti eläkevuosiaan paljolti ulkomailla, eniten Sveitsissä, Val-Montin parantolahotellissa. Myös Kirkniemen kartano Suomessa oli Marsalkalle eräs suosittu paikka.
Reima T. A. Luoto valottaa Mannerheimin muistelmista syntynyttä taistelua. Marsalkan muistelmien käsikirjoitus oli kesällä 1950 niin valmis, että se olisi voitu lähettää julkaistavaksi ja käännettäväksi suomen kielelle. Marsalkka tahtoi kuitenkin suorittaa pedanttiin tapaansa vielä lopullisen tarkastuksen. Mutta voimat olivat vähissä ja hän ehti päästä työssään vain talvisotaan asti. Suomenkielistä käsikirjoitusta marsalkka ei nähnyt koskaan.
Se käsikirjoitus, joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1950 perustuu tiukasti Mannerheimin sanelemaan ja hyväksymään tekstiin.
Muistelmissaan Mannerheim pääasiassa keskittyy niihin tapahtumiin, joissa hän itse näytteli tärkeää roolia. Muistelmien ensimmäisen osan ilmestyminen suomen kielellä nosti asiantuntijapiireissä melkoisen myrskyn, koska siinä oli monien mielestä asiavirheitä. Olisi toivottu, että ne olisi korjattu marsalkan tyylillä.
Marsalkan kuviteltiin mm. valmistelevan länsivaltain avulla Suomen sieppaamista Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Mannerheim halusi kuulemma henkisesti vaikuttaa tähän suuntaan.
Tämä teos on mielenkiintoinen kooste Mannerheimin eläkevuosista. Kaikkia spekulointeja muistelmateoksen johdosta en jaksanut lukea, mutta kirja on perusteltua ja tarkkaa historiankirjoitusta aiheesta, jota on käsitelty jo kymmenissä teoksissa. Erityisesti Sveitsissä on Mannerheimia kunnioitettu ja hänen muistoaan vaalittu. Marsalkan muistelmista tuli hänen henkilökohtainen kirjallinen ”ratsastajapatsaansa” jolla on sijansa isänmaallisten suomalaisten lukemistona.
TV esitti 1980 luvun puolella pariinkin otteeseen ohjelman kenraali Airosta, Vaikeneva kenraali. Toimittaja kysyi päämajassa palvelleelta Airolta Mannerheimin osuutta sodan johtoon. Vapaasti Airoa lainaten marsalkkaa tarvittiin keulakuvaksi sillä kansa oli oppinut luottamaan häneen. Samoin toimittaja kysyi Airolta miksi hän ei ole tehnyt muistelmia. Vastaus oli ” minulla ei ole mitään seliteltävää tekemisissäni.”
Mannerheimilla on sitä seliteltävää tekemisistään ja tekemättä jättämisistään muidenkin edestä. Olihan Mannerheim suurmies hyvässä ja pahassakin.